På svenska
Tiedote
Kunta-alan tuottavuutta korostava taloudenhoito jatkuu

Henkilöstömenoissa säästetään edelleen ilman irtisanomisia ja lomautuksia

Kunnat ja kuntayhtymät säästivät henkilöstömenoissa viime vuonna lähes 281 miljoonaa euroa. Se on 1,4 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Saman suuruisia säästöjä on odotettavissa tälle vuodelle, kertovat KT:n kunta-alalta keräämät tiedot.

saastotiedustelu

Viime vuoden henkilöstömenojen säästöistä 224 miljoonaa euroa (80 prosenttia säästöistä) saatiin aikaan usealla eri sopeuttamistoimella, jotka perustuivat ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja joilla haettiin pysyviä säästöjä.

– Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Joka kolmannessa kuntaorganisaatiossa on laadittu erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Kuntatalous on parantuneista talousnäkymistä huolimatta edelleen selvästi alijäämäinen. Vuonna 2017 kunta-alan yhteen lasketut henkilöstömenot olivat 20,1 miljardia euroa.

Lomautuksia ja irtisanomisia oli vuonna 2017 erittäin vähän. Valtaosa vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä hyödynsi luonnollista poistumaa tai tehosti toimintaansa työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Yli puolet vastanneista oli vähentänyt sijaisten tai määräaikaisten käyttöä.

Palvelut ja toiminnat säilyivät säästöistä huolimatta

Joka kolmas vastaaja sai säästöjä siitä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät tai henkilöstöä jäi vähemmän varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Nämä pienensivät työnantajalle sairauspoissaoloista ja varhe-maksuista aiheutuvia kustannuksia.

Joka neljäs ilmoitti seutuyhteistyön tuoneen säästöjä henkilöstömenoihin ja joka viides ilmoitti ulkoistaneensa tai yhtiöittäneensä toimintojaan.

Joka yhdeksäs vastaaja ilmoitti vähentäneensä ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä.

– Tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät eivät juurikaan hae henkilöstömenosäästöjä palvelujen tai toimintojen supistamisesta. Myöskään ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä ei lisätä, muistuttaa Markku Jalonen.

Säästöjä syntyy harvemmin henkilöstön osa-aikaistamisella tai henkilöetuuksia karsimalla. Harvinaista on myös purkaa säästösyistä valtakunnallisten sopimusten tasoa parempia paikallisia sopimuksia.

Lomautuksia ja irtisanomisia hyvin vähän

Lomautuksiin tai irtisanomisiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä jouduttiin 2017 turvautumaan vain hyvin harvoin. Henkilöstöään lomautti 11 ja irtisanoi 23 kuntaorganisaatiota.  Lomautettuna oli 788 henkilöä (0,3 prosenttia) koko kunta-alan henkilöstöstä. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottiin 204 henkilöä (0,07 %).

KT:n tiedustelun mukaan lomautuksia tai irtisanomisia on tänä vuonna odotettavissa vielä vähemmän. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tehtyjen lomautusten määrä on laskenut vuodesta 2014 lähtien. Irtisanomia toteutettiin viime vuonna vielä vähemmän kuin vuonna 2016.

Henkilöstön palkattomilla vapailla ja lomarahojen vaihdoilla vapaiksi tasapainotettiin taloutta noin 38 miljoonalla eurolla. Se on 0,2 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista.  Henkilöstö piti palkattomia vapaita ja vaihtoi lomarahoja vapaiksi vähemmän kuin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joulukuussa 2016. Niiden merkitys henkilöstömenosäästöissä näyttäisi KT:n tiedustelun mukaan vähentyvän myös tänä vuonna.

Paikallisia säästösopimuksia ei juuri tehty

KT:n tiedustelun mukaan vain seitsemässä kuntaorganisaatiossa oli viime vuonna sovittu henkilöstömenojen säästöistä paikallisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla. Vaikka työnantaja olisi käynnistänyt paikalliset neuvottelut säästöistä, vähintään osa henkilöstöjärjestöistä on lähes aina kieltäytynyt tekemästä paikallista sopimusta.

Neljä viidestä tiedusteluun vastanneesta kuntatyönantajasta oli sitä mieltä, että kunnallisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa pitäisi olla mahdollisuudet sopia työntekijäkohtaisesti lomarahojen vapaaksi vaihdosta. Tästä on päästy paikallisesti sopimukseen vain harvoin.

Henkilöstömenojen sopeuttaminen jatkuu ja henkilöstömäärä vähenee

Kaikkiaan kunnat sopeuttivat henkilöstömenojaan viime vuonna 76 miljoonaa euroa vähemmän kuin ne olivat arvioineet joulukuussa 2016. KT:n tiedustelun mukaan tänä vuonna menoja sopeutetaan kunnissa ja kuntayhtymissä noin 262 miljoonalla eurolla pitkälti samoin keinoin kuin 2017. Arvioihin henkilöstömenojen säästöistä eivät sisälly kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet.

Kuntaorganisaatioista 15 ilmoitti joulukuussa 2017, että niillä oli suunnitteilla käynnistää tänä vuonna yhteistoimintaneuvottelut säästötoimenpiteistä.

KT:n tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2017. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista tiedusteluun vastasi 189. Vastanneiden palveluksessa on 70 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Lokakuussa 2016 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 421 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2019 kuntasektorilla työskentelee 414 000 palkansaajaa.

KT:n arvion mukaan tulevien maakuntatyönantajien palvelukseen siirtyy vuoden 2020 alusta 214 000 työntekijää.

KT:n johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti kertoo videolla säästötiedustelun tärkeimmistä tuloksista.

Markku Jalonen

toimitusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Mika Juutinen

tutkimusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2131
Matkapuhelin:
+358 50 502 0300
Sähköposti:
Mika.Juutinen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Anne Hotti

johtava työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2324
Matkapuhelin:
+358 50 527 1092
Sähköposti:
Anne.Hotti@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT