Julkisen talouden tila huolestuttaa talouden ennustajia

Suomen pankki ja valtiovarainministeriö (VM) julkaisivat joulun alla päivitetyt talousennusteensa. Kumpikin taho pienensi ennustettaan lähivuosien kasvusta verrattuna aiempaan.

Suomen pankki ennusti tälle vuodelle 2,7 ja ensi vuodelle 1,9 prosentin kasvua. Sen jälkeen palataan pitkän aikavälin kasvupotentiaalin tuntumaan eli alle 1,5 prosenttiin. VM on hiukan pessimistisempi ennustamalla kuluvalle vuodelle 2,5 ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua. Sitten kasvu hidastuu muutaman vuoden kuluessa alle prosentin tuntumaan.

Suomen pankki katsoo, että kasvun jatkumiselle on edellytyksiä. Vientituotteille riittää kysyntää ja yritysten kilpailukykyä paransi kilpailukykysopimus, joka rajoitti työvoimakustannusten nousua. Myös rahapolitiikka tukee kasvua, kun alhaiset korot houkuttelevat kuluttamaan ja investoimaan.

Kumpikin ennuste korostaa selvästi kasvaneita riskejä siihen, että talouskehitys voi jäädä ennustettua alhaisemmaksi. Epävarmuus globaaleilla markkinoilla on lisääntynyt muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan vuoksi. Euroopassa niin Britannian EU-eron ehdot kuin Italian talouspolitiikka lisäävät epävarmuutta.

Julkisen talouden puskureita vahvistettava

Suomen julkisen talouden tilanne huolestutti niin Suomen pankkia kuin valtiovarainministeriötäkin. Suomen pankki korostaa, että huolimatta korkeasuhdanteesta finanssipolitiikka keveni 2018. Talouden suotuisina vuosina julkisen talouden puskureita tulisi sen mukaan vahvistaa hillitsemällä menojen kasvuja tai kasvattamalla verotuloja.

Valtiovarainministeriön katsauksessa huomioidaan, että hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Pari vuotta sitten julkinen talous oli reilusti alijäämäinen, mutta on nyt vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina.

Kumpikin taho näkee tulevaisuudessa vaikeuksia. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Kun ikäsidonnaiset menot kasvavat ja talouskasvu jää vaimeaksi, syntyy julkisen talouden menojen ja tulojen välille pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje.

Kestävyysvaje on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen valtiovarainministeriön ja noin kolme prosenttia Suomen pankin mukaan. Sen verran siis pitäisi tehdä menosäästöjä tai kiristää verotusta, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan julkiset menot tulevaisuudessa.

Paikallishallinnon rahoitusasema heikkenee

Valtiovarainministerin näkemyksen mukaan paikallishallinnon taloudellinen tilanne on kohentunut merkittävästi viime vuosina, mutta vuonna 2018 rahoitusasema heikkenee. Kuntien verotulot jopa laskevat viime vuodesta. Se johtuu muun muassa poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon vuonna 2017 kohdistuneesta suuresta kertaerästä.

Kulutusmenot sen sijaan kasvavat muutamaa edeltänyttä vuotta selvästi reippaammin. Niitä lisäävät muun ohella väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, päivähoitomaksujen alentaminen, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu sekä ansiotason nousu kunta-alalla.