På svenska
Uutinen

Kuntien luottamushenkilöiden tehtävät muuttuneet vaativimmiksi, palkkioissa suuria eroja

Kuntaliiton selvityksen mukaan luottamushenkilöiden palkkiot ovat nousseet tasaisesti. Toisaalta myös tehtävät ovat muuttuneet niin, että niihin käytetään yhä enemmän aikaa.

Kuvassa on erikokoisia omenan lohkoja

Valtuustokaudella 2017–2021 kunnanvaltuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 eurosta 385 euroon.

Valtuustokauden alussa valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio oli keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan palkkio 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio oli keskimäärin 2361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1049 euroa.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä, jossa tutkittiin kaikkien Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia kuluvan valtuustokauden alussa.

Kunnan koko vaikuttaa palkkioiden suuruuteen

Kuntien valtuustot päättävät luottamushenkilöiden palkkiotasosta yleensä kerran valtuustokaudessa ja muutokset astuvat voimaan useimmiten seuraavan valtuustokauden alussa.

Valtuustojen, hallitusten ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot nousivat valtuustokaudesta 2013–2017 keskimäärin 14 prosenttia ja vuosipalkkiot 18 prosenttia. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna palkkioiden nousu oli maltillisempaa.

Korkeinta, 385 euron suuruista kokouspalkkiota valtuutetuille maksetaan Helsingissä. Yli 100 000 asukkaan kunnista kokouspalkkiot ovat pienimpiä Lahdessa ja Oulussa, joissa valtuutetut saavat 150 euroa kokoukselta. Kaikkein pienintä palkkiota maksavat Jämijärven, Lestijärven, Savukosken, Utsjoen ja Vehmaan kunnat, joissa valtuutetun kokouspalkkio on 30 euroa.  

Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä enemmän kunnassa on asukkaita. Esimerkiksi alle 2000 asukkaan kunnissa valtuuston jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 49 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 219 euroa.

Kaikki kuntien luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät yleisesti luottamushenkilömaksua eli ns. puolueveroa luottamushenkilön antaman valtuutuksen nojalla

Tehtävät muuttuneet entistä vaativimmiksi, luottamushenkilöt tekevät myös työnantajapäätöksiä

Luottamustehtävät ovat muuttuneet vaativimmiksi ja niihin käytetään entistä enemmän aikaa etenkin suurissa kaupungeissa. Luottamushenkilöt tekevät myös merkittäviä työnantajapäätöksiä ja edustavat aina työnantajaa.

Joissakin kunnissa osa luottamushenkilöistä hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisena tai päätoimisena työnään. He saavat luottamustehtävän hoitamisesta eläkettä kartuttavaa palkkaa ja heillä on samat sosiaalietuudet kuin kunnan työntekijöillä. Kuukausipalkkaa saaville luottamushenkilöille ei yleensä makseta erikseen kokouspalkkioita tai muita korvauksia.

Tässä mielessä myös Suomessa ollaan vähittäin siirtymässä lähemmäs kohti Pohjoismaista mallia, jossa johtaville kunnallisille luottamushenkilöille maksetaan useimmiten palkkaa osa- tai kokopäiväisesti hoitamastaan luottamustehtävästä.

Muualla verkossa

Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella kaudella -selvitys on luettavissa Kuntaliiton sivuilta >