Usein kysyttyä

Lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien osuus pidätetään lomarahasta, joka lääkärille muutoin maksettaisiin. Jos lääkärillä tai hammaslääkärillä olisi oikeus lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun lomarahaan (sisältää korotuksen), vähennetään tästä lomarahasta lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien määrää vastaava osuus.

Jos koko lomaraha vaihdetaan vapaaksi, ei maksettavaksi jää yhtään lomarahaa. Jos lääkäri tai hammaslääkäri ottaa vain osan lomarahastaan vapaana, jää lomarahasta maksettavaksi ottamatta jääviä päiviä vastaava osuus rahana, myös desimaalien osuus.

Esimerkki 1

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 50 % on 19 lomarahavapaapäivää (38 x 0,5). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 19 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan tällaisessatilanteessa 12 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (7 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.

Esimerkki 2

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 11 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 33 vuosilomapäivää, josta 50 % on 16,5 lomarahavapaapäivää (33 x 0,5). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 16 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan tällaisessa tilanteessa 10 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (6,5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Jos koko lomaraha vaihdetaan vapaaksi, ei maksettavaksi jää yhtään lomarahaa. Desimaaleja ei siis makseta. Jos lääkäri ottaa vain osan lomarahastaan vapaana, jää lomarahasta maksettavaksi vapaaksi ottamatta jääviä päiviä vastaava osuus rahana, myös desimaalien osuus.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Lomarahavapaapäivien määrä on aina kokonaisluku eikä desimaaleja huomioida.

Jos lääkärillä on esimerkiksi 6 täyttä lomanmääräytymiskuukautta ja hänen vuosilomaoikeutensa määräytyy KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, on vuosilomaoikeus 15 vuosilomapäivää, josta 50 % on 7,5 lomarahavapaapäivää. Lomarahapäivien lukumäärä on 7.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä.

Jos lääkärillä on esimerkiksi 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 vuoden perusteella oikeus saada 30 vuosilomapäivää 12 täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, lasketaan lomarahavapaapäivien määrä tästä vuosilomaoikeudesta. 50 % on tällöin 15 lomarahavapaapäivää.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomaraha lasketaan lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 2 momentin perusteella samalla tavalla korotetusta varsinaisesta palkasta kuin vuosiloma-ajan palkka ja vuosilomakorvaus.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde päättyy 31.10.2021. Ajalta 1.4.–31.10.2021 varsinainen palkka on 40 350 € ja samalta ajalta ansaitut toimenpide- ja käyntipalkkiot ja sekä lausunto- ja todistuspalkkiot ovat 14 526 €.

Korotusprosentti = 14 526 € x 100 % / 40 350 € = 36 %

Lomarahaprosentti on 5 %. Edellisen lomanmääräytymisvuoden lomien lomaraha on jo maksettu heinäkuussa. Ajalla 1.4.–31.10.2021 on 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Varsinainen kuukausipalkka on palvelussuhteen päättyessä
5 764,28 €/kk.

Lomaraha: ((7 x 5 %) x 5 764,28 €) x 136 % = 2 743,79 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomakorvaus lasketaan lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta.

Vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot ovat samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy. Näin menetellään silloin, kun palvelussuhde alkaa ja päättyy saman lomanmääräytymisvuoden aikana.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde päättyy 31.10.2021. Ajalta 1.4.–31.10.2021 varsinainen palkka on 40 350 € ja samalta ajalta ansaitut toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä lausunto- ja todistuspalkkiot ovat 14 526 €.

Korotusprosentti = 14 526 € x 100 % / 40 350 € = 36 %

Korvattavia vuosilomapäiviä on edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 8 ja kuluvalta 18, yhteensä 26 päivää.

Varsinainen kuukausipalkka palvelussuhteen päättyessä on 5 764,28 €/kk.

Lomakorvaus: ((5 764,28 € / 20,83) x 26) x 136 % = 9 785,16 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Säästövapaan ajalta maksettavaa palkkaa korotetaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkkaa.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Palkallisia virkavapaita ovat kaikki KVTES:n V luvussa mainitut virkavapaat, joiden ajalta maksetaan palkkaetuja.

Näitä ovat muun muassa palkallinen sairausloma, palkallinen äitiys- ja isyysvapaa, palkallinen työtapaturmaloma ja eräät virka- ja työvapaat kuten työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai lähiomaisen hautajaispäivä (ks. tarkemmin KVTES V 11 §).

Lisäksi työnantaja on voinut myöntää palkkaetuja harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta. Tällainen virkavapaa voi olla muun muassa virkavapaa koulutukseen osallistumista varten.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Paikallinen järjestelyerä lasketaan järjestelyerän piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. Käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä palkankorotuksia, em. poikkeuksellisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.

Palkkasummassa on näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräiset lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset, toimenpide- ja käyntipalkkiot. Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. henkilökohtaisen lisän ja työaikakorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä ko. prosenttia palkkasummasta eli ettei se alitu tai ylity.

Mukaan otetaan todella maksetut palkat eli jos joku virka on ollut täyttämättä tai viranhaltija ollut palkattomalla virkavapaalla, ne eivät ole mukana palkkasummassa. Mukaan otetaan hinnoittelemattomat virat. Mukaan otetaan mm. sijaiset ja osa-aikaiset, jollei paikallisesti haluta noudattaa jotakin muuta vakiintunutta käytäntöä.

Jos keikkalääkärit ovat olleet virka-/työsuhteessa, heille maksetut palkat/palkkiot ovat mukana palkkasummassa ja ne otetaan mukaan.

Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kustannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasummaa eivätkä palkkoja).

Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisää maksetaan vain luokkaopetuksesta. Kyseinen kesällä tapahtuva pääsykokeiden pitäminen ja haastattelut eivät ole opetusta, joten niistä ei makseta OVTES:n C osion 11 §:n mukaista lisää.

Jos kyseinen tehtävä kuuluu opettajan virkatehtäviin, ei siitä makseta erillistä korvausta vaan se sisältyy normaaliin kuukausipalkkaan.

Opettajalla on ollut kaksi peräkkäistä yhdenjaksoista päätoimista virkasuhdetta samaan työnantajaan. Vuosisidonnaista lisää laskettaessa tämä aika otetaan huomioon yhtenäisenä jaksona. Teknisesti laskenta tehdään 14.8.–13.9. + 14.9.–13.10. jne. Opettajalle kertyy 9 kuukautta vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Kun tuntipalkkaisesta työntekijästä tulee kuukausipalkkainen, on useimmiten kysymys työsopimuksella sovittujen työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

​Lue Kuntatyönantaja-lehden 1/2016 artikkelista, miten palkka tällaisessa tapauksessa määräytyy ja kuinka palkkavertailu tehdään.

Kuntatyönantaja 1/2016: Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi >

Kunnalliset eläinlääkärit ovat työaikalain ulkopuolisia eli heihin ei noudateta ko. lain eikä myöskään KVTES:n eikä lääkärisopimuksen määräyksiä mm. viikoittaisen vapaan antamisesta (poikkeuksena kokopäivätoimiset hygieenikot). Lääkärisopimuksessa on kuitenkin sovittu menettelystä, jolla riittävä lepoaika turvataan myös kunnallisille eläinlääkäreille. Määräykset löytyvät liitteen 5 3 §:stä.

Kunnallisilla eläinlääkäreillä ei ole määritelty viikoittaista tai muutakaan tuntiperusteista työaikaa, mutta myös eläinlääkäreiden työskentelyn järjestämisen lähtökohtana on pyrkimys viisipäiväiseen työviikkoon. Maanantaista perjantaille sattuvat arkipyhät eivät muuta tätä periaatetta eivätkä lisää kalenterikuukautta kohden annettavien vapaapäivien määrää.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta Lääkärisopimuksen yleisen osan 19 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

Kutakin virantoimituskuukautta kohden annetaan 8 vapaapäivää, joiden aikana eläinlääkäri on täysin vapautettu virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuuksistaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta vapaapäiviä annetaan suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Vapaapäivät voidaan antaa kunakin kalenterikuukautena tai niitä voidaan kerätä puolen kalenterivuoden ajalta ja pitää seuraavalla kalenterivuoden puoliskolla. Esimerkiksi vapaapäiviä kerätään ajalta 1.1.–30.6. ja ne on pidettävä ajalla 1.7.–31.12.

Eläinlääkäriliitteen 3 §:n mukaisten vapaapäivien määrä liittyy siis riittävän lepoajan turvaamiseen eikä sitä pidä sekoittaa päivystyksestä suoritettaviin korvauksiin, jotka määräytyvät 4 §:n mukaisesti. (Tässä yhteydessä ei siis pidä puhua esim. päivystysvapaista.)

Vapaapäivät katsotaan annetuksi, jos virantoimituskuukauden aikana on ollut poissaoloja kuten vuosilomaa, sairausloma tai virkavapaata. Pitämättä jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta.

Kunta on voinut määritellä omassa esimerkiksi hallintosäännössään ne päivät, jolloin eläinlääkärillä on oikeus olla vapaana mikäli virkatehtävät sen sallivat. Nämä päivät on pidettävä erillään vapaapäivien keräilyjärjestelmästä. Katso myös LS:n liitteen 5 pykälän 3 § soveltamisohje.