Suomen kustannuskilpailukyky paranee, mutta sopeutustoimia tarvitaan

Pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa seurantaraportissa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Toimikunta hyödyntää arvioissaan valtiovarainministeriön suhdanne-ennustetta, joka on julkaistu VM:n kansantalousosaston Taloudellisessa katsauksessa 21.6.2017. Myös KT on edustettuna selvitystoimikunnassa.

Talous on kasvanut odotettua nopeammin ja laaja-alaisemmin

Vuonna 2016 BKT:n kasvu nopeutui 1,5 prosenttiin kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Alkuvuodesta 2017 talouskasvu on ollut odotettua nopeampaa ja vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 2,4 %.

Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja vuonna 2019 talous kasvaa 1,5 %. Talouskasvun nopeutuessa se myös on laaja-alaisempaa.

Talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti kasvaa selvästi vientimarkkinoiden kasvun nopeutumisen ja kilpailukyvyn kohenemisen myötä. Ennustejakson 2017–2019 loppua kohden kotitalouksien reaalitulojen kasvu heikentyy ja yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu.

Myös työttömyys vähenee

Laaja-alainen talouskasvu nostaa vuonna 2017 työllisten määrän 0,6 % edellisvuotta korkeammaksi ja samalla työllisyysaste nousee yli 69 prosentin.

Vientivetoinen kasvu nostaa ensisijaisesti tuottavuutta, minkä seurauksena työllisyyden kasvu jää suhteessa hitaammaksi. Bruttokansantuotteen kohtuullisena jatkuva kasvu vuosina 2018 ja 2019 parantaa edelleen työllisyyttä ja samalla työttömien määrä laskee. Työttömyysasteen odotetaan laskevan alle kahdeksaan prosenttiin vuonna 2019.

Kiky vahvistaa kustannuskilpailukykyä

Nimellisansiot nousivat vuonna 2016 ansiotasoindeksillä mitattuna 1,1 prosenttia, josta sopimuspalkkojen nousu oli 0,6 %. Ansioiden arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,2% vuonna 2017, johtuen kilpailukykysopimukseen sisältyvistä nollakorotuksista ja julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta.

Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ennusteessa ansiotason nousu nopeutuu maltillisesti ollen 1,2 % vuonna 2018 ja 1,5 % vuonna 2019.
 
Suomen koko talouden yksikkötyökustannusten kasvu jää ennustejakson aikana euroalueen kehitystä hitaammaksi.

Kesäkuussa 2016 allekirjoitetusta kilpailukykysopimuksesta ja odotettua nopeammasta tuottavuuden kasvusta johtuen Suomen kustannuskilpailukyky vahvistuu suhteessa muuhun euroalueeseen.

Julkinen talous on alijäämäinen

Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi.

Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. 

Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä, ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet, joskin kasvuvauhti hidastuu.

Talousnäkymät ja palkanmuodostus -raporttinsa on luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilla >

KT: Kuntataloudessa hyödynnettävä säästöpotentiaalia

Kunta-talouden sopeutustoimia jatketaan Kuntatalousohjelman puitteissa. Tavoitteena on, että kuntatalouden alijäämä on korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019. Tämä tavoite ollaan näillä näkymin saavuttamassa.

KT muistuttaa, että edellytyksenä on, että kunnissa hyödynnetään hallitusohjelman toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen mahdollistama säästöpotentiaali. Myöskään tulevien virka- ja työehtosopimusten kustannustaso ei saa olla ylimitoitettu tavoitteeseen nähden.