Työttömyysturva on porrastettava ja työvoimapalvelut saatava Pohjoismaiselle tasolle
Hallitus aikoo purkaa työttömyysturvan aktiivimallin ja uudistaa työttömien palvelut ja työttömyysturvan sen jälkeen, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimista on päätetty.
KT:n tavoitteena on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen siten, että turva on työttömyyden alkuvaiheessa korkeampi ja alenee asteittain. Samalla on huolehdittava siitä, että porrastus ei johda asumistukien ja toimeentulomenojen kasvuun.
KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen osallistui keskiviikkona hallituksen kasvua, työllisyyttä ja työmarkkinoita käsittelevään seminaariin KT:n valtuuskunnan puheenjohtajan Kirsi-Marja Lievosen kanssa.
Jalonen korosti työvoimapalveluita ja työllisyyttä käsittelevässä teemakeskustelussa, että työllisyysasteen nostamisessa pitäisi ottaa oppia muiden Pohjoismaiden malleista ja kokemuksista.
Työnhaun velvoittavuuteen tarvitaan huomattava parannus
Jotta Suomen työvoimapalvelut saadaan muiden Pohjoismaiselle tasolle, OECD-vertailussa pitkän ja hyvätasoisen työttömyysturvan vastapainona pitää olla ihmisten käytettävyys työmarkkinoilla.
Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen työllisyysaste on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi.
Maiden välinen kuilu ei näytä johtuvan eroista osa-aikatyön osuudessa tai keskimääräisessä vuosityöajan pituudessa, osaamisessa taikka työttömyysetuuksien tasossa tai pituudessa. Erot löytyvät pikemminkin Suomen heikommasta työnhaun velvoittavuudesta ja työvoimapolitiikan painottumisesta muuhun kuin palkkatukeen. Poistuminen pitkäaikaistyöttömyydestä on erityisesti ikääntyneillä heikompaa kuin Ruotsissa.
– Suomessa tarvitaan huomattava parannus työnhaun velvoittavuuteen ja työnvälitykseen, Markku Jalonen sanoi.
Esimerkiksi Ruotsissa työttömälle on nimetty työvoimaneuvoja, joka auttaa työnhaussa ja ohjaa hänet tarvittaessa toimiin. Ikääntyneitä tai työttömyysturvalta pudonneita ei jätetä jatkuvien palvelujen ulkopuolelle ja palkkatuki painottuu vaikeasti työllistyviin.
– Tarvitaan lisää resursseja, mutta työvoimahallinnon muutokset ovat tehtävissä varsin nopeasti hallinnollisilla päätöksillä.
Kuntien roolia työllisyyden edistäjänä korostettava
Tuoreen hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Markku Jalonen pitää erittäin hyvänä, että kuntien roolia ja merkitystä työllistämisessä korostetaan.
– Kunnat käyttävät vuosittain työllisyyden hoitoon jo nyt noin miljardi euroa. Alueellisista työvoima- ja yrityspalvelukokeiluista on saatu hyviä tuloksia ja kunnilla on valmiuksia lähteä ripeästi liikkeelle toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta, hän sanoi.
Työvoimahallinnon resurssien ja toimivallan siirtäminen kuntiin tehostaa merkittävästi yhteisten voimavarojen käyttöä. Moniammatillinen yhteistyö, yksilöidyt ja räätälöidyt työvoimapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus edistävät etenkin vaikeimmin työllistyvien työllistymistä ja vähentävät syrjäytymisriskiä.
Alueellisen työllisyyskokeilun toimintamallin laajentaminen Tampere-vetoisen Pirkanmaan kokeilun pohjalta esimerkiksi yhdeksään suurimpaan kaupunkiin on arvioitu tuovan vuosittain 3500–4000 uutta työpaikkaa.
Palkkatuki säilytettävä kunnilla
Suomessa käytetään palkkatukea selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hallitusohjelman mukaan palkkatuen käyttöä lisätään vähentämällä siihen liittyvää byrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan päätöksen jo ennakolta.
KT pitää välttämättömänä, että kunnilla säilyy oikeus myöntää palkkatukea. Tästä on saatu hyviä kokemuksia myös työllisyyskokeiluissa.
Vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärä on KT:n mielestä nostettava 70 prosenttiin palkkauskustannuksista ja vastaavasti euromääräinen enimmäistaso 1960 euroon kuukaudessa.
