På svenska
OVTES
Osio A Yleinen osa

V Virantoimituksen keskeytys

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen (voimaan 1.8.2023)

Pöytäkirjamerkintä

Määräyksen momentin 2 soveltamisohjeen mukaan palkaton virkavapaa, joka kestää korkeintaan viikon ennen koulun lyhytaikaista lomaa, ei vaikuta lyhytaikaisen loman palkkaukseen. Määräyksen momentteja 3 ja 4 soveltamisohjeineen sovelletaan virkavapaisiin, jotka on haettu 31.5.2023 jälkeen. Määräyksen 3 momentti määrittää palkkaetuudet koulun lyhytaikaisen loman ajalta, jos palkaton virkavapaa on kestänyt yli viikon ajan.


1 mom.           

Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2 mom.           

Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.


Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhdenjaksoinen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.

Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkattomaan loma-aikaan, esim. siten, että viikon virkavapaasta ennen joululomaa seuraa palkaton joululoma (Yleiskirje 23/2007).


3 mom.

Palkkaetuisuuksien maksaminen koulun lyhytaikaisen loman ajalta, edellyttää, että opettajalla on työpäiviä (opetuspäiviä tai muita työpäiviä) ennen ja/tai jälkeen lyhytaikaista lomaa yhteensä vähintään 15 päivää.


Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan, jos palkaton virkavapaa ennen lyhytaikaista keskeytysaikaa edeltävää virantoimitusta on kestänyt yli viikon ajan. 

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan tosiasiallisesti yhtäjaksoinen virkavapaa niin, että virkavapaata ei keskeytetä vain koulun lyhytaikaisen loman ajaksi.


 4 mom.

Jos opettaja on ollut palkattomalla vapaalla opetuksellisena aikana muun syyn kuin raskausvapaan, vanhempainvapaan, hoitovapaan 1. jakson tai sairauspoissaolon vuoksi, hänen kesäkeskeytysajan palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa.

Kesäkeskeytysajan palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden koulun työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissaoltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.


Soveltamisohje

Vähennys tehdään siltä osin, kun palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennystä ei tehdä, mikäli opettajaviranhaltija on ollut palkattomalla vapaalla koko lukuvuoden (12 kk) tai jos opettajan 60 kalenteripäivää ylittävä palkaton virkavapaa kestää vähintään laskennallisen vuosiloman alkuun 16.6. asti.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukauden varsinainen palkka luvulla 30. 


38 § Sairauspoissaolo

1 mom.           

Sairauspoissaolon palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–3 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.


Soveltamisohje

Sairauspoissaoloa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) jätetään sairauspoissaoloajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairauspoissaoloaikaa ei ole pakko anoa.


Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.

2 mom.           

Sairauspoissaolon karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.


Pöytäkirjamerkintä

Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijalle maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairauspoissaolon ajalta palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään.


3 mom.           

KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairauspoissaoloajan yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma, vapaajakso tai kuntoutustuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairauspoissaoloajan päivien määrään

1 mom.           

Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairauspoissaoloajan, työtapaturman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

2 mom.           

Mikäli sairauspoissaolo, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairauspoissaolo on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asianomainen henkilö ei ole virkavapaalla.

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen

1 mom.           

Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viranhaltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.

2 mom.           

Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.


Pöytäkirjamerkintä

OVTES osio A 40 § määräystä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 3.9.2022 tai tätä aiemmin. Jos lapsi syntyy viimeistään 29.7.2022, noudatetaan tätä määräystä, vaikka lapsen laskettu synnytysaika olisi 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, noudatetaan 40 a § määräystä.


40 a § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus (voimaan 1.8.2022)

1 mom.   

Raskaana olevan opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa raskausvapaan ajalta KVTES V luvun 7 §:n 1 mom. mainituin edellytyksin.

2 mom.        

Opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaisesti vanhempainrahaan, on oikeus saada vanhempainvapaan ajalta varsinaisen palkkansa mukaiset palkkaetuudet siltä ajanjaksolta, joka määräytyy KVTES V luvun 8 §:n mukaan. Edellytykset palkkaetuisuuksien maksamiselle määräytyvät KVTES V luvun 8 §:n määräyksien mukaan.


Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Palkkaetuisuuksien maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.


3 mom.

Raskausvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhtäjaksoisesti, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.


41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-/raskaus, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

1 mom.           

Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairauspoissaolon, äitiys-/raskaus-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys-/raskaus, isyys- ja vanhempainrahasta.

2 mom.           

Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivä-, äitiys-/raskaus-, isyys-  ja/tai vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä.

3 mom.           

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, lukuun ottamatta isyysrahaa. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan osiota C, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.


Pöytäkirjamerkintä

Perhevapaita (raskaus- ja vanhempainvapaa) koskevien sairausvakuutuslain 1.8.2022 voimaan tulevien muutoksien vuoksi tämän pykälän 2 mom. ja 3 mom.  mukaiset käytännöt eivät ole enää mainitun ajankohdan jälkeen sovellettavissa lakimuutoksen jälkeisiin perhevapaata koskeviin määräyksiin.


Soveltamisohje 2 ja 3 momentteihin

2 momenttia ei sovelleta perhevapaisiin (raskaus- ja vanhempainvapaa), jotka määräytyvät sairausvakuutuslain 1.8.2022 voimaan tulevien muutoksien mukaan.

3 momentin soveltaminen 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muutoksien jälkeen: Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun opettajaviranhaltijan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (OVTES A osio 40 a § ja KVTES V 7 § ja 8 §) osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.


4 mom.           

Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom.           

Saadakseen sairauspoissaolon, sekä äitiys-/raskausvapaan, isyysvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-/raskausrahan ja isyysrahan ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauspoissaolosta, äitiys-/raskausvapaasta, isyysvapaasta, vanhempainvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.


Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1 500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.


43 § Osittainen hoitovapaa

1 mom.           

Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.           

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Osion C mukaisessa vuosityöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiys-/raskausrahan saamiseksi.


Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.


45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus

Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen tai lain nojalla siviilipalvelun täydennyspalvelukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen tai täydennyspalveluksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen tai kesävapaajakson ajalta.


Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan tai vapaaehtoisiin täydennyspalveluksiin osallistuvaan.


46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena tai siviilipalvelusta.