Naiset pitävät hyvinvointiyhteiskunnan pyörät pyörimässä
Kuntien ja hyvinvointialueiden elintärkeät palvelut eivät pyörisi ilman naisia. Kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä naisia on yli 80 prosenttia. Keitä he tilastojen valossa ovat?
Kunta- ja hyvinvointialalla työskenteli lokakuussa 2022 yli 440 000 henkilöä, joista lähes 81 prosenttia on naisia. Kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä työskentelee siten noin 355 000 naista.
Eniten naisia työskentelee sosiaali- ja terveysalalla, joka vielä tilastovuonna 2022 kuului kunta-alaan, nykyisin hyvinvointialaan.
Lähes puolet (46 %) kunta- ja hyvinvointialan naisista työskenteli lokakuussa 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen eli SOTE-sopimuksen piirissä. Vajaa kolmannes työskenteli Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTESin piirissä ja vajaa viidennes kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen OVTESin piirissä.
Naisten yleisimpiä ammattinimikkeitä ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
Yli puolella naisista sote-alan koulutus
Kunta- ja hyvinvointialalla työskentelevät naiset ovat keskimäärin 45,5-vuotiaita. Heistä yli puolella on terveys- ja hyvinvointialojen koulutus. Noin kymmenellä prosentilla on kasvatusalojen koulutus ja vajaalla yhdeksällä prosentilla palvelualojen koulutus.
Harvinaisimmat naisten koulutukset kunta- ja hyvinvointialalla ovat maa- ja metsätalousalan koulutus sekä ICT-alan koulutus.
Koulutustaso vaihtelee. Yleisimmät naisten koulutusasteet ovat toinen aste (35 %), alempi korkeakouluaste (24 %), ylempi korkeakouluaste (23 %) sekä alin korkea-aste (11 %).
Suurin osa on vakituisessa työsuhteessa
Kunta- ja hyvinvointiala tarjoaa naisille hyviä ja pitkäkestoisia työuria, joissa myös pysytään. Naisista yli kolmannes (37 %) on työskennellyt alalla vähintään 15 vuotta ja saavuttanut täyden, 38 vuosilomapäivän lomaoikeuden. Kun tarkastellaan vähintään viisi vuotta alalla olleita, on prosenttiosuus huimat 67 prosenttia.
Naisista 76 prosenttia työskentelee työsuhteessa ja 24 prosenttia virkasuhteessa. Suurimman osan (76 %) virka- tai työsuhde on vakituinen. Osa-aikatyötä tekee 16 prosenttia naisista.
Samasta työstä sama palkka
Palkkaus kunta- ja hyvinvointialalla pohjautuu samapalkkaisuusperiaatteelle, eli samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Esimerkiksi naisten yleisimpien ammattinimikkeiden, eli sairaanhoitajien ja lähihoitajien, tehtäväkohtaiset palkat ovat naisilla ja miehillä käytännössä samansuuruiset.
Kokonaisansioissa on havaittavissa muutamien satojen eurojen ero miesten hyväksi. On kuitenkin huomattava, että kokonaisansioiden suuruuteen vaikuttavat muun muassa vuoro- ja ylityölisät.
Kunta- ja hyvinvointialalla työskentelevien naisten keskiansiot olivat lokakuussa 2022 3 450 euroa. Kokonaisansio sisältää esimerkiksi vuorolisät ja ylityökorvaukset, mutta ei kertaluonteisia maksuja, kuten lomarahaa tai tulospalkkioita.
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Artikkelin luvut perustuvat Tilastokeskuksen kunnista ja kuntayhtymistä keräämiin palkkatietoihin lokakuulta 2022. Tarkastelussa ovat mukana palkkaa saaneet kuukausipalkkaiset ja pääpalvelussuhteessa olevat henkilöt. Ainoastaan palkkatietotarkastelussa ovat mukana vain kokoaikaiset ja täyttä palkkaa saaneet, pääpalvelussuhteessa olevat henkilöt.
Muualla verkossa:
