Perhevapaat
63 § Oikeus perhevapaisiin
Työntekijän oikeudesta saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata sekä poissaolosta pakottavista perhesyistä ja poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on säädetty työsopimuslaissa (viittausmääräys). Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaa siten kuin jäljempänä 64 §:ssä on määrätty.
64 § Palkallinen äitiysvapaa ja isyysvapaa
1 mom. Palkallinen äitiysvapaa
Työntekijälle maksetaan täysi palkka ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää.
Äitiysvapaan palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut omaan kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään 2 kuukautta ja äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja että työnantajalle esitetään sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Täydellä palkalla tarkoitetaan 61 §:n 5 momentin mukaisesti laskettua palkkaa.
Työntekijällä on oikeus saada hänelle maksettavan äitiysvapaan palkan ylittävä osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta. Äitiysrahan muu osa suoritetaan työnantajalle.
Työntekijä, jolle suoritetaan työehtosopimuksen mukaan palkkaa äitiysvapaan ajalta, on velvollinen toimittamaan työnantajalle sairaus-vakuutuslain 28 §:n mukaan suoritettavan äitiysrahan hakemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset, mikäli työnantajalla ei ole niitä käytettävissään.
Äitiysvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työehtosopimukseen perustuvia etuuksia.
2 mom. Palkallinen isyysvapaa
Työntekijälle maksetaan täysi palkka ajanjaksolta, johon sisältyy isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää.
Isyysvapaan palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut omaan kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään 2 kuukautta ja isyysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.
Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
Täydellä palkalla tarkoitetaan 61 §:n 5 momentin mukaisesti laskettua palkkaa.
Työntekijällä on oikeus saada hänelle maksettavan isyysvapaan palkan ylittävä osa sairausvakuutuslain mukaisesta isyysrahasta. Isyysrahan muu osa suoritetaan työnantajalle.
Soveltamisohje
Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahan kaltaista äitiys- tai isyysrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.
65 § Äkillisesti sairastunut lapsi
Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta taikka vammaisen lapsensa, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.
Työntekijälle maksetaan 70 §:n mukainen palkka enintään 3 peräkkäisen kalenteripäivän ajalle sattuvilta työvuoroluettelon mukaisilta työtunneilta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai että toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon taikka että kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä.
Edellä tarkoitettu tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen tai matkalla olosta taikka opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.
Soveltamisohje
Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidon tarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen. Sairastuessaan äkillisesti tällainen lapsi tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat ennen kaikkea kehitysvammaiset lapset, mutta myös vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena. Esimerkiksi vaikeaa sydänsairautta tai sokeritautia sairastava lapsi saattaa olla sopimuksessa tarkoitetulla tavalla vammainen. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.
Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijän tulee selvittää poissaolon välttämättömyys, ts. voidaanko lapsi hoitaa tavallisessa hoitopaikassaan tai voivatko muut samassa taloudessa elävät perheenjäsenet hoitaa lasta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta riittää esim. terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama selvitys lapsen sairastumisesta tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Selvitys on annettava työnantajalle viipymättä työhön palattua. Työntekijän on ilmoitettava työstä poissaolosta asianomaiselle esimiehelle, mikäli mahdollista etukäteen tai viimeistään sen työpäivän/työvuoron alkaessa, jolloin hän joutuu jäämään pois. Lisäksi työntekijän tulee selvittää lapsen toisen vanhemman työnantaja, jotta voidaan todeta tämän toisen vanhemman työssä- tai vapaanaolo.
Kodin ulkopuolisella ansiotyöllä tarkoitetaan työtä, josta henkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa. Työn tulee olla kodin ulkopuolella suoritettavaa. Näin ollen myös yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista työvapaata, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.
Asevelvollisuuden suorittamisella tarkoitetaan asevelvollisen palvelusta vakinaisessa väessä tai aseellisesta palveluksesta vapautetun aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta.
Jos asevelvollisuutta tai edellä mainittua palvelusta suorittava puoliso on lapsen sairastuessa kotona loman, kotona asumisen tai muun sellaisen syyn vuoksi taikka esimerkiksi toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso lomalla (esim. viikonloppuna) tms. syystä kotona, ei työntekijällä ole oikeutta puheena olevaan palkalliseen työvapaaseen.
Jos esimerkiksi työntekijän yövuoro alkaa klo 23 ja päättyy klo 7 ja hänen puolisonsa suorittaa kotona asuen siviilipalvelusta valtion virastossa, jossa työaika alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.15, työntekijällä ei ole oikeutta palkalliseen työvapaaseen.
Työvapaan enimmäismäärä on 4 työpäivää, joten sitä lyhyempiä työvapaita on syytä käyttää, jos tarvetta neljään päivään ei voida osoittaa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon mm. hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä ensimmäinen työvapaapäivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut työntekijän vapaapäivänä tai kesken työpäivän. Näin ollen mikäli lapsi sairastuu kesken työntekijän työpäivän, työntekijä saa lapsen sairastumispäivästä yleensä palkan työvuoronsa loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava päivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen työvapaapäivä. Palkallinen työvapaa voidaan myöntää edellä mainituksi enimmäisajaksi kerrallaan. Jos tässä kohdassa tarkoitettu tilanne jatkuu vaikeana yli sanotun enimmäisajan, työntekijän anomuksesta voi tulla kysymykseen harkinnanvaraisen työvapaan myöntäminen. Palkkauksen suorittaminen on tällöin työnantajan harkinnassa.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että työpaikkojen sisäistä varamiesjärjestelmää olisi tarpeellista kehittää työtilanteen hoitamiseksi myös silloin, kun työntekijä joutuu olemaan poissa työstä lapsen äkillisen sairastumisen takia.
