Johtajasopimukset on tehtävä kunnanjohtajille ja hyvinvointialuejohtajille
Kuntalaissa säädetään, että kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Vastaava hyvinvointialuejohtajaa koskeva määräys on hyvinvointialuelaissa. Johtajasopimuksen tavoitteena on luoda pelisäännöt ja hyvät edellytykset kuntien ja hyvinvointialueiden johtamiselle.
Miksi johtajasopimus on tehtävä?
Kuntalain 42 §:n ja hyvinvointialuelain 7 luvun 46 §:n mukaan johtajasopimus on lakisääteinen.
Johtajasopimus on julkisoikeudellinen sopimus, jota koskevat riidat ratkaistaan hallinto-oikeudessa.
Johtajasopimuksen sisällöstä säädetään laissa vain yleisellä tasolla, jotta kunnat ja hyvinvointialueet voivat itse päättää sopimuksen sisällöstä omien tarpeidensa mukaan. Johtajasopimuksen valmistelusta vastaa kunnanhallituksen tai aluehallituksen puheenjohtaja ja sopimuksen hyväksyy kunnanhallitus tai aluehallitus.
Johtajasopimuksen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset ja pelisäännöt kunnan tai hyvinvointialueen johtamiselle.
Johtajasopimuksessa sovitaan kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan tehtävistä ja sen painopistealueista sekä työn arvioinnista. Tarkoituksena on myös selkeyttää poliittisen johdon ja johtajan välistä työnjakoa. On tärkeää, että sopimuksessa sovitaan myös mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisesta ja erokorvauksesta.
Kenelle johtajasopimus tehdään?
Kuntalain 42 § koskee vain kunnanjohtajien kanssa tehtävää sopimusta. Kuntalain 64 §:n mukaan johtajasopimus on tehtävä myös kuntayhtymän johtavan viranhaltijan kanssa.
Hyvinvointialuelain 7 luvun 46 § sisältää hyvinvointialuejohtajan johtajasopimusta koskevat määräykset, jotka ovat samansisältöiset kuin kuntalain 42 §:n kunnanjohtajaa koskevat säädökset.
Johtajasopimuksia on käytännössä kuitenkin tehty myös muiden viranhaltijoiden, esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajien, kanssa. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että näidenkin sopimusten pitänee olla kuntalain johtajasopimussäännösten mukaisia, jotta niihin voidaan oikeudellisesti vedota. Näiden sopimusten arviointi on vaikeaa, koska niiden juridinen peruste on epäselvä.
Mitä johtajasopimukseen kannattaa sisällyttää?
Johtajasopimuksiin on yleisesti kirjattu seuraavia asioita:
- Kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan tehtävät ja niiden painotukset
- Työnjako, yhteistyö ja toimivaltuudet
- Toimivaltuudet ilmenevät pääsääntöisesti hallintosäännöstä, mutta niitä voidaan tarvittaessa tarkentaa johtajasopimuksessa.
- Poliittisen johdon ja operatiivisen johdon työnjako ja sitä koskevat pelisäännöt
- Kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan ja hallituksen puheenjohtajan työnjako
- Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi
- Käytännöt tavoitteiden asettamiseen ja työn arviointiin
- Tavoite- ja kehityskeskustelu sekä niiden ajankohta ja osallistujat
- Lisäksi johtajasopimuksen liite ja sen päivitys tavoitekeskusteluissa
- Palkkaus ja palkkiot
- Palkan suuruus virkasuhteen alussa (esimerkiksi tieto siitä, onko käytössä kokonaispalkka vai KVTESin mukainen palkka)
- Käytännöt palkan tason ja erillisten korvausten tarkistuksille, esimerkiksi se, miten kokonaispalkka tarkistetaan, maksetaanko yleiskorotukset ja muut palkankorotukset, esimerkiksi kerta- ja tulospalkkioita)
- Viittaukset palkkauksesta ja mahdollisista työaikakorvauksista tehtyyn erilliseen päätökseen
- Työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
- Kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan työn tukeminen ja kannustavuus
- Kehittymistavoitteet ja -mahdollisuudet
- Kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan tavoitettavuus
- Menettelytavat ristiriitatilanteissa ja erokorvaus
- Kuvaus epäluottamustilanteen hoitamisesta kuntalain 43 §:n tai hyvinvointialuelain 7 luvun 47 §:n sijaan
- Menettelytavat epäluottamuksen selvittämiseksi ja keskusteluihin kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan kanssa
- Kenen luottamuspula riittää?
- Miten luottamuspula selvitetään?
- Kuka vastaa selvittämisestä?
- Kuka tiedottaa?
- Erokorvaus ja sen määrä
- Erokorvauksen määrästä ei säädetä laissa, se voidaan halutessa porrastaa virkasuhteen pituuden mukaan.
- Erokorvaus on syytä määritellä sopimuksessa niin täsmällisesti, ettei sen määrästä tarvitse erotilanteessa erikseen neuvotella.
- Erokorvauksen kohdalla on esimerkiksi hyvä todeta, sisältääkö se irtisanomisajan palkan.
- Erokorvauksesta voidaan tehdä johtajasopimukseen esimerkiksi tällainen kirjaus: Mikäli kunnanhallitus ja kunnanjohtaja / aluehallitus ja hyvinvointialuejohtaja yhdessä toteavat, ettei kunnanjohtaja/hyvinvointialuejohtaja nauti poliittisen johdon luottamusta, kunnanjohtaja/ hyvinvointialuejohtaja sitoutuu irtisanoutumaan xx kuukauden palkkaa vastaavaa erokorvausta vastaan. Erokorvaus sisältää irtisanomisajan palkan.
- Muut asiat
- Onko tarvetta sopia esimerkiksi etätyöstä?
- Muuta?
- Voimaantulo
- Voimaantulo sidotaan hallituksen päätökseen ja sopijapuolten allekirjoitukseen.
Johtajasopimukseen voidaan myös tehdä kirjauksia palvelussuhteen ehdoista. Tällaiset sopimusehdot ovat kuitenkin lähinnä informatiivisia. Vaikka esimerkiksi palkkauksesta sovitaan johtajasopimuksessa, kysymys on viime kädessä neuvotteluihin perustuvasta toteamuksesta, jonka mukaisesti kunta tai hyvinvointialue yksipuolisesti päättää palkkauksesta.
Kunta tai hyvinvointialue tekee yksipuolisen päätöksen myös luontoiseduista (esimerkiksi asunto- tai autoetu), joten niitä koskevia yksityiskohtaisia päätöksiä ei ole tarpeen sisällyttää johtajasopimukseen. Sopimuksessa voidaan viitata erilliseen päätökseen koskien esimerkiksi palkkausta ja mahdollisia työaikakorvauksia.
Kunnanjohtajan tai hyvinvointialuejohtajan palkka voi olla kokonaispalkka tai KVTESin tai HYVTESin palkkausluvun palkkarakenteen mukainen palkka (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä, kertapalkkio, tulospalkkio). Jos kyse on kokonaispalkasta, on määritettävä, maksetaanko esimerkiksi yleiskorotukset tai muut palkankorotukset ja kerta- ja tulospalkkiota.
Palkkaus voi perustua myös muuhun kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen päättämään palkkarakenteeseen. Johtajasopimukseen on hyvä kirjata käytännöt palkkauksen arvioinnista, tarkistamisesta ja tarkistamisen ajankohdasta.
Koska kunnanjohtaja on KVTESin työaikaluvun 21 §:n ja hyvinvointialuejohtaja HYVTESin työaikaluvun 21 §:n mukaisesti johtavassa ja itsenäisessä asemassa, ei hänelle makseta työaikakorvauksia. Työaikakorvausten maksaminen on toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä mahdollista, jos se arvioidaan kohtuulliseksi.
KVTES määrittelee kunnanjohtajan ja HYVTES hyvinvointialuejohtajan palvelussuhteen ehdot (esimerkiksi vuosiloman, sairausloman, virkavapaat). Näistä ehdoista ei voi sopia johtajasopimuksessa, eikä niihin ole tarpeen viitata myöskään johtajasopimuksessa.
