Lähes kolmasosa kuntatyöntekijöistä eläköityy vuoteen 2028 mennessä
Kevan ennusteen mukaan eläköityminen kunta-alalla jatkuu voimakkaana. Myös osaavan henkilökunnan saaminen eläkkeelle jäävien tilalle vaikeutuu.
Keva arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kunta-alalta jää eläkkeelle vajaat 170 000 henkilöä. Tämä on miltei kolmasosa nykyisistä kuntatyöntekijöistä.
Kevan ennuste mallintaa nykyisen henkilöstön eläköitymistä ja siinä on tarkasteltu runsaan 514 000 kuntatyöntekijän tulevaa eläköitymistä. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, eikä lukua voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.
Kevan ennustetta kannatta käyttää tukena sekä alueellisessa että kuntakohtaisessa henkilöstösuunnittelussa. Myös KT:n on vaatinut hallitusohjelmatavoitteissaan, että kuntien ja maakuntien työvoima- ja osaamistarpeista huolehditaan, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukkaita palveluita.
Ennenaikaisesta eläköitymisestä isot kustannukset
2000-luvulla kunta-alan eläköitymisessä on tapahtunut isoja muutoksia.
Vanhuuseläkkeiden alkavuus on yli kaksinkertaistunut. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on vähentynyt ja muuttunut osatyökyvyttömyyseläkepainotteiseksi. Lisäksi eläkkeelle siirrytään myöhemmässä vaiheessa työuraa kuin 2000-luvun alussa. Etenkin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on aiempaa lähempänä varsinaista eläkeikää.
Hyvästä kehityksestä huolimatta sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kunta-alalla vuosittain 2 miljardin euron kustannukset, mikä vastaa kahden kuntaveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa.
Hyvän kehityksen säilyttäminen on myös tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Tämän vuoksi tarvitaan vaikuttavaa työkykyjohtamista.
Osaavan työvoiman saatavuus turvattava
Henkilöstöpulaa helpottamaan tarvitaan kaikki keinot, joilla työssä jaksamista eläkeikään saakka lisätään ja poissaoloja vähennetään. Myös toimialan vetovoimaisuudesta työnantajana on huolehdittava siten, että sillä on tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla työvoimasta muiden sektoreiden kanssa. Hallitusohjelmatavoitteissaan KT on kiinnittänyt huomiota muun muassa kuntatyönantajien korkeampiin eläkevakuutusmaksuihin ja tarpeeseen pienentää niitä.
Eläkepoistumassa on suurta alueellista vaihtelua esimerkiksi maakuntien välillä. Työntekijämäärältään suurimmissa maakunnissa eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla lähivuosien eläkepoistuma on melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa tai jopa sen alle. Kovin eläköitymistahti on Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Maakuntien sisällä kuntakohtaiset erot saattavat olla vielä huomattavasti suurempia.
