Selvitys: Nuoret ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät arvostavat koulutustaan vastaavaa työnkuvaa kunta- ja hyvinvointialalla

Kunta- ja hyvinvointialalla työskentelevät nuoret ovat tyytyväisiä työhönsä. Noin 80 prosenttia alle 35-vuotiaista työntekijöistä katsoo, että työpaikka kunnassa tai hyvinvointialueella vastaa heidän odotuksiaan melko tai erittäin hyvin. Oma ammattiala vastaa odotuksia vielä paremmin, sillä 85 prosenttia kokee odotusten täyttyvän.

Myös ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat tyytyväisiä, mutta ulkomaisen korkeakoulututkinnon hyväksyminen Suomessa on liian kallista ja hidasta.  

Haastatellut työnantajien edustajat kertovat, että sairaanhoitajia on aiempaa vaikeampi rekrytoida Suomeen. Painopiste rekrytoinneissa on siirtymässä alemmin koulutettuihin hoiva-alan ammattilaisiin.

Tulokset käyvät ilmi E2 Tutkimuksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle tekemästä selvityksestä, joka koski nuorten käsityksiä kunta- ja hyvinvointialan houkuttelevuudesta ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin liittyvistä pullonkauloista ja keinoista ratkaista niitä.  

– Tulokset kunta- ja hyvinvointialan työnantajakuvasta ja houkuttelevuudesta nuorille ovat rohkaisevia. Kansainvälisen rekrytoinnin hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää, muun muassa pätevöitymisprosesseja tulee sujuvoittaa kiireellisesti, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.

Valtaosa nuorista kokee työn kunta- ja hyvinvointialueilla monipuoliseksi ja merkitykselliseksi  

Kyselyn mukaan nuoret työntekijät arvostavat työelämässä erityisesti hyvää työilmapiiriä (89 %). Nuoret kokevat, että heidän omassa työssään toteutuu erityisesti monipuolinen työnkuva (87 %), merkityksellinen työ (87 %) ja työpaikan hyvä sijainti (86 %).

Haastatelluista nuorista 43 prosenttia on nykyiseen työpaikkaansa hakeutuessaan pitänyt kiinnostusta lisäävänä tekijänä sitä, että työpaikka on kunnalla tai hyvinvointialueella. Osa kertoo arvioineensa, että julkinen työnantaja on luotettava ja läpinäkyvä sekä tarjoaa enemmän varmuutta kuin yksityinen työnantaja. Moni haastateltava arvioi, että työnkuva julkisella sektorilla on mieluisampi kuin yksityisellä.

Haastatellut sairaanhoitajat ja varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, että julkisella sektorilla he pystyvät keskittymään koulutuksensa mukaiseen työhön.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa vaalia luotettavaa ja läpinäkyvää työnantajakuvaa. Tämä vahvistaa toimialan houkuttelevuutta nuorille, kuten myös sen esiintuominen, että julkisella puolella on mahdollista kehittyä ammatillisesti, KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo.

Laillistusprosessiin ja kielikoulutukseen toivotaan pikaisia ratkaisuja  

Ulkomaalaistaustaiset kunta- ja hyvinvointialan työntekijätkin ovat selvityksen mukaan tyytyväisiä työnantajiinsa. Koulutusta vastaavan uran rakentaminen on heille kuitenkin Suomessa vaikeaa, koska ammatinharjoittamiseen oikeuttavat laillistamisprosessit ovat pitkiä ja kalliita.

Myös työnantajien edustajat pitävät kansainvälistä rekrytointiprosessia liian hitaana ja byrokraattisena. Osa heistä toivoo keskitettyjä palvelupolkuja, jotta jokaisen kunnan ja alueen ei tarvitsisi luoda erillisiä käytäntöjä.

KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka painottaa, että kansainvälisissä rekrytoinneissa on tärkeää vaalia eettisiä periaatteita. Esimerkiksi korkeasti koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoiminen avustaviin tehtäviin ei ole eettisesti kestävää. Painopiste rekrytoinneissa onkin siirtymässä alemmalle koulutustasolle, kuten hoiva-alan ammattilaisiin. Myös kansainvälistä rekrytointia tarjoavien palveluntuottajien vastuullisuuteen on kiinnitettävä huomiota.

– Sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutukseen tarvitaan pysyvä rahoitus ja toimintamalli osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa. Myös kielikoulutukseen kaivataan valtakunnallisia ratkaisuja sekä rahoitusta, hän sanoo.

Muita keinoja kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseen ovat muun muassa maahanmuuton prosessien helpottaminen ja lähtömaakoulutuksen parantaminen.

Näin selvitys tehtiin

• Selvitys koski nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden näkemyksiä kunnista ja hyvinvointialueista työnantajina. Selvityksen tilasi KT ja toteutti E2 Tutkimus.
• Nuorille työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 866 19–35-vuotiasta kunta- ja hyvinvointialan työntekijää. Lisäksi haastateltiin tarkemmin 20:tä alle 35-vuotiasta työntekijää ja opiskelijaa.  
• Kansainvälistä rekrytointia selvitettiin 24 haastattelulla. Niistä 9:ssä haastateltiin ulkomaalaistaustaista työntekijää ja 15:ssä henkilöstöjohtajaa.  
• Haastatellut ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat Suomessa töissä sote-, opetus- tai varhaiskasvatusalalla. Osa heistä oli rekrytoitu suoraan ulkomailta.