Usein kysyttyä

Kyseiseen tapaukseen sovelletaan lääkärisopimuksen (LS) työaikaluvun 5 § 2 momentin a-kohtaa, jonka mukaan esimerkin kaltaisessa tilanteessa pitää antaa kolmen tunnin lepo klo 23.00:n ja 8.00:n välillä. Tilanteessa vuorokausilepoa on siis voitu lyhentää, mutta saamatta jäänyt vuorokausilepo täytyy korvata.

Maanantain klo 8.00:n ja tiistain klo 8.00:n välinen 11 tuntnin vuorokausilepo jää kokonaan saamatta.

Lisäksi tiistaina klo 8.00–9.30 tulee annettavaksi LS:n III luvun 5 §:n 1 momentin nojalla vuorokausilepoa 11 tuntia. Vuorokausilepo 11 +11 (korvaava lepoaika) alkaa klo 9.30:sta eteenpäin.

• Katso myös LS:n työaikaluvun 17 §:n käyttöä koskeva vastaus >

Työnantaja päättää, milloin työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n perusteella ja milloin LS:n III luvun 17 §:n perusteella.

Työnantajan on kuitenkin tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota suunnittelussa siihen, että toiminnan tarpeet sekä viranhaltijoiden päivystysmäärät ja työhyvinvointi ovat tasapainossa.

Työnantajalla ei ole LS:n III 17 §:n perusteella velvollisuutta suunnitella työpaikkapäivystyksen (ma–pe) jälkeistä työpäivää vapaaksi työpaikkapäivystyksestä ansaittavilla vapaa-aikakorvauksilla. Työpaikkapäivystystä seuraava päivä suunnitellaan ensisijaisesti vapaaksi LS:n III luvun 5 §:n vuorokausilepoa ja korvaavaa lepoaikaa koskevien määräysten kautta, kuten on lähtökohtana työaikalaissakin.

Tällöin työnantaja voi korvata työpaikkapäivystyksen vaikka kokonaan rahakorvauksena. Jos työpaikkapäivystystä seuraavaa työpäivää ei suunnitella vapaaksi työpaikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksilla, työvuorosuunnittelussa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä säännöllisen työajan sijoittelusta on todettu LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa, jotta lääkärin säännöllinen työaika työaikajaksolla ei jää vajaaksi.

Kyllä. Myös keikkalääkärille on annettava pääsääntöisesti vähintään 11 tunnin vuorokausilepo. Vuorokausilepoa voidaan poikkeuksellisesti lyhentää kuten lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 momentissa todetaan.

LS:n III luvun 3 §:ssä on määräys päivittäisestä lepoajasta (ruokatauko). Sen mukaan viranhaltijalle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokatauko tai, hänen niin halutessaan, tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa työpaikan ruokalasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettavalle palvelukselle ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, viranhaltijalle on annettava edellä mainitun tauon lisäksi tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuutin ajan kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Lisäksi LS:n III luvussa on määräys palautumistauosta (4 §).

Työrupeaman pituuteen vaikuttavat vuorokausilepoa koskevat määräykset, ks. yleiskirje 6/2020, muistion kohta 6.5. Lepoajat.

Lääkärisopimuksen soveltamisalueella sovelletaan KVTES:n III luvun liukuvan työajan määräyksiä.

KVTES:n III luvun 31 §:n mukaan liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa päättää työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

KVTES:n III luvun 32 §:n soveltamisohjeen mukana liukuma-aikana viranhaltija ja/tai työntekijä voi pääsääntöisesti itse päättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan ja/tai työntekijän on oltava työssä tiettynä, esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen työnantaja ei saa käyttää työnjohto-oikeuttaan tässä asiassa säännönmukaisesti. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen.

Liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen järjestelmää ei lähtökohtaisesti voi soveltaa silloin, kun työnantaja sijoittaa säännöllistä työaikaa laajennetun toiminnan mallin mukaisesti.

Yleiskirjeen 6/2020 liitteessä 2 on todettu, että laajennetun toiminnan mallia sovelletaan 1.4.2020 lukien. Tästä syystä on tarpeen tarkastella paikallisten järjestelyjen korvaustasoa niin, että maksetut korvaukset vastaavat vähintään virkaehtosopimuksella sovittua tasoa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa paikalliset järjestelyt on tehty ilman varsinaista paikallista sopimusta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä ja työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään tasapuolisesta kohtelusta. Säännökset on otettava huomioon myös työvuoroja suunniteltaessa. Työaikajärjestelyissä voidaan luonnollisesti ottaa huomioon työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaatimukset säännökset huomioiden.

Työnantaja päättää säännöllisen työajan sijoittelusta ja suunnittele työvuorot siten, kuin LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään. Jos työnantaja sallii, että työt aloitetaan ennen klo 8:aa, tulee myös työvuorosuunnittelu saattaa vastamaan tosiasiallista tilannetta ja työtunnit lukea työajaksi. Laajennetun toiminnan korvauksia ei tule maksettavaksi klo 7:n ja 8:n väliltä.

Laajennetun toiminnan korvauksen maksaminen edellytyksenä on, että työnantaja on sijoittanut säännöllistä työaikaa klo 17:n jälkeen suunnitelmallisesti. Työpäivien venyminen ei tarkoita, että laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytykset täyttyisivät. Kysymys voi olla kuitenkin lisä- tai ylityöstä työaikajaksolla. Työpäivien venymisen syytä tulisi tarkastella työpaikalla.

LS:n I luvun 7 §:ssä määrätään laajennetun toiminnan korvauksesta ja siellä todetaan, että klo 17:n jälkeen sijoittuvia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa. Työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä tätä enempää työvuoroja, jotka sijoittuvat klo 17:n jälkeen.

Jos viranhaltijan työaikajärjestelyistä on erikseen sovittu työnantajan ja yksittäisen viranhaltijan kesken, voi työvuoroja olla enemmänkin (esimerkiksi lääkärin ja/tai hammaslääkärin kanssa sovittu tiivistetty työaika). Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta. Jos työnantaja ottaa käyttöön laajennetun toiminnan, työnantaja on arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytyksiä myös tästä näkökulmasta tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa on säännöllisen työajan sijoittelua koskeva kokeilumääräys. Sen mukaan työnantaja voi sijoittaa työnjohto-oikeutensa perusteella säännöllistä työaikaa maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Määräyksen mukaan työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön ja/tai klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, kun se valmistelee tai aikoo muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä.

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että säännöllisen työajan sijoittelu on suunnitelmallista ja vastaa palvelutarpeisiin. Työaikajärjestelyt liittyvät kiinteästi siihen, miten potilaiden vastaanotto- ja toimenpideaikoja on tarvetta suunnata ja mikä on palvelutarve.

Määräyksen mukaan työnantaja voi sijoittaa säännöllistä työaikaa työnjohto-oikeutensa perusteella siten, kuin määräyksessä on todettu.

Tällöin asia on kuitenkin käytävä läpi luottamusmiehen kanssa, kuten edellä on todettu. Työnantajan on myös noudatettava, mitä laajennetun toiminnan korvauksesta määrätään LS:n II luvun 7 §:ssä.

Määräys ei koske kiirevastaanottoa tai päivystystoimintaa.

Lääkärisopimuksen soveltamisalueella säännöllistä työaikaa on tyypillisesti sijoitettu kello 8:n ja 16:n väliselle ajalle.

Lääkärisopimus LS 2020–2021 sisältää sopimuskautta koskevan kokeilumääräyksen, joka koskee säännöllisen työajan sijoittelua. Määräyksen mukaan työnantaja voi sijoittaa työnjohto-oikeutensa perusteella säännöllistä työaikaa maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Säännöllisen työajan sijoittelu aikaisempaa laajemmin tulee olla suunnitelmallista toimintaa, jolloin on tarkasteltava terveysaseman ja/tai erikoissairaanhoidon yksikön aukioloaikoja ja palvelun tarjoamisen mahdollisuuksia sekä asiakkaiden palvelutarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Tarkoituksena on, että laajennettua toimintaa suunnitellaan pidemmäksi ajanjaksoksi kerrallaan, esimerkiksi syyskaudeksi. Säännöllisen työajan pituus on sama kuin ennekin eli 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa.

LS:n yleiskirjeessä 6/2020 on pyritty kuvamaan määräyksen tarkoitusta ja tavoitteita seuraavan esimerkin kautta:

"Työnantaja määrittelee syksylle 2020 ne toiminnot, joissa kokeillaan laajennettua toimintaa, ja ne palkansaajat, jotka ovat toiminnassa mukana. Samalla määritellään syksyn 2020 osalta laajennetun toiminnan korvaus LS:n periaatteiden mukaisesti. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran loppuvuodesta, jolloin määritellään alkuvuoden 2021 toiminnot. Yksittäisen terveyskeskuslääkärin osalta tämä voi tarkoittaa kuukaudessa esimerkiksi kolmea laajennetun toiminnan vuoroa, jolta maksetaan esimerkiksi 7 %:n suuruinen korvaus tehtäväkohtaisesta palkasta. Koska kyse on varsinaiseen palkkaan luettavasta palkanosasta, tätä korotettua varsinaista palkkaa maksetaan esimerkiksi sairausajalta ja vuosilomia-ajalta."

Säännöllinen työaika suunnitellaan osana toiminnan suunnittelua. Jos laajennettu toiminta otetaan käyttöön, vuorojen määrät pitää päättää etukäteen. Määräyksen mukaista ei ole myöskään se, että jälkikäteen arvioitaisiin toteutuneiden tuntien mukaan laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytyksiä ja lääkärin oikeutta korvaukseen.

Tällä määräyksellä ei ole otettu kantaa mahdollisesti yksittäisen viranhaltijan kanssa sovittuihin yksilöllisiin työaikajärjestelyihin.

A) Rekrytointi ennen lomautuksen alkamista

Kunta voi palkata uutta henkilöstöä, jos uuden työvoiman palkkaamisella ei loukata lomautusuhan alla olevien oikeutta muuhun sopivaan työhön, ja mikäli työ ei jatkuisi lomautuksen alkamisen jälkeen (TSL 5:2 §).

Kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä voi ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei myöskään estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua (KVTES VIII 7 §).

B) Uusien rekrytointi lomautuksen aikana

Kunta voi palkata uutta henkilöstöä, jos uuden työvoiman palkkaamisella ei loukata lomautusuhan alla olevien tai jo lomautettujen henkilöiden oikeutta muuhun sopivaan työhön lomautuksen aikana (TSL 5:2 §). Työnantaja vastaa tekemiensä päätösten lainmukaisuudesta.

Kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen (TSL 13:6 §).

Kunta ja kuntayhtymä saa ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).
Kunta ja kuntayhtymä voi ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa (TSL 13:6 §).

Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei myöskään estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua (KVTES VIII 7 §).

Työnantajan on aina tarjottava lomautusuhan alla olevalle tai lomautetulle työtä, joka on

1. työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai
2.  ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen tai lomautuksen aikana.

Työtä on tarjottava heti sen ilmaantuessa (Ks. Työoikeus, s. 774, Koskinen, Seppo ─ Kairinen, Martti ─ Nieminen, Kimmo ─ Ullakonoja, Vesa ─ Valkonen, Mika, Alma Talent 2018). Työnantajalla tarkoitetaan koko kuntaa tai kuntayhtymää.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle hänen ammattitaitoonsa ja kykyihinsä nähden sopivia, muita työnantajan kokoaikaisia tai osa-aikaisia tehtäviä. Myös lyhytaikaista työtä on tarjottava.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä tai mahdollisimman samanlaista työtä. Jos tämä ei ole mahdollista, voi työnantaja tarjota myös muita töitä, joita voidaan pitää työntekijän koulutus, ammattitaito ja kokemus huomioon ottaen hänelle sopivina. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka.

Jos lomauttaminen tapahtuu taloudellis-tuotannollisilla perusteilla, työnantajan on koulutettava työntekijä sellaisiin uusiin tehtäviin, joita työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanomisen vaihtoehtona. Jos lomauttaminen tapahtuu työn tilapäisen vähentymisen perusteella, lomauttamisen edellytyksenä on, ettei työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Koulutusta täytyy voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena molempien osapuolten kannalta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen kestäessä määräaikaisesta lomautuksesta tilannekohtaisesti, kun lomautus tapahtuu työnantajan aloitteesta. Tällöin lomauttaminen on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi (TSL 5:2 § 2 mom).

Hallituksen esityksen 157/2000 mukaan lomautusedellytyksen täyttyminen edellyttäisi, että joko työpaikalla yleisesti tai työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä on yksimielisyys lomautuksen tarpeesta ja kestosta (HE 157/2000 vp, s. 87).

Sopimukseen perustuva lomautus on aina määräaikainen, mutta määräajan pituutta ei ole rajoitettu. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia lomautusilmoitusajan pituudesta TSL:n 5:4 §:n säännöksen estämättä (TSL 5:2 § 2 mom).

Sopimukseen perustavassa lomauttamisessa ei vaadita yhtä painavia perusteita kuin työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvassa lomautuksessa. Sopimukseen perustuvassa lomauttamisessa työn tai työn tarjoamisen edellytysten tai tuotannollisten ja taloudellisten edellytysten ei tarvitse täyttyä. Perusteeksi ei kuitenkaan riitä se, että työntekijä itse haluaisi keskeyttää työnteon esimerkiksi tiettyyn aikaan vuodesta. Kuten edellä on todettu, lomautuksen on oltava tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Osapuolten on oltava yksimielisiä määräaikaisen lomauttamisen tarpeesta.

Vaikka määrämuotoa sopimiselle ei olekaan asetettu, menettelyllisesti työnantajan on parasta tehdä sopimuslomautuksesta työntekijän kanssa kirjallinen sopimus. Sopimuksella sovitaan lomautusilmoitusajasta, lomauttamismenettelystä ja kestoajasta.

Sopimuslomautustilanteessa lomautusilmoitusaikaa voidaan lyhentää ja lomautusmenettelystä voidaan muutoinkin sopia poikkeavasti.

Työnantajan on otettava huomioon, että sen on tarjottava työntekijälle muuta työtä myös sopimuslomautuksen aikana, jos työtä lomautuksen aikana ilmaantuu. (Ks. Työoikeus, s. 794, Koskinen, Seppo ─ Kairinen, Martti ─ Nieminen, Kimmo ─ Ullakonoja, Vesa ─ Valkonen, Mika, Alma Talent 2018)

Lomautuksen toteuttamistavalla voi olla vaikutusta palvelussuhteessa olevan työttömyysturvaan. Palvelussuhteessa oleva voi parhaiten selvittää lomautuksen vaikutukset työttömyysturvaansa omasta työttömyyskassastaan, työ- ja elinkeinotoimistosta tai Kelasta.

Kunnallisen viranhaltijalain 30 §:n 3 momentin mukaan virkasuhteen kestäessä voidaan työnantajan aloitteesta sopia viranhaltijan ja työnantajan kesken viranhaltijan lomauttamisesta 1 momentissa mainitulla tavalla silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Työnantajan ja viranhaltijan väliseen sopimukseen perustuvassa lomautuksessa osapuolet voivat yksittäistapauksessa sopia lomautuksen kestosta sekä noudatettavista menettelytavoista kuten lomautusilmoitusajasta. Sopia voi myös siitä, keskeytetäänkö virantoimitus kokonaan tai osittain.

Sopiminen koskee virkasuhteen kestäessä konkreettista, yksittäistä lomautusta. Työnantaja ja viranhaltija eivät voi esimerkiksi sopia, että viranhaltija on aina tiettyyn aikaan vuodesta lomautettuna.

Aloite sopimiseen pitää tulla työnantajalta. Lomautukselle on oltava työnantajan toiminnasta tai taloudellisesta tilanteesta johtuva peruste. Perusteeksi ei siis riitä se, että viranhaltija itse haluaisi tiettyyn aikaan vuodesta keskeyttää virantoimituksen.
Sopimukseen perustuva lomautus ei estä viranhaltijaa ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Työnantajan on tehtävä sopimuslomautuksesta viranhaltijan kanssa kirjallinen sopimus. Sopimuksella sovitaan lomautusilmoitusajasta, lomauttamismenettelystä ja kestoajasta. Sopimuslomautustilanteessa lomautusilmoitusaikaa voidaan lyhentää ja lomautusmenettelystä voidaan muutoinkin sopia poikkeavasti.

Työnantajan on otettava huomioon, että sen on tarjottava viranhaltijalle muuta työtä myös sopimuslomautuksen aikana, jos työtä lomautuksen aikana ilmaantuu.

Lomautuksen toteuttamistavalla voi olla vaikutusta palvelussuhteessa olevan työttömyysturvaan. Palvelussuhteessa oleva voi parhaiten selvittää lomautuksen vaikutukset työttömyysturvaansa omasta työttömyyskassastaan, työ- ja elinkeinotoimistosta tai Kelasta.