På svenska
TTES
Sisällysluettelo
TTES, voimassa 1.2.2017 lukien

Vuosiloma

46 § Oikeus vuosilomaan ja soveltamisala

1 mom. 

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan 46–60 § määräysten mukaisesti.

2 mom. 

46–60 §:n määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen määrätty.

3 mom. 

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi lain 1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 §:n 2 mom. (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskelma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (nähtävänäpito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).

Edellä olevia vuosilomalain säännöksiä ei ole otettu tämän työehtosopimuksen osaksi vaan ne ovat viittausmääräyksiä.

4 mom. 

Jos henkilö on samanaikaisesti kuntaan/kuntayhtymään useassa palvelussuhteessa, katsotaan nämä yhdeksi palvelussuhteeksi vuosilomaetuja annettaessa.

5 mom. 

Jos viranhaltija tai kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi tämän työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tämän työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymisvuoden loma.

6 mom. 

Mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta tai päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja palvelusuhteen päättymisen jälkeen selviää, että uutta palvelussuhdetta ei synnykään, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksettavaksi vaadittaessa.

Mikäli on sovittu 58 § 3 tai 4 momentissa tarkoitetun lomakorvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan saman suuruisena kuin se olisi maksettu päättyneen palvelussuhteen perusteella.

47 § Peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat 50 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 51 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

48 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi,

  1. jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja
     
  2. jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.

Palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukauteen sisältyvä lakkoaika tai muu luvaton poissaoloaika vähennetään 2) kohdassa tarkoitetusta palvelussuhteen kestoajasta.

49 § Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroista aikaa ovat 48 §:n 1) kohdassa tarkoitettuja vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan

  1. vuosilomalla tai 60 §:n taikka vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla
     
  2. sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan.

Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.

  1. työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi
     
  2. lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
     
  3. opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
     
  4. työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työvapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
     
  5. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa
     
  6. ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä
     
  7. muulla virka-/työvapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolon veroiseksi ajaksi. Muuksi virka-/työvapaaksi katsotaan myös edellä kohdissa 2), 5) ja 6) mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.

Soveltamisohje

Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työntekijä olisi ko. päivänä ollut työssä.

50 § Vuosiloman pituus

1 mom. 

Vuosiloman pituus määräytyy 48 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan.

Soveltamisohje

Vuosiloman pituus määräytyy ja lomakorvaus maksetaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

51 §:ssä on määräykset vuosilomapäivien kulumisesta vuosilomaa annettaessa.

2 mom. 

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

1) Työntekijä on ollut omassa kunnassa tai kuntayhtymässä palvelussuhteessa 31.3. mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ja hän on siihen mennessä ollut vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa ao. kuntaan tai kuntayhtymään tai muun työnantajan virka- tai työsuhteessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika. Muun työnantajan palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys ennen ko. lomavuoden päättymistä.

Täysiä loman-määräytymiskuukausia

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Vuosilomapäivät

 

3

6

9

12

15

18

21

24

27

30

33

38

Soveltamisohje

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa on pyrittävä yhtenäiseen käytäntöön.

Ao. kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 31.3.1999 olleelle katsotaan palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä edellä 1 kohdasta poiketen edellä mainituksi palvelusajaksi se aika, joka hänelle on luettu 31.3.1999 mennessä vuosilomaoikeuteen vaikuttavaksi palvelusajaksi tämän työehtosopimuksen mukaan.

2) a)
Työntekijän palvelussuhde on ao. kunnassa tai kuntayhtymässä lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden. Edellä tarkoitettuun palvelussuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta.

Täysiä loman-määräytymiskuukausia

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Vuosilomapäivät

 

3

5

7

9

12

15

18

20

22

24

26

28

2) b)
Jos työntekijä on ollut omassa kunnassa tai kuntayhtymässä 31.3. palvelussuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä 1 kohdassa tarkoitettua vuosilomaoikeuteen vaikuttavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, hänen lomansa pituus on 28 vuosilomapäivän sijasta 30 vuosilomapäivää edellyttäen, että hän ansaitsee vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

3) muissa tapauksissa työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

Täysiä loman-määräytymiskuukausia

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Vuosilomapäivät

 

2

4

5

7 

9

10

13

15

17

19

21

23

3 mom. 

Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mukainen.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta lomakorvauksissa. Vertailujakso on lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen lomanmääräytymiskuukausi.

51 §  Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 tai 5 momentista muuta aiheudu.

Soveltamisohje

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäiviksi.

Jos työntekijä työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maanantaista perjantaihin tai keskiviikosta sunnuntaihin
 
tai tiistaista lauantaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 momenttia.

Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

  1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.
     
  2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje

2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman antamishetkellä. Näin ollen jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jona vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.

2 momenttia sovellettaessa lomat on yleensä syytä antaa, mikäli mahdollista, täysinä kalenteriviikkoina tai tasoittumisjaksossa pitempinä jaksoina siten, että työ- ja vapaapäivien suhteellinen osuus on sama kuin työskentelyjaksoissa. Vajailla viikoilla voidaan joutua suorittamaan myös pyöristyksiä. Lähtökohtana on se, että työaikajärjestely ei vaikuta vuosiloman pituuteen. Esimerkiksi pisin vuosiloma on aina vuosiloma-aikana yhteensä lähes 7,5 viikkoa (ei sisällä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä).

Vuosiloma-aikaan sisällytettävät työpäivät (jotka olisivat ilman vuosilomaa työpäiviä) saadaan laskentakaavasta:

Kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät

´

Vuosilomapäivät

5

Vuosiloma-aikaa määrättäessä on huolehdittava siitä, että vuosiloma-aikaan sisältyy oikea määrä työpäiviä (kaava) ja vuosilomapäiviä.

Tässä momentissa mainitussa tapauksessa vuosiloma-aikaan sisältyvät 9 § 2 momentissa tarkoitetut työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

3 mom. Vaihteleva vuorokautinen työaika

Mikäli vuorokautisen säännöllisen työajan pituus vaihtelee yli 3 tuntia, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on.

4 mom. Pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuoden lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.

5 mom. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko tasoittumisjakson työskentelevien työntekijöiden vuosilomapäiviksi luetaan lisäksi tarpeellinen määrä vapaapäiviä, jotta vuosityöaika voidaan tasata 12 §:n 2 momentissa mainittuun vuosityöaikaan. Tällöin voidaan poiketa 52 §:n 2–4 momentin määräyksistä kuitenkin siten, että vuosilomasta 20 vuosilomapäivää on sijoitettava lomakauteen ja vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 10 vuosilomapäivää ylittävää osaa vuosilomasta pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

52 §  Vuosiloman antaminen

A Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus

1 mom. 

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä 6–9 momentissa tarkoitetulla tavalla.

2 mom. 

Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

3 mom. 

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Soveltamisohje

Mikäli vuosilomapäivien kokonaismäärä on vähemmän kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta.

4 mom. 

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

5 mom. 

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1–4, 7 tai 9 momentissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Soveltamisohje

Vuosiloma voidaan antaa vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-/hoitovapaata.

Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työvapaa kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työvapaan aikana, kuitenkin 54 §:stä (vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta) ilmenevin poikkeuksin. Ellei 7 momentin perusteella muusta sovita, vuosiloma on siis annettava viimeistään lomavuotta seuraavana vuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esim. harkinnanvaraisella työvapaalla, vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai opintovapaalla. Edellä mainittu työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.

B  Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä

6 mom. 

Työnantaja ja työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia, että työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

7 mom. 

Työnantaja ja työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Soveltamisohje

Mikäli palvelussuhde päättyy ennen kuin edellä 7 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loman osa on pidetty, työntekijälle maksettava lomakorvaus määräytyy 58 §:n 1 tai 3 momentin mukaan. Edellä 7 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loma on vuosilomakirjanpidossa selvästi erotettava 53 §:n mukaisesta säästövapaasta, eikä tähän lomaan sovelleta määräystä säästövapaan korvaamisesta.

8 mom. 

Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on edellä 1 ja 2 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.

9 mom. 

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 20 vuosilomapäivää ylittävän enintään 5 vuosilomapäivän pituisen vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

C Työntekijöiden kuuleminen

10 mom. 

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä on loman ajankohtaa määrättäessä sairauslomalla ja sairausloman tiedetään työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vahvistaa vuosiloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta samalla kehotettava työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosiloman vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirrettäväksi 54 §:n määräysten mukaisesti.

D Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

11 mom. 

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen kanssa toisin sovita.

E Vuorokauden alkaminen

12 mom. 

Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan edellä 12 §:n 3 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.

Kaaviokuva vuosiloman antamisesta (52 ja 54 §)

 

1. vuosi

2. vuosi

 

1.1.                                                  31.12.

 

1.1.                                                             31.12.

30.9.

1.10.

30.4.

30.9.

 

1
Työnantajan määräämänä kesäloma
(kausityöntekijän työssä
1.1.–31.12.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


kesäloma


talviloma


 

 

 

2.5.            30.9.

1.10.

30.4.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2
Sopimalla

1.1.

 

30.4.

10 vuosiloma­pv ylittävä osa 30.9. mennessä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

 

 

 

 

 

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyt


’kesäloma’

 

 

 

 

 

a) ensisijaisesti

 

kesäloma

 

 

 

 

 

2.5             30.9.

b) toissijaisesti

 

kesäloma
1.10.           31.12.

 

 

 

c) jos ei voida antaa 31.12.200X mennessä:
lomakorvaus *)
 

 

 

 

 

 

’talviloma’
a) ensisijaisesti

 


talviloma
1.10.



30.4.

 

 

b) toissijaisesti

 

 

 

 

talviloma
2.5.


31.12.

c) jos ei voida antaa 31.12.200Y mennessä:
lomakorvaus

 

 

 

 

 

 

*) jolleivät työnantaja ja työntekijä 52 §:n 6–9 momentin mukaisesti sovi loman antamisesta toisin.

Taulukossa ei ole huomioitu säästövapaita.

53 §  Vuosiloman säästäminen

Työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan työntekijän ja työnantajan edustajan kesken. Säästövapaa annetaan työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana. Työajan muuttuessa olennaisesti tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi, työntekijälle maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka lasketaan 55 §:n tai 56 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja mikäli mahdollista sen antamisen ajankohdasta sovitaan samalla, kun työnantaja vahvistaa kesäloman 52 §:n 1–2 momentin määräysten mukaisesti. Ks. myös 52 §:n 7 momentin soveltamisohje.

Jos henkilö säästää sellaista vuosilomaa, jonka palkka määräytyy 55 § 5 ja 6 momentin mukaisesti, niin pitäessään kyseistä säästövapaata tai maksettaessa kyseisestä säästövapaasta lomakorvaus, säästövapaan ajalta maksettava palkka maksetaan 55 § 5 ja 6 momentin määräyksen mukaan.

54 §  Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

1 mom. 

Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista, ennen loman alkua.

Pöytäkirjamerkintä 

Muuttuneita 54 §:n määräyksiä sovelletaan 1.3.2014 alkaen siitä riippumatta minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysymys.

Soveltamisohje

Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jäljempänä 2 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittaminen työnantajalle ennen loman alkamista tai ilman aiheetonta viivytystä katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

2 mom. 

Työnantajan pyynnöstä työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään.

3 mom. 

Edellä mainituin tavoin siirretty kesäloma annetaan mahdollisuuksien mukaan lomakauden loppuun mennessä ja talviloma viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

4 mom. 

Jos siirretyn loman antaminen ei ole mahdollista edellä sanotun mukaisesti, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan 58 §:n 1 tai 3 momentin mukaan määräytyvä lomakorvaus, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita kesäloman antamisesta 52 §:n 7 momentin mukaisesti.

5 mom. 

Mikäli loman antamisesta on sovittu 52 §:n 7 momentin mukaisesti, mutta lomaa ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole mahdollista antaa sanotun mukaisesti, saamatta jääneestä lomasta maksetaan 58 §:n 1 tai 3 momentin mukaan määräytyvä lomakorvaus.

6 mom. 

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

55 §  Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen ja maksaminen

1 mom. 

Työntekijän vuosilomapalkan ja jäljempänä 58 §:n 1 ja 2 momentin mukaisen lomakorvauksen laskentaperusteena on vuosiloman tai sen osan alkaessa taikka lomakorvauksen maksamisen tapahtuessa käytössä oleva 35 §:n 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio.

Pääsääntö

2 mom. 

Vuosilomapalkka muussa kuin kolmivuorotyössä lasketaan kertomalla edellä 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansioiden aritmeettinen keskiarvo luvulla 1,5 ja näin korotettu keskituntiansio sillä tuntimäärällä, joka ilman vuosilomaa olisi ollut työntekijän työvuoroluettelon mukaista säännöllistä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä  

Vuosilomapalkka määräytyy tämän sopimuskauden aikana allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta).

3 mom. 

Kolmivuorotyössä vuosilomapalkka lasketaan kertomalla edellä 2 momentissa mainittu korotettu keskituntiansio lomapäivien lukumäärällä ja näin laskettu tulo keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 7,2 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 7,6 täydessä työajassa.

4 mom. 

Lomakorvaus lasketaan kertomalla edellä 2 momentissa tarkoitettu korotettu keskituntiansio lomakorvauspäivien lukumäärän ja keskimääräisen säännöllisen vuorokautisen työajan tulolla. Keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika on täyttä työaikaa tekevillä muussa kuin kolmivuorotyössä 7,75 tuntia, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 7,6 tuntia ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 7,2 tuntia.

Työaika ja palkka muuttuvat

5 mom. 

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla keskenään 1 momentissa tarkoitettu korottamaton keskituntiansio, lomanmääräytymisvuoden keskimääräinen työaikaprosentti, lomapäivien tai lomakorvauspäivien lukumäärä ja keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika 7,75 tuntia.

Em. vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen maksetaan korotus, joka lasketaan kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 0,5 sekä tuntimäärällä, joka ilman vuosilomaa olisi ollut työntekijän työvuoroluettelon mukaista säännöllistä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan korotus määräytyy tämän sopimuskauden aikana allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta).

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös palkan määrästä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset liittyvät mm. osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauslomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen taikka muutoin työntekijän omaan pyyntöön perustuvaan osa-aikatyön tekemiseen. Määräystä sovelletaan myös silloin kun työntekijä osa-aikaistetaan. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomautukseen määräystä ei sovelleta, vaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 2-4 momentin mukaisesti.

Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 5–6 momentin määräyksen mukaisesti sekä silloin kun työaika lisääntyy että silloin, kun se vähenee ja vastaavasti palkka muuttuu.

Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat vuosiloman antamisesta 52 § 7 momentissa sanotulla tavalla lomanmääräytymisvuoden kuluessa, vuosilomapalkka korjataan vastaamaan 5–6 momentin mukaista palkkaa, mikäli työntekijän työaikaprosentti ja palkka muuttuvat ko. lomanmääräytymisvuoden aikana.

Esimerkki

Työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan täyttä työaikaa ajalla 1.4.2016–30.9.2016 ja 50 % täydestä työajasta 1.10.2016 lukien toistaiseksi. Hänen keskimääräinen työaikaprosenttinsa on 75 % lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 aikana.

(6 x 50) + (6 x 100)

 

= 75 %

12
 

Lomanmääräytymisvuoden aikana keskimäärin 75 % työajassa työskennelleen työntekijän kahden viikon pituisen vuosiloman vuosilomapalkka lasketaan: (KTA x 75 % x 10 x 7,75) + (0,5 x KTA x 38,75).

Tarvittaessa keskimääräinen työaikaprosentti voidaan laskea esim. palkkakausittain tai kalenteripäivittäin.

Pöytäkirjamerkintä

Tämän pykälän 5 ja 6 momentin määräystä sovelletaan lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 ja sen jälkeen ansaittuun vuosilomaan. Tätä ennen ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka maksetaan edellä 2–4 momenttien pääsäännön mukaan.

6 mom. 

Mikäli kolmivuorotyössä työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla korottamaton keskituntiansio lomapäivien lukumäärällä ja lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla sekä luvulla 7,2 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja luvulla 7,6 keskeytyvässä kolmivuorotyössä.

Em. vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen maksetaan korotus, joka lasketaan kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 0,5 sekä keskimääräisen säännöllisen vuorokautisen työajan tuntimäärällä (täydessä työajassa luvulla 7,2 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja luvulla 7,6 keskeytyvässä kolmivuorotyössä).

Pöytäkirjamerkintä  

Vuosilomapalkan korotus määräytyy tämän sopimuskauden aikana allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta).

Muut erityistilanteet

7 mom. 

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan korottamattomasta keskituntiansiosta,

  1. jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai
     
  2. jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta taikka jos työnantaja purkaa työsopimuksen tai työsuhde purkautuu taikka
     
  3. jos työntekijälle on maksettu lomaraha kuukausipalkkaisen palvelussuhteensa ajalta.

8 mom. 

Vuosilomapalkka maksetaan lomaa edeltävän säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Esimerkki vuoden 2017 vuosilomapalkan laskemisesta

ks. pöytäkirjamerkintä edellä 2, 5 ja 6 momentissa

Työntekijän lomaoikeus on 28 vuosilomapäivää, josta hän pitää 20 päivää elokuussa ja 8 päivää joulukuussa. Edellisen vuoden IV ja kuluvan vuoden I, II ja III vuosineljännesten 35 §:n 1 momentin mukaan lasketut keskituntiansiot ovat 15,06, 15,35, 15,35 ja 15,09 € tunnilta.

Elokuun lomapalkka:

Loma pidetään täysinä kalenteriviikkoina
(15,06 + 15,35) : 2 x 1,35 x 4 x 38,75 = 3 182,69 €

Joulukuun lomapalkka:

Loma alkaa maanantaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona.
(15,35 + 15,09) : 2 x 1,35 x (38,75 + 24) = 1 289,32 €

Esimerkki lomakorvauksen laskemisesta

Työntekijän työsuhde päättyy marraskuussa. Hänellä on pitämättömiä ansaittuja lomapäiviä 10 ja keskituntiansiot ovat samat kuin edellisessä esimerkissä.

Lomakorvaus on
(15,35 + 15,09): 2 x 1,35 x 7,75 x 10 = 1 592,39 €

56 §  Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

1 mom. 

Työntekijälle, jonka työsopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Soveltamisohje

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa 50 §:n 2–3 momentin mukaisesti.

Työntekijälle, jolle ei kerry työsopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, oikeudesta vapaaseen ja vapaan ajalta maksettavaan lomakorvaukseen on määräys 60 §:ssä.

2 mom. 

Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä

  1. työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi,
     
  2. sairauden tai tapaturman vuoksi,
     
  3. lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettava lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi,
     
  4. sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi tai
     
  5. lomauttamisen vuoksi

vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5) kohdan tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.

3 mom. 

Poissaoloajan palkka lasketaan työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

57 §  Lomapalkan määräytyminen eräissä tapauksissa

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa 50 §:n mukaan ja osan vuotta kuulunut 60 §:ssä tarkoitetun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

58 §  Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä

1 mom. 

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosiloman sijasta lomakorvaus niiltä pitämättömiltä vuosilomapäiviltä, joilta hän ei ole saanut lomakorvausta. Lomakorvausta laskettaessa on 50 §:n mukaisten palvelusaikojen tullut täyttyä viimeistään työsuhteen päättyessä.

2 mom. 

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi on ollut työssä yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukausien aikana yhteensä jatkunut vähintään 16 kalenteripäivää, johon ei lueta lakkoaikaa eikä muuta luvatonta poissaoloaikaa eikä hän tämä palvelussuhteen ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

3 mom. 

56 §:n 1 momentissa tarkoitetulle työntekijälle maksetaan palvelussuhteen päättyessä 56 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä vuosilomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

4 mom. 

Työntekijälle, jolle ei ole palvelussuhteen päättyessä kertynyt 48–50 §:n mukaan oikeutta lomaan, maksetaan lomakorvausta siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomakorvausta, 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka ja tältä ajalta maksettu palkka.

Soveltamisohje

Määräys koskee työntekijöitä, joille ei palvelussuhteen lyhyyden vuoksi kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta sekä 60 §:ssä tarkoitettujen osa-aikaisten työntekijöiden lomakorvausta palvelussuhteen päättyessä.

Poissaoloajan palkka lasketaan soveltuvin osin siten kuin 56 §:n 3 momentissa määrätään.

59 §  Lomakorvaus asepalvelusta ja siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle

Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan 58 §:n 1 tai 3 momentin mukaan määräytyvä lomakorvaus, vaikka hänen palvelussuhteensa ei päättyisi.

60 §  Eräiden osa-aikaisten oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen

1 mom. 

Työntekijällä, jolle ei sopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä 48 §:ssä tarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa.

2 mom. 

Työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle halustaan käyttää vapaata. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä 52 §:ssä ja 54 §:ssä on vuosiloman antamisesta määrätty.

3 mom. 

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka ja tältä ajalta maksettu palkka.

4 mom. 

Työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan edellä 3 momentissa tarkoitettu lomakorvaus vapaan yhteydessä siten kuin vuosilomapalkasta on 55 § 8 momentissa määrätty. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.