Kuntien työntekijät voivat aiempaa paremmin

Kuntien työntekijöiden kuormitustekijät ovat keventyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tuoreesta Kunta10-tutkimuksesta.

Esimerkiksi työpaineita ja stressiä koetaan aiempaa vähemmän. Myöskään työmäärän lisääntymisestä ei olla niin huolissaan kuin ennen.

Työntekijät tyytyväisiä lähiesihenkilön työhön

Kunnat ovat yhä houkuttelevampia työnantajia ja niiden pitovoima kasvaa. 79 prosenttia kunta-alan työntekijöistä suosittelisi omaa työantajaansa tuttavilleen. Yhä harvempi myös pohtii alan tai työantajan vaihtamista.

Erittäin yleistä on tyytyväisyys oman työyhteisön antamaan tukeen ja lähiesihenkilön toimintaan. 80 prosenttia vastaajista kertoi arvostavansa oman lähiesihenkilönsä työtä. Lisäksi ylemmän johdon päätöksenteko koetaan aiempaa useammin oikeudenmukaiseksi.

– Erityisen kiinnostavaa on, että nuorimpien työntekijöiden arviot ovat jopa positiivisempia kuin vanhemmissa ikäryhmissä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso kertoo.

Kunnat ja kaupungit panostavat voimakkaasti johtamiseen ja HR-työhön.

– Johtamisen kehittäminen tuottaa tulosta. Se näkyy välittömästi työhyvinvoinnin kokemuksissa, Nikunlaakso toteaa.

Valoa koronavuosien jälkeen

Kunta10 -tutkimuksessa katsottiin sekä kaikkia vastaajia että isoja ammattiryhmiä. Näitä ryhmiä ovat lukion ja yläkoulun opettajat, erityisopettajat, varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajat sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat.

Kunta-alan myönteinen kehitys näkyy myös isojen ammattiryhmien kohdalla. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajat eivät ole enää huolissaan työmäärän lisääntymisestä: huolta kokevien joukko on pudonnut huimasti 63 prosentista 49 prosenttiin.

Myönteisen kehityksen kääntöpuoli on edellisen kyselykerran, vuoden 2022, notkahdus.

– Silloin takana olivat koronavuodet, jotka erityisesti koulumaailmassa olivat kuormittavaa aikaa. Toisaalta sote-uudistus oli edessä ja moni koki epävarmuutta omasta työstään. Nyt on päästy yli muutoksista ja epävarmuudesta, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti summaa.

Kaksi vuotta sitten myös tilanne työmarkkinoilla oli toinen, muistuttaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

– Vuosi 2022 oli raskaiden ja pitkään kestäneiden neuvottelujen vuosi, joka myös saattoi näkyä tuloksissa, Hakonen pohtii.

Mielenterveyden häiriöt alentuneen työkyvyn taustalla

Yhä useammat nuoret työntekijät kokevat työkykynsä alentuneeksi. Trendi on ollut nouseva jo vuodesta 2016 alkaen.

Hyvä uutinen on, että kasvu on hieman taittunut, mutta luvut ovat silti huolestuttavia. Lastenhoitajista ja koulunkäynninohjaajista noin kolmannes kertoo alentuneen työkyvyn kokemuksesta.

Liikunnan vähyys ja tupakointi eivät selitä työkyvyn alentumista: enää 9 prosenttia kunta-alan työntekijöistä tupakoi säännöllisesti ja liian vähän liikkuvien osuuskin laskee.

Sen sijaan mielenterveyden häiriöt ovat yhä yleisempiä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä neljännes on kokenut masennus- tai ahdistusoireita.

Nuorten mielenterveysoireilu näkyy koko työikäisessä väestössä. Yhä useampi nuori nainen saa Kelan sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Psyykkinen oireilu voikin olla yksi tekijä alentuneen työkyvyn taustalla.

– Kunta-ala on hyvin naisvaltainen, joten on loogista, että nuorten naisten kohdalla trendi noudattaa yleistä kehitystä, Jenni Ervasti sanoo. 

Sote-uudistus muutti Kunta10-tutkimusta

Työterveyslaitos on tehnyt Kunta10-tutkimusta jo 2000-luvun taitteesta. Tutkimuksessa on mukana 11 kuntaa. Tänä vuonna vastaajia oli yhteensä 52 071.

Kunta10-tutkimus elää muutosten aikaa, sillä sote-uudistus on siirtänyt ison osan kuntien henkilöstöstä hyvinvointialueiden palvelukseen. Tutkimus jatkuu aina vuoteen 2030 asti.

Lue lisää Kunta10-tutkimustuloksista Työterveyslaitoksen Työelämätieto-verkkopalvelussa.