Sote- ja maakuntauudistus muuttaa valtionosuusjärjestelmää
Sote- ja maakuntauudistuksessa yli puolet kuntien tehtävistä kustannuksineen siirtyy maakunnille. Tämä tarkoittaa, että vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen.
Vuoden 2019 tasossa arvioituna maakuntien vastuulle siirtyvien palvelujen kustannukset ovat noin 17,6 miljardia euroa vuodessa.
Tuloja maakunnille on tarkoitus siirtää siten, että suurin potti, noin 11,6 miljardia, muodostuu verotuloista. Käytännössä tämä toteutetaan niin, että kaikkien kuntien veroprosentti laskee 11,71 prosenttiyksiköllä ja valtion veroprosenttia nostetaan vastaavasti. Valtionosuuksia maakunnille siirretään 6 miljardia ja kuntien yhteisöveron tuotosta 0,6 miljardia euroa.
Tavoitteena on toteuttaa uudistus kustannusneutraalisti ja siten, ettei kokonaisveroaste nouse.
Valtionosuusjärjestelmällä tasoitetaan kuntakohtaisia eroja
Vaikka uudistus kokonaisuudessaan on kustannusneutraali, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna isoja, sillä siirrettävät kustannukset eivät ole saman suuruisia siirrettävien tulojen kanssa. Esimerkiksi kuntien sote-kustannukset vaihtelevat 1 439 eurosta 6 465 euroon asukasta kohden. Kunnallisveroprosentin tuotto vaihtelee 113 eurosta 411 euroon ja myös yhteisöveron tuotossa on isoja eroja.
Myös kuntiin jäävien palveluiden kustannusten vaihteluväli on suuri, 1 846–4 399 euroa asukasta kohden.
Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne on tarkoitus säilyttää ennallaan, mutta tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja on muutettava, jotta järjestelmä toimii uudistuksen jälkeenkin. Sote-tehtävien siirrosta aiheutuvaa kustannusten ja tulojen erotusta on tarkoitus tasata pysyvästi.
Sote-tehtävien siirryttyä maakunnille suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Uudistuksen yhteydessä luovutaan myös nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä. Jotta valtionosuuksissa voitaisiin ottaa huomioon kuntien erilaisten tarpeet ja olosuhteet, otetaan käyttöön uusi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitettu kriteeri.
Tavoitteena turvata rahoitus jäljelle jääviin tehtäviin
Valtionosuusjärjestelmään tehtävillä muutoksilla halutaan turvata se, että kunnilla on riittävät resurssit hoitaa jäljelle jäävät tehtävänsä.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntataloudesta poistuvat vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset sekä suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Toisaalta uudistus rajaa kunnan keinoja tasapainottaa talouttaan, joten oleellista on, että talous on tasapainoinen lähtötilanteessa.
Tiedot kustannuksista perustuvat kuntien talousarviokyselystä saatuihin tietoihin koskien vuosia 2018 ja 2019 ja tuloista valtiovarainministeriön vuotta 2019 koskeviin arvioihin.
