Työn murros 2/2024: Hallinto- ja toimistotyön muutoksessa on vauhtia
KT ja alan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoissa. Työn murroksen seurantaraporttiin 2/2024 on koottu seurannan tuloksia hallinto- ja toimistotyöstä. Lisäksi seurannan keskeiset tulokset on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti hallinto- ja toimistotyön työn murroksesta (pdf) >
Isojen organisaatioiden hallinto- ja toimistotyöt ovat yksi parhaita näköalapaikkoja töiden muutokseen ja digitalisaation etenemiseen eri aloilla. Tuskin kukaan osasi kuitenkaan ennakoida, miten hybridityö ja generatiivinen tekoäly parin viime vuoden aikana ovat mullistaneet toimistotyötä ja muuttavat sitä edelleen.
Merkittävimpiä uusia asioita hallinto- ja toimistotyön muutoksessa ovat Työn murros -kyselyn mukaan:
- Digitalisoidut hallinto- ja toimistopalvelut ovat kansalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden saatavilla.
- Hybridi- tai monipaikkainen työ on yleistynyt.
- Tekoälyä käytetään esimerkiksi raporttien ja analyysien tekemiseen ja rutiinitöiden automaatioon.
- Työ sisältää aiempaa enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja erilaisten ongelma- ja virhetilanteiden ratkomista.
Teknologia ja megatrendit muuttavat hallinto- ja toimistotyötä kunta- ja hyvinvointialoilla
Hallinto- ja toimistotyön murrosta kunta- ja hyvinvointialueilla on viime vuosina vauhdittanut viisi todella isoa muutostekijää. Niiden taustalta löytyy megatrendejä, koronapandemia, poliittisia päätöksiä ja kansantalouden tila.
Huomion arvoista on, että moni toimintaympäristön muutostekijöistä ajoittuu 2020-luvun alkuvuosiin. Myös teknologian kehitys näkyy muutostekijöissä.
Hallinto- ja toimistotyön isot muutostekijät ovat:
- Hybridi- ja monipaikkaisen työn yleistyminen.
- Hyvinvointialueiden käynnistäminen.
- Generatiivisen tekoälyn tulo markkinoille.
- Julkisen talouden leikkaukset.
- Digitalisaation eteneminen.
Työn murrosta seurataan yhteistyössä
KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä.
Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
