Suomalaiset työolot kansainvälistä kärkitasoa
Työolot muuttuvat vauhdilla, mutta suomalaisessa työelämässä on paljon vahvuuksia, selviää Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta. Ansiotyön merkitys on säilynyt suurena läpi vuosikymmenten – enemmistö palkansaajista piti työtä erittäin tärkeänä elämänalueena vuonna 2023.
– Suomalainen työelämä sijoittuu kansainväliseen kärkijoukkoon, summaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela työolotutkimuksen tuloksia.
Valtaosa palkansaajista oli tyytyväisiä työyhteisöltä saamaansa tukeen sekä vaikutusmahdollisuuksiinsa vuonna 2023. Hyvän työilmapiirin ja toimivien työyhteisöjen lisäksi työelämän vahvuuksiin lukeutuvat joustavuus, esihenkilötyö sekä mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen.
Työolotutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa työoloista, mutta antaa myös mahdollisuuden tarkastella niiden kehitystä pidemmällä aikavälillä, sillä tutkimustietoa on kertynyt jo vuodesta 1977 lähtien.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat vastikään muistuttaneet työolotutkimusten tärkeydestä ja vedonneet maan hallitukseen, ettei se kohdistaisi leikkauksia työelämätiedon tärkeisiin lähteisiin. Tutkimuksia tarvitaan työelämän kehittämisessä, ja tuloksia hyödynnytetään myös lainsäädännön ja uudistusten valmistelussa.
Digitalisaatio muuttaa työtä ja työoloja
Digitalisaation vaikutukset näkyvät vuoden 2023 työolotutkimuksessa.
Etätyö on yleistynyt koronan jälkeen, ja noin joka kuudes palkansaaja teki töitä pääasiassa kotonaan vuonna 2023. Heidän osuutensa on nelinkertaistunut vuodesta 2018. Lisäksi 67 prosenttia kertoi työskentelevänsä pääasiassa työnantajansa tiloissa vuonna 2023, kun viisi vuotta aiemmin osuus oli lähes 80 prosenttia.
– Puolet palkansaajista tekee edelleen työtä, jossa etätyö ei ole mahdollista, muistuttaa yliaktuaari Joanna Viinikka Tilastokeskuksesta.
Kehittämispäällikkö Anna Pärnänen kertoo, että lähes kaikki palkansaajat käyttävät tietotekniikka työssään. Työpaikoilla hyödynnetään myös yhä enemmän tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, kuten chatbotteja, virtuaaliavustajia ja koneoppimista. Syksyllä 2023 tekoälyteknologiaa oli käytössä jo lähes joka neljännellä työpaikalla.
Lähes viidennes arvioi, että tekoäly on vaikuttanut tai tulee vaikuttamaan omaan työhön, mutta melko harva oli huolissaan siitä, että tekoäly vie oman työn.
Naiset ovat parantaneet asemaansa työmarkkinoilla, yhä useammalla on ulkomaalaistaustainen työkaveri
Naisten työmarkkina-asema on vahvistunut vuoden 2023 työolotutkimuksen mukaan. Naisia työskentelee esimerkiksi aiempaa enemmän ylempinä toimihenkilöinä ja erityisasiantuntijoiden tehtävissä. Lisäksi sukupuolten välinen segregaatio eli eriytyminen eri ammatteihin ja tehtäviin näyttää lieventyneen organisaatiotasolla.
Työolotutkimus osoittaa, että suurimmalla osalla palkansaajista on ulkomaalaistaustaisia työkavereita. Tämä ei ole yllättävää, sillä 2000-luvulla työllisyyden kasvu on ollut pääasiassa ulkomaalaistaustaisen varassa.
Työnantajien kannattaa kannustaa ikääntyviä pidempiin työuriin
Työolotutkimuksen 2023 mukaan työurat ovat pidentyneet ja yli 50-vuotiaiden työllisyysaste on parantanut.
50–64-vuotiaat ovat valmiita jatkamaan aiempaa pidempään töissä. Aiempaa useampi voisi lykätä eläkkeellä jäämistä yli alimman eläkeiän tai harkita työnteon jatkamista vanhuuseläkkeellä.
Vaikka ikääntyvät työntekijät ovat valmiita pidempiin työuriin, työpaikat eivät näytä kannustavan heitä aiempaa enemmän pysymään työelämässä.
– Viidessä vuodessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta, kertoo Sutela.
Työpaikkojen kannattaisi tukea iäkkäitä työntekijöitä, sillä heidän kokemuksensa ja osaamisensa ovat arvokkaita työelämän murroksessa.
Työelämän epävarmuus on lisääntynyt
Vaikka suomalaisessa työelämässä on paljon vahvuuksia, tuo työolotutkimus näkyviin useita kuormitustekijöitä.
Työelämän epävarmuus koskettaa lähes kaikkia palkansaajia. Korkea koulutus, hyvä työmarkkina-asema tai työ julkisella sektorilla eivät enää suojaa epävarmuuden kokemiselta.
Myös kiire kuormittaa palkansaajia, etenkin naisia. Sektoreittain tarkasteltuna kiire näytti haittaavan eniten hyvinvointialeuiden ja -yhtymien työtä, mikä ei ole yllättävää, sillä ne aloittivat toimintansa vuonna 2023.
Työolotutkimuksen 2023 mukaan nuorten työntekijöiden psyykkiset oireet, kuten keskittymisvaikeudet, univaikeudet ja työuupumus, ovat yleistyneet. 25–34-vuotiaiden keskuudessa stressi ja henkinen jaksaminen ovat suurimpia ongelmia.
Tutkimustietoa kannattaa hyödyntää työelämän kehittämisessä ja ongelmiin tarttua tuoreeltaan, ettei työelämä polarisoidu.
Muualla verkossa
