Kunta- ja hyvinvointialan neuvottelujärjestelmä on joustava

Kunta- ja hyvinvointialan sopimusjärjestelmä on joustava. Sopimisoikeutta on siirretty myös paikallistasolle. Alan työnantajat voivat sopia paikallisesti valtakunnallisesta sopimuksesta poiketen muun muassa palkoista.

Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan

• palkoista
• työajoista
• ja muista palvelussuhteen ehdoista.

Sopimuksilla turvataan myös työrauha työpaikoille sopimuskauden ajaksi.

Kunta-alan sopimuksia ovat

• Kunta-alan yleinen virka- työehtosopimus KVTES, jonka  piirissä on noin 125 200 palkansaajaa. Sopimuksen suurimpia ammattiryhmiä ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, toimistosihteerit, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, ruokapalvelutyöntekijät, siivoojat, maatalouslomittajat, koulunkäyntiavustajat ja kirjastovirkailijat.
   
• Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, jonka piirissä on noin 82 000 opettajaa. Heidän työpaikkansa ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, ammattikorkeakouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa ja päiväkodeissa. Suurin osa opettajista työskentelee peruskouluissa. Varhaiskasvatuksen opettajat siirtyivät sopimuksen piiriin vuonna 2021.
   
• Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, jonka piirissä on 23 000 palkansaajaa. Sopimuksen ammattiryhmiä ovat muun muassa kiinteistöhoitajat, rakennusmestarit ja insinöörit.
   
• Kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES, jonka piirissä on 8 000 palkansaajaa. Tuntipalkkausta käytetään kausiluonteisissa työtehtävissä, kuten katujen kunnossa ja puhtaanapitotöissä ja puutarhatöissä ja erilaisissa rakennus- ja asennustöissä.

Lisäksi kunta-alalla on työehtosopimus näyttelijöille ja virka- ja työehtosopimus muusikoille. Näiden kahden sopimuksen piirissä on yhteensä alle tuhat palkansaajaa.

Hyvinvointialan sopimuksia sovelletaan myös kunta-alalla sopimuskauden 2022–2025 päättymiseen saakka.

Hyvinvointialan sopimuksia ovat

• Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus eli SOTE-sopimus, jonka piirissä on noin 181 000 palkansaajaa. Sen suurimpia ammattiryhmiä ovat muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät.
   
• Lääkärien virkaehtosopimus LS, jonka piirissä on noin 17 800 lääkäriä. Sopimuksen piirissä ovat myös  hammaslääkärit ja eläinlääkärit.
   
• Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES, jonka piirissä on noin 26 000 palkansaajaa. Sopimuksen suurimmat ammattiryhmät ovat hyvinvointialueiden ja -yhtymien palveluksessa oleva palo- ja pelastushenkilöstö, toimisto- ja hallintotehtävissä työskentelevä henkilöstö ja ruokapalveluhenkilöstö. Sopimus sisältää määräykset hyvinvointialueiden ja -yhtymien henkilöstön yleisistä palvelussuhteen ehdoista.

Yritysten työehtosopimukset

KT:n yritysjäsenet soveltavat kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia sekä Avainta ry:n sopimuksia. KT:n yritysjäseniä koskeva työehtosopimus on voimassa 1.3.2023–30.4.2025.

Viimeistään keväällä 2025 Avaintyönantajat Avainta ry:n sopimusten umpeutuessa KT:n jäsenyrityksille neuvotellaan omat sopimukset opetustoimialalle sekä muille aloille. Hyvinvointialan työehtosopimukset umpeutuvat 30.4.2025.  

• Tietoa yritysten työehtosopimuksista >

Pääsopimuksella on sovittu neuvotteluosapuolista ja -menettelystä

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksella on sovittu virka- ja työehtosopimusten neuvottelu- ja sopijaosapuolista. Lisäksi sillä on sovittu myös neuvottelumenettelystä ja siitä, miten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan. Pääsopimuksessa on myös määräyksiä muun muassa hakukiellosta ja -saarrosta.

Nykyinen kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus on ollut voimassa 11.11.2022 alkaen. Sopimus korvasi aiemman, 13.1.1993 tehdyn kunnallisen pääsopimuksen.

Pääsopimuksen 12 § antaa työnantajille mahdollisuuden tehdä sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia. Sopimukset ovat irtisanottavissa kuten pääsopimuksen 12 § 3 momentissa todetaan.

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 15/2022.

• Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen sekä kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2023–2027 (KT:n yleiskirje 15/2022) >

Neuvotteluja käydään sekä jatkuvan neuvottelun periaatteella että erillisissä sopimusneuvotteluissa

Kunta- ja hyvinvointialalla palvelussuhteen ehtoja sekä työelämän käytäntöjä kehitetään jatkuvan neuvottelujen periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt kokoontuvat eri työryhmissä myös työ- ja virkaehtosopimusten voimassa ollessa ja neuvottelevat niistä.

Jokaisen sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitaan sopimuskauden työryhmistä. Osa neuvotteluryhmistä on pysyvämpiä ja osa vaihtuvia. Esimerkiksi KVTESin varhaiskasvatuksen neuvotteluryhmä on yksi pysyväluontoisista ryhmistä. Sopimuskautena 2022–2025 KVTESin kustannusten korvauksia tarkasteleva työryhmä on puolestaan yksi esimerkki vaihtuvista työryhmistä.

Tämän lisäksi kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan myös erillisissä sopimusneuvotteluissa. Neuvottelut käynnistetään, kun työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo on päättymässä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että niiden voimassaolo jatkuu, jos sopimusosapuolet eivät irtisano niitä tietyssä ajassa ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimusten irtisanomisesta huolimatta sopimusmääräyksiä sovelletaan myös sopimusneuvottelujen ajan ns. jälkivaikutuksella.

Neuvotteluja käydään pääneuvotteluryhmässä sekä lukuisissa alatyöryhmissä, joihin kuuluvat esimerkiksi sopimusalakohtaiset neuvotteluryhmät. Pääneuvotteluryhmässä linjataan yleisiä asioita ja määritellään esimerkiksi palkankorotusten yleistä tasoa.

Kunta-alan sopimusten suhde toisiinsa on sellainen, että Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa KVTESissä sovitaan joistakin kunta-alan yleisistä palvelussuhde-ehdoista kuten vuosiloma- ja sairauslomamääräyksistä. Näitä määräyksiä sovelletaan muillakin sopimusaloilla. Hyvinvointialalla vastaava sopimus on Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES. HYVTES sisältää sellaisia palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä, joita sovelletaan kaikkiin hyvinvointialueilla ja -yhtymissä työskenteleviin.

Työ ja virkaehtosopimuksilla on jälkivaikutuksia

Työ- ja virkaehtosopimuksilla on jälkivaikutuksia myös niiden voimassaolon päättymisen jälkeen. Pääsopijajärjestöt irtisanovat lähes poikkeuksetta kaikki virka- ja työehtosopimukset kirjallisesti viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimusten määräyksiä noudatetaan irtisanomisesta huolimatta, kunnes neuvotteluosapuolet yhdessä toteavat neuvotteluiden uusista sopimuksista päättyneen tai jokin sopijaosapuolista kirjallisesti ilmoittaa katsovansa niiden päättyneen.

Työrauhavelvoite poistuu sopimuksettomassa tilassa

Virka- ja työehtosopimusten työrauhavelvoite on voimassa sopimuskauden ajan. Kun sopimusten voimassaolo päättyy alkaa ns. sopimukseton tila, jossa ei enää ole työrauhavelvoitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että työtaistelut ovat mahdollisia.

Työntekijäpuolen yleisimmin käyttämiä työtaistelutoimia ovat ylityö- ja vuoronvaihtokielto ja lakko. Lakkoilmoitukset, jotka toimitetaan myös KT:lle, asettavat määräajat lakon alkamiselle. Käytännössä yhteiskuntavaarallisissa lakoissa on yleensä neljä viikkoa aikaa varautua lakon alkamiseen.