Pitkäjänteisellä talouden suunnittelulla pysyvään kustannusten hallintaan

– Kunnissa haetaan pysyviä säästöjä muun muassa rakenteellisilla muutoksilla ja ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Kaikki nämä toimet helpottavat myös sote- ja maakuntauudistuksen muutoshaasteisiin vastaamista, Jalonen toteaa.

KT Kuntatyönantajat on seurannut 1990-luvulta lähtien kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa vuosittaisella tiedustelulla. Tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä yleistyvät talouden tasapainottamisohjelmat. Tasapainottamisohjelman oli laatinut reilu neljännes tiedusteluun vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä.

– Vaikka kunnassa ei olisi erillistä ohjelmaa talouden tasapainottamiseen, voi selvityksen perusteella nähdä, että henkilöstömenoissa ei haeta vaikutukseltaan lyhytkestoisia säästöjä, vaan taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin. Talouden sopeuttaminen on osa henkilöstöjohtamisen arkea.

Henkilöstömenoissa säästettiin 357 miljoonaa euroa

KT:n tiedustelun mukaan kunta-alalla säästettiin vuonna 2016 henkilöstömenoista keskimäärin 1,7 prosenttia. Tämä on 357 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista, jotka ovat 21 miljardia euroa.

Suurin osa kokonaissäästöistä saavutettiin vuonna 2016 muilla keinoilla kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. Tulos on sama kuin edellisissä KT:n säästötiedusteluissa. Valtaosa säästöistä syntyi hyödyntämällä luonnollista poistumaa (82 % vastanneista). Säästöjä haettiin myös töiden uudelleen järjestelyillä, uusilla toimintatavoilla ja toimintoja tehostamalla (77 %).

Säästöjä saatiin aikaan myös tiukentamalla rekrytointia kuten vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä (65 %), jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä (63 %) sekä tiukennetulla täyttölupamenettelyllä (56 %).

Kuluvana vuonna tarve säästää henkilöstömenoissa jatkuu lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Säästötarpeiden arvioidaan olevan suuruusluokaltaan saman tasoisia kuin viime vuonna. Säästöjä haetaan samoin keinoin kuin vuonna 2016, mutta erityisesti lomautusten painoarvo näyttäisi entisestään pienentyvän ja pitkäjänteiseen suunnitteluun liittyvien keinojen käyttö lisääntyvän. Arviot vuoden 2017 säästöistä eivät sisällä kilpailukykysopimuksen mukaisia toimenpiteitä.

Tänä vuonna vähemmän lomautuksia

Säästötoimenpiteistä käytiin viime vuonna yt-neuvotteluja joka viidennessä tiedusteluun vastanneessa kunnassa tai kuntayhtymässä. Ne johtivat 12 kunnassa tai kuntayhtymässä lomautuksiin ja 30 kunnassa tai kuntayhtymässä irtisanomisiin taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Kunta-alalla lomautettiin viime vuonna vain noin 2 400 henkilöä. Suurin osa lomautuksista keskittyi yhteen kuntaan. Muut lomauttivat vain pienen osan tai vain muutaman yksittäisen henkilön. Lomautuksen pituus oli keskimäärin 15 kalenteripäivää.

Lomautusten osuus henkilöstömenosäästöistä näyttäisi tiedustelun mukaan tänä vuonna pienemmältä kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluja arvioidaan käytävän ainakin 17 kunnassa tai kuntayhtymässä. Kahdeksan kuntaa tai kuntayhtymää arvioi lomauttavansa tänä vuonna yhteensä vajaat 1 000 henkilöä keskimäärin 19 kalenteripäiväksi. Valtaosa lomautuksista keskittynee vain muutamalle kuntatyönantajalle.

Irtisanomisia on edelleen kuntasektorilla hyvin vähän. Viime vuonna taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanottiin noin 300 henkilöä (0,1 % henkilöstöstä). Tiedustelun mukaan irtisanomisia toteutettaisiin tänä vuonna arviolta parissa kymmenessä kuntaorganisaatiossa ja ne koskisivat reilua 200 henkilöä. Usein irtisanomiset koskevat vain yksittäisiä työntekijöitä.

Paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla henkilöstömenosäästöistä oli sovittu vain 11 kunnassa tai kuntayhtymässä. Vaikka työnantaja olisi käynnistänyt paikalliset neuvottelut henkilöstömenosäästöistä, osa tai kaikki henkilöstöjärjestöt ovat lähes poikkeuksetta kieltäytyneet sellaista tekemästä. Lomautuksilta on vältytty yleensä silloin, kun säästötoimenpiteistä on päästy paikalliseen sopimukseen.

Henkilöstömäärä vähenee

Kunnallisen henkilöstön määrä oli korkeimmillaan vuonna 2011, jolloin kuntasektorilla työskenteli 441 000 henkilöä. Viime vuodet henkilöstömäärä on laskenut. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2015 kuntasektorilla työskenteli 422 000 palkansaajaa.

KT:n tiedustelussa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöltä kysyttiin arvioita henkilöstömäärän kehityksestä vuoteen 2018 saakka. Heidän arvionsa perusteella kunta-alan henkilöstö vähenee lähivuosina niin, että vuonna 2018 kuntasektorilla työskentelisi 414 000 palkansaajaa.
 

KT Kuntatyönantajat on arvioinut, että tulevien maakuntatyönantajien palvelukseen siirtyisi vuoden 2019 alusta yli 210 000 työntekijää.
 
KT:n henkilöstömenoja koskeva säästötiedustelu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöjohdolle kattaa 72 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä. Tiedustelu toteutettiin joulukuussa 2016.