KT odottaa kolmikannalta tuloksia
KT on tyytyväinen siihen, että tuoreessa hallitusohjelmassa vakuutetaan hallituksen toimivan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi. Kuntatyönantajien näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys sekä työrauha.
Myös varautuminen ja reagointi suhdannevaiheluihin ja rakennemuutokseen ovat helpompia yhteistyössä, samoin ilmastotavoitteiden saavuttaminen.
Kun työmarkkinajärjestöt ja kolmikantainen valmistelu saavat paljon vastuuta erityisesti työllisyystavoitteen edistämisessä ja työelämälainsäädännössä, kolmikannalta pitää nyt edellyttää myös tuloksia.
KT tukee työllisyystavoitteen saavuttamista
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on kunta-alan kannalta hyvin kannatettava. KT on tyytyväinen siihen, että kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimenpiteitä sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Hallitus aikoo käynnistää kolmikantaisen valmistelun saadakseen esitykset tarvittavista toimista. Keskeisenä työmarkkinakeskusjärjestönä KT kantaa vastuunsa tästä työstä.
Valmistelun piiriin kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet sekä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen.
KT on valmis myös vaikuttamaan muun työelämälainsäädännön kehittämiseen. Tähän kuuluu pitkä lista merkittäviä aiheita: muun muassa perhevapaauudistus, samapalkkaohjelma, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma sekä osaamisen kehittäminen työelämässä.
Uudet menot kurittavat jo valmiiksi kovilla olevaa kuntataloutta
KT on huolissaan hallitusohjelman kunta-alalla tuomista lisärasitteista, vaikka viime vuosina tehdyt työmarkkinaratkaisut sekä eläkesopimus ovat edistäneet kilpailukykyä, työllisyyttä ja julkisen talouden tilaa.
Julkisen talouden kestävyysvaje on yhä suuri ja kuntatalouden tilanne heikentynyt.
Henkilöstömitoitukset varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun ja vanhustenhoitoon sekä nopeampi hoitoon pääsy terveyskeskuksiin nostavat kuntien työvoimakustannuksia merkittävästi. Samalla tavalla vaikuttaa oppivelvollisuusiän nosto.
Kuntatyönantajille tärkeää on kuitenkin hallituksen lupaus kompensoida täysmääräisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisäävien tai laajentavien toimien kustannukset. Tämä tapahtuu korottamalla kuntien valtionosuuksia tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.
