TS-opas: Lyhennysote KT:n yleiskirjeestä 7/1999
Teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet vuonna 1999
Jäljempänä selvitetään kysymys ja vastaus -muodossa niitä Teknisten sopimuksen (TS) palkkausjärjestelmän keskeisimpiä kehittämiskohteita, joihin kuntien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vuonna 1999.
Tämä yleiskirje on Teknisten sopimuksen sopijaosapuolten eli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT), AKAVA-JS:n, Kunta-alan unionin ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n (KTN) yhteinen TS:n palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva soveltamisohje.
Kunta tarkoittaa jäljempänä kuntia ja kuntayhtymiä ja työntekijä TS:n soveltamisalalla olevaa työntekijää ja viranhaltijaa. Teknisten sopimuksen sopijajärjestö tarkoittaa jäljempänä AKAVA-JS ry:n, Kunta-alan Unioni ry:n ja KTN:n paikallisyhdistyksiä, valtakunnallisia liittotason alayhdistyksiä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistyksiä.
Kysymys 5
Voiko kunnalla olla rahoituslähteitä, jotka kannattaa käyttää henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen?
Vastaus
Kyllä. Jos kunnalle on koitunut säästöä teknisen henkilöstönsä siirtämisestä 1.12.1995 alkaen palkkausjärjestelmästä toiseen työntekijöidensä palvelussuhteiden pituuden ja TS:n ammattialalisämääräysten sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) kokemuslisämääräysten erojen vuoksi, kannattaa kunnan käyttää tuo säästö henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen. Silloin kun tekninen sektori on tehtäviä uudelleen järjestettäessä tai muutoin saanut omin toimin aikaan kustannussäästöjä, kannattaa osa tuosta säästöstä käyttää henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen.
Kun keskustasolla sovittiin kuntien teknisen henkilöstön siirtämisestä KVTES:n palkkausjärjestelmästä TS:n palkkausjärjestelmään, ei sopijaosapuolten tarkoitus ollut, että kunnille koituisi säästöä palveluksessaan olevan teknisen henkilöstön siirtämisestä palkkausjärjestelmästä toiseen.
Eri asia on, että TS:n palkkausjärjestelmän paikallisen kehittämisen myötä kuntalaiset saavat hyödyn tehostuneina toimintoina ja parempana palveluna. Samalla työntekijän kehittyminen työssään ja hänen kykynsä saada aikaan tuloksia näkyy myös hänen palkassaan.
