TS:n paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 – ohjeet, esimerkit ja mallilaskuri

Nämä ohjeet koskevat TS:n paikallista järjestelyerää. Myös muiden sopimusalojen laskentaohjeita päivitetään syksyn aikana KT:n verkkosivuille.

Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien (TS:n allekirjoituspöytäkirja 3 §)

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) palkkasummasta. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.

Paikallisen järjestelyerän tarkemmasta kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä on määräykset TS 2020-2021 allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä. Ohjeita on annettu myös KT:n yleiskirjeessä 10/2020.

• KT:n yleiskirje 10/2020 >

Paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä palkkasumma

Paikallinen järjestelyerä lasketaan mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (esimerkiksi maaliskuulta 2021) kuntaan ja/tai kuntayhtymään palvelussuhteessa olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden TS-sopimusalan palkkasummasta.

Koska yleiskorotus ja järjestelyerä tulevat voimaan 1.4.2021 samasta ajankohdasta lukien, on molemmat korotukset laskettava erikseen palkkoihin ja palkkasummasta, joihin ei sisälly edellä mainittuja korotuksia.

Palkkasumma ei saa sisältää samoja palkaneriä useampaan kertaan tai useammalta ajanjaksolta (esimerkiksi takautuvat palkanerät).

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat työaikakorvauksineen lukuun ottamatta lomarahoja, lomakorvauksia, mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita tai tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä. Palkkasummaan lasketaan myös sijaisten ja muiden määräaikaisten sekä osa-aikaisten palkat.

Heijastukset automaattisiin ja ei–automaattisiin lisiin

Automaattiset eli prosentuaaliset palkanlisät korottuvat samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuu. Esimerkiksi ammattialalisä on 4 % tai 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja työaikakorvausten tuntihinnan laskentapohjana on varsinainen palkka.

Tehtäväkohtaisen palkan/varsinaisen palkan korottuessa ei-automaattiset eli euromääräiset palkanlisät (kuten esimerkiksi erillislisä ja luontoisedut) pysyvät ennallaan.

Heijastusvaikutukset tulee ottaa huomioon kustannuslaskennassa, jotta sovittu kustannusvaikutus ei ylity eikä alitu.

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutus

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutuksen tulee olla 0,8 prosenttia TS- palkkasummasta. Työnantaja voi halutessaan maksaa ylimääräistä. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.

Paikallisen järjestelyerän tuomaa korotuksen suuruutta yksilötasolla ei ole sovittu valtakunnan tasolla.

Oikeita lopputuloksia on vain yksi eli sovittu kustannusvaikutus palkkasummasta. Oikeaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päätyä usealla eri laskutavalla. Järjestelyerän suuruus voidaan siten laskea esimerkiksi varsinaisista palkoista tai kokonaisansioista. Korotusten heijastusvaikutukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin on otettava huomioon laskentatavasta riippumatta. Järjestelyerän kustannusvaikutuksen palkkasummaan tulee sisältää em. heijastusvaikutukset.

Järjestelyerän laskeminen tehtäväkohtaisista palkoista ei ole suositeltavaa, koska erää on käytettävä myös henkilökohtaisiin lisiin.

Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta ja toimii virkavastuulla.

Esimerkkejä paikallisen järjestelyerän laskemisesta

Jos 0,8 %:n paikallinen järjestelyerä lasketaan euromääräisenä kokonaisansioiden tai varsinaisten palkkojen palkkasummasta, ei tätä eurosummaa voida siirtää sellaisenaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Tällöin jää ottamatta huomioon korotusten heijastus ammattialalisiin, työaikakorvauksiin ja muihin ns. automaattisiin eli prosentuaalisiin lisiin, ja kokonaiskustannusvaikutus ja käytettävissä oleva euromäärä ylittyy.

Seuraavien esimerkkien avulla kuvataan, miten palkankorotukset toteutetaan oikein (esimerkit 1, 2 ja 3) ja väärin (esimerkit 4, 5 ja 6) sekä korotusten kustannusvaikutuksia.
Esimerkeissä korotukset on yksinkertaisuuden vuoksi viety vain yhden yksittäisen henkilön palkkaan. Käytännössä korotusten suuruus ja kohdentaminen esimerkiksi tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin voi vaihdella henkilöittäin.

Paikallinen järjestelyerä käytetään esimerkeissä 1 ja 4 tehtäväkohtaiseen palkkaan, esimerkeissä 2 ja 5 henkilökohtaiseen lisään ja esimerkeissä 3 ja 6 sekä tehtäväkohtaiseen palkkaan että henkilökohtaiseen lisään. Esimerkkien 1 ja 4 kohdalla on muistettava, että paikallista järjestelyerää tulee käyttää vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin (ks. KT:n yleiskirje 10/2020).

Oikea laskutapa esimerkeissä 1, 2 ja 3

Esimerkki 1: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 x 0,8/100 = 24 €. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan kuitenkin korottaa vain 21,11 euroa eli (2 550 / (2 550 + 204)) x (2 850 / 3 000) x 24 = 21,11 €, jotta kustannusvaikutus ei ylity. Esimerkissä on huomioitu korotuksen heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Henkilökohtainen lisä ja erillislisä eivät korotu. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,8 % eli 24 euroa.

Esimerkki 2: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 x 0,8 / 100 = 24 €. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan henkilökohtaiseen lisään. Henkilökohtaista lisää voidaan kuitenkin korottaa vain 22,80 euroa eli (2 850 / 3 000) x 24 = 22,80 €, jotta kustannusvaikutus ei ylity. Esimerkissä on huomioitu korotuksen heijastus työaikakorvauksiin. Ammattialalisä ja erillislisä eivät korotu. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,8 % eli 24 euroa.

Esimerkki 3: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 x 0,8 / 100 = 24 €. Paikallisesta järjestelyerästä on sovittu käytettäväksi 0,4 prosenttiyksikköä eli 12 euroa henkilökohtaiseen lisään heijastusvaikutuksineen ja 0,4 prosenttiyksikköä eli 12 euroa tehtäväkohtaiseen palkkaan heijastusvaikutuksineen. Henkilökohtaista lisää voidaan korottaa kuitenkin yhteensä vain 11,40 euroa eli (2 850 /3 000) x 12 = 11,40 €, jotta kustannusvaikutus 0,4 % ei ylity. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan puolestaan korottaa vain 10,56 euroa eli (2 550 / (2 550 + 204)) x (2850 / 3000) x 12 = 10,56 €, jotta kustannusvaikutus 0,4 % ei ylity. Esimerkissä on huomioitu korotuksen heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Erillislisä ei korotu. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,8 % eli 24 euroa.

Väärä laskutapa esimerkeissä 4, 5 ja 6

Esimerkki 4: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 € x 0,8 / 100 = 24 € ja tällä euromäärällä korotetaan tehtäväkohtaista palkkaa. Tässä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,11 %-yksiköllä eli 3,28 eurolla.

Esimerkki 5: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 € x 0,8 / 100 = 24 € ja tällä euromäärällä korotetaan henkilökohtaista lisää. Tässä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä0,04 %-yksiköllä eli 1,26 eurolla.

Esimerkki 6: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,8 % maaliskuun 2021 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24 euroa eli 3 000 € x 0,8 / 100 = 24 €. Paikallisesta järjestelyerästä käytetään 0,3 prosenttiyksikköä eli 9 euroa henkilökohtaiseen lisään ja loput 0,5 prosenttiyksikköä eli 15 euroa tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tässä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus ammattialalisään (TKP:n korotus) ja työaikakorvauksiin (TKP:n ja HL:n korotus). Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,08 %-yksiköllä eli 2,53 eurolla.

Dokumentoi ratkaisut

Paikallisia järjestelyeriä koskevat ratkaisut tulee dokumentoida. Erien perusteiden, käytön ja kohdentamisen dokumentointi tukee myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteuttamisen seurantaa. KT lähettää kunnille ja kuntayhtymille tiedustelun, miten paikalliset järjestelyerät on eri sopimusaloilla käytetty. TS:n tiedustelussa selvitetään myös, onko henkilökohtaisiin lisiin käytetty allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n mukainen vähimmäismäärä 0,3 prosenttiyksikköä 0,8 prosenttiyksiköstä.

TS:n 1.4.2021 paikallisen järjestelyerän kustannusten mallilaskuri ja sen käyttöohje

KT on tehnyt kuntatyönantajille yksinkertaisen Excel-laskurin, joka tarjoaa yhden malliesimerkin siitä, miten paikallisen järjestelyerän kustannuksia voidaan laskea TS:ssa. Laskuri ei sisällä monimutkaisia kaavoja tai makroja, vaan kaikki perustuu perusmatematiikkaan. Kuntatyönantajat voivat käyttää laskuria mallina räätälöidessään mahdollisia omia kustannuslaskureitaan.

Mallilaskurin perusperiaatteet ja käyttöohjeet

Kustannuslaskurin periaatteena on, että kun tehtäväkohtaisia palkkoja ja/tai henkilökohtaisia lisiä korotetaan, laskuri laskee uudet palkat ja vertaa näitä nykyisiin palkkoihin.

Uusien ja vanhojen kokonaisansioiden palkkasumman erotus on siis yhtä kuin järjestelyerän kustannus kuukaudessa – tässä tapauksessa 0,8 %.

1.4.2021 paikallisesta järjestelyerästä tulee käyttää vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.

Henkilökohtaisiin lisiin on tässä käytetty 0,35 %-yksikköä ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin 0,45 %-yksikköä koko 0,8 %:n paikallisesta järjestelyerästä.
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                Yksi keino varmistaa kustannuslaskennan lopputuloksen oikeellisuus on tehdä henkilökohtaisen lisien ja tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset erikseen kuten tässä esimerkissä on tehty.

Vaihe 1: Tehdään ensin kustannusvaikutukseltaan 0,35 %:n eli 109,98 €/kk korotukset henkilökohtaisiin lisiin.

Vaihe 2: Tämän jälkeen on käytetty jäljellä oleva korotusvara 0,45 % eli 141,40 €/kk tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Vaihe 3: vaiheen 1 henkilökohtaisten lisien ja vaiheen 2 tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten kokonaiskustannus on 251,38 €/kk eli tasan 0,8 % (ks. solut U57 ja U58). Vaiheet 1 ja 2 voidaan tehdä myös päinvastaisessa järjestyksessä.

Mallissa on otettu huomioon, että kaikki tehtävät, jotka ovat työn vaativuudeltaan samanarvoisia korottuvat yhtä paljon eli kun yhtä korotetaan, niin muutkin korottuvat automaattisesti saman verran.

Tämä helpottaa laskentaa, kun ei tarvitse laittaa korotusta kuin yhteen kohtaan. Taulukossa tämä tehtävä on merkitty (*):llä

Älä siis laita korotusta muihin vaativuudeltaan samanarvoisiin tehtäviin. Tehtäväkohtaisen palkan korotus laitetaan vain vihreällä pohjalla oleviin soluihin.

Henkilökohtaisen lisän korotus annetaan puolestaan jokaiselle henkilölle yksilökohtaisesti.

Huomaathan, että mallilaskurissa henkilö 2 on osa-aikainen ja hänen osa-aikaprosenttinsa on 60. Tämä on otettu huomioon laskurissa valmiilla kaavalla.

Automaattiset ja ei-automaattiset lisät

Ammattialalisä ja esimerkiksi työaikalisät ovat ns. automaattisia eli prosentuaalisia lisiä. Ammattialalisä korottuu automaattisesti samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka korottuu. Työaikalisät korottuvat automaattisesti samassa suhteessa kuin varsinainen palkka korottuu.

Esimerkiksi erillislisä ja muut ns. ei-automaattiset lisät eli euromääräiset lisät eivät korotu, vaikka tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuisikin.

Mallissa käytetyt palkanlisät

Malli perustuu yksilöaineistoon, jossa palkanlisät on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:

1. Tehtäväkohtainen palkka
2. Henkilökohtainen lisä
3. Ammattialalisä 0 %, 4 % tai 8 % (automaattinen eli prosentuaalinen lisä, korottuu automaattisesti samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka)
4. Muut varsinaisen palkan lisät eli syrjäseutulisä, erillislisä, luottamusmieskorvaus, työsuojeluvaltuutetun korvaus ja luontoissuoritus (ei-automaattisia eli euromääräisiä lisiä)
5. Varsinainen palkka (kohdat 1–4 yhteensä)
6. Muut kuin kohdan 4 euromääräiset lisät, esimerkiksi hälytysraha
7. Työaikakorvaukset (automaattisia eli prosentuaalisia lisiä, korottuvat automaattisesti samassa suhteessa kuin varsinainen palkka korottuu)
8. Kokonaisansio (kohdat 5, 6 ja 7 yhteensä)
9. Ryhmittelyn voi tehdä myös tarkasti palkkatekijöittäin, esimerkiksi kaikki työaikakorvaukset erikseen.

Tutki malliin tehdyt yksinkertaiset laskukaavat. Älä muuta kaavoja, muuten laskuri ei enää laske oikein!

Ohjeita TS:n 1.4.2021 paikallisen järjestelyerän laskemiseen löytyy myös KT:n yleiskirjeestä 10/2020.

KT:n työmarkkinatutkimus neuvoo kuntatyönantajia eri sopimusten kustannuslaskennassa seuraavasti:

• KVTES ja TS: johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti
• TTES ja LS: tutkimuspäällikkö Mika Juutinen ja 1.1.2021 lähtien työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho
• OVTES: työmarkkinatutkija Riikka Krause