Sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista tiukennetaan
Hallitus aikoo jatkaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaoloa vuoden 2019 loppuun saakka. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelain voimassaoloa jatketaan.
Molempien lakien voimassaoloa jatketaan vuodella. Perusteena on maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtyminen vuoden 2020 alkuun.
Paras-laki velvoittaa kuntia järjestämään sote-palvelut riittävällä väestöpohjalla. Nykyisiä yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ja reformiministerityöryhmä puolsivat lakimuutoksia kokouksissaan 14. ja 15. marraskuuta. Muutoksia koskevat esitykset annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.
Ulkoistamissopimusten säännöksiä tiukennetaan
Samalla hallitus esittää ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevien säännösten tiukentamista. Rajoituslain ehtoja yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneista aiotaan kiristää. Jatkossa luvan voisi saada vain, jos investointi olisi välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sote-palvelujen toteuttamiseksi.
Voimassa olevan lain mukaan laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 50 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta. Tällöin tuleva maakunta voi irtisanoa sopimuksen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Nykyisen lain mukaisesti tehdyt ulkoistussopimukset rajoittavat tulevan maakunnan mahdollisuutta toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Sen vuoksi rajoituslakia ehdotetaan muutettavaksi.
Palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Maakunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.
Tyhjistä kiinteistöistä korvausta yksittäisille kunnille
Hallitus linjasi kuntien kiinteistöihin liittyvää lakivalmistelua. Valmistelun taustalla on perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antama lausunto.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi jatkovalmistelun lähtökohdaksi, että määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta kaikille kunnille. Se kohdistuu nimenomaisesti yksittäisille kunnille niihin sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä välittömästi aiheutuviin tilanteisiin, joiden seurauksena kunnan mahdollisuudet päättää itsenäisesti taloudestaan ja vastata lakisääteisistä velvoitteistaan vaarantuvat.
