På svenska

Henkilöstökulut muodostavat noin puolet menoista

Kunta - ja hyvinvointialan kuluista noin puolet ovat henkilöstökuluja. Työnantajien maksamista sosiaalivakuutusmaksuista puolestaan suurin osa on eläkemaksuja.

Vuonna 2025 kunta-alan henkilöstömenot ovat arviolta 12,3 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 10,0 miljardia euroa. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 2,3 miljardia euroa.

Hyvinvointialan henkilöstömenot ovat vuonna 2025 noin 14,4 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus noin 11,7 miljardia euroa. Työnantajan maksamien sivukulujen osuus on noin 2,7 miljardia euroa. Hyvinvointialueita koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön arvioita.

Henkilöstömenoihin sisältyvät

  • palkat
  • välilliset palkat
  • sosiaaliturvan kustannukset
  • muut välilliset työvoimakustannukset.

Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat

  • työeläkemaksu
  • tapaturmavakuutusmaksu
  • työttömyysvakuutusmaksu
  • ryhmähenkilövakuutusmaksu
  • sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu).  

Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta, ja maksujen suuruus määritellään vuosittain. 

Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Keva.

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työnantajan sairausvakuutusmaksun 1,87 prosentiksi vuonna 2025. Maksu nousee 0,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2024 verrattuna.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit ovat 0,2 prosenttia palkkasummarajaan asti ja 0,8 prosenttia palkkasummarajan ylittävältä osalta. 

Kunta-alan työnantajien työttömyysvakuutusmaksu on keskimäärin 0,74 prosenttia ja hyvinvointialan 0,8 prosenttia. 

KT:n yritysjäsenten keskimääräinen maksu on 0,64. 

Hyvinvointialueet ovat henkilöstömäärältään kuntia ja kuntayhtymiä suurempia työnantajia, minkä vuoksi niiden työttömyysvakuutusmaksut ovat keskimäärin suurempia kuin kunta-alalla.

Palkkasummaraja on 2 455 500 euroa vuonna 2025.

Työnantajan eläkemaksut vuonna 2025

Työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu on keskimäärin 16,84 prosenttia vuonna 2025 (16,84 % vuonna 2024). Tämä sisältää työnantajakohtaisen työkyvyttömyyseläkemaksun, joka on keskimäärin 0,7 prosenttia palkoista.

Eläkemenoperusteinen maksuosa korvaantui tasausmaksulla vuonna 2023. Vuoden 2025 tasausmaksu on yhteensä 577 miljoonaa euroa. Kevan jäsenyhteisöiden palkkasummaan suhteutettuna se on noin 2,35 prosenttia. Tasausmaksusta kuntien osuus on 48,7 prosenttia ja hyvinvointialueiden osuus 51,3 prosenttia.

Ohjeita eläkemaksujen budjetointiin Kevan sivuilla >

Yhteenveto sosiaalivakuutus- ja työttömyysmaksuista

Yhteenveto työnantajan sosiaalivakuutus- ja työttömyysmaksuista

 

Kunta-ala 
2025

Hyvinvointiala
2025

KT:n jäsenyritykset
2025

Sairausvakuutusmaksu

1,87

1,87

1,87

Työttömyysvakuutusmaksu 
(keskim.)

0,74

0,80

0,64

palkkasummarajaan 
2 455 500 euroa saakka

0,20

0,20

0,20

palkkasummarajan 
ylittävältä osalta

0,80

0,80

0,80

Kevan jäsenyhteisön 
eläkemaksu (keskim.)

19,16

19,19

19,19

työnantajan osuus 
palkkaperusteisesta eläkemaksusta 
keskimäärin

16,11

16,14

16,14

Kevan jäsenyhteisön
 eläkejärjestelmässä

16,14

16,14

16,14

valtion eläkejärjestelmän 
kuntasektorin maksu *

15,79

 

 

työkyvyttömyyseläkemaksu

0,70

0,70

0,70

tasausmaksu

2,35

2,35

2,35

Ryhmähenkivakuutus sekä 
työtapaturma- ja ammattitautivakuutus 
(keskim.)

0,70

0,70

0,70

Työnantajan maksut 
(keskim.)

22,47

22,56

22,40

* Kunta-alan palkkasummasta reilu 8 % on valtion eläkejärjestelmän piirissä.

 

Työttömyysvakuutusmaksun perintä ja siihen liittyvä neuvonta

Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut ja hoitaa maksuihin liittyvän neuvonnan.
 
Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus koskee pääsääntöisesti 17–64-vuotiaita lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia palkansaajia.
 
Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja maksaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut.
 
Jos työnantajan kalenterivuonna maksamat palkat ylittävät vuosittain muuttuvan palkkasummarajan, työnantaja maksaa rajan ylittävältä osalta korkeampaa työnantajamaksua.
 
Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajalta vakuutusvuoden aikana työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Lopullinen työttömyysvakuutusmaksu määrätään vakuutusvuoden päättymisen jälkeen. Tätä varten työnantajan on tehtävä palkkasummailmoitus maksetuista palkoista Työttömyysvakuutusrahastolle.
 
Ilmoitus tehdään vakuutusvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä joko sähköisessä asiointipalvelussa, paperilomakkeella tai Palkka.fi-palvelun kautta.
 
Ajantasaiset tiedot maksuprosenteista ja korkeamman työnantajamaksun palkkasummarajasta löytyvät Työttömyysvakuutusrahaston verkkosivuilta www.tvr.fi  tai asiakaspalvelusta puh. 075 757 0500 (ruotsiksi puh. 075 757 0501).

Työeläke- ja sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2025

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa sosiaaliturvaetuuksien tarkistuksia koskevat indeksiluvut. Palkka- ja kuluttajahintatason muutokset huomioon ottavilla indeksitarkistuksilla pyritään turvaamaan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo.

Vuoden 2025 indeksiluvut ovat seuraavat:

  • palkkakerroin 1,637
  • työeläkeindeksin pisteluku 3077.

Vuoteen 2024 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,2 prosenttia ja työeläkeindeksi noin 1,3 prosenttia.

Työeläkeindeksin tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia vuoden 2024 alusta lukien. Työeläkeindeksiin on sidottu muun muassa yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaiset, maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet sekä jotkin kuntoutusetuudet.

Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia.

Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 20 prosenttia.

Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa: sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Lisäksi palkkakerrointa käytetään muun muassa

  • sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien tulojen ja tulorajojen määrittelyssä
  • omaishoidon tuen vähimmäismäärän ja perhehoitajalain mukaisen palkkion määrittämisessä
  • työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen porrastusta säätelevien palkkasummarajojen tarkistamisessa.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2025.

Työvoimakustannusten rakenne: välitön ansio 61 prosenttia työvoimakustannuksista

Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen käsitteitä käyttäen 

  • rahapalkan osuus kunta-alan työvoimakustannuksista oli keskimäärin 80 %
  • eläke- ja muiden lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen osuus 19 %
  • muiden kustannusten osuus 1 %.

Viimeisin Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimus koskee vuotta 2020. Tilastokeskus tekee työvoimakustannustilaston neljän vuoden välein. 

Työvoimakustannusten rakenne kunta-alalla 2000–2020 (%)

 

2000

2004

2008

2012*

2016

2020

Välitön ansio

57,6

57,4

57,1

58,3

58,1

60,6

Kertaluonteiset erät

3,7

4,1

4,3

4,9

4,9

5,4

Vapaapäivien palkat

12,2

11,9

11,6

10,6

10,6

10,8

Luontoisedut

0,4

0,3

0,3

0,0

0,1

0,2

Varsinaisen sosiaaliturvan
kustannukset

23,3

23,0

23,6

22,6

23,0

19,2

Tapauskohtaisen sosiaaliturvan
kustannukset

2,1

2,3

2,4

2,7

2,4

3,1

Työpaikkakoulutus

0,7

0,7

0,5

0,6

0,6

0,5

Muut työvoimakustannukset

0,1

0,3

0,3

0,2

0,3

0,3

Työvoimakustannukset ennen työnantajatukia

100,0

100,0

100,0

100,0

100,0

100,0

Rahapalkka

75,2

75,5

75,1

76,2

75,7

79,5

Työnantajatuet

–1,3

–0,7

–0,5

–0,7

–0,4

–0,3

* Vuodesta 2012 alkaen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.

Taulukossa esitetyt kertaluonteiset erät sisältävät muun muassa lomarahan ja tulospalkkiot ja vapaapäivien palkat, joihin sisältyy muun muassa loma-ajan ja arkipyhien palkat.

Käsite tapauskohtaisen sosiaaliturvan kustannukset kattaa sairausajan palkat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen palkat sekä työterveyshuollon kustannukset, nämä kaikki nettomääräisinä eli Kelan korvaukset vähennettyinä.

Työnantajatukia ovat esimerkiksi työllistämistuet.

Rahapalkkaan on laskettu mukaan välitön ansio, kertaluonteiset erät, vapaapäivien palkat ja tapauskohtaisista sosiaaliturvan kustannuksista sairausajan ja lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat. 

Työmarkkinatutkimus

Sähköposti:
tutkimus@kt.fi

Lisää aiheesta

Kokouksen osallistujat tutkivat tilastoja. Kuva: Mostphotos.
Uutinen

Markku Jalonen Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtajaksi

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen on valittu hoitamaan työmarkkinajärjestöjen hallinnoiman Työllisyysrahaston puheenjohtajan tehtävää vuonna 2025. Työllisyysrahastolla on tärkeä rooli osana sosiaaliturvajärjestelmää. Rahasto päättää työttömyysvakuutusmaksuista, joiden ennakoitavuus ja merkitys ovat tärkeitä sekä työnantajille että työntekijöille.

Uutinen

Työllisyysrahasto esittää vuoden 2025 työttömyysvakuutusmaksuihin alennuksia

Työllisyysrahasto päätti esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista vuodelle 2025. Esityksen mukaan kunta-alan työnantajien maksu laskee keskimäärin 0,27 ja hyvinvointialalla 0,29 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa kymmenien miljoonien säästöjä molemmilla aloilla. 

Lausunto

Sote-kustannusten ja -rahoituksen kehitys vuosina 2022–2024

Blogi

Eläketurvakeskuksen uusi laskelma antaa arvokasta lisätietoa kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksuista

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat ottavat ensi kertaa huomioon kunta- ja hyvinvointialan erityispiirteet. Laskelmien perusteella kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkemaksuja voidaan edelleen alentaa. 

Kuvassa käsi, joka tasapainottaa pöydän päällä olevaa puista keinulautaa, jonka toisessa päässä kolme pinoa kolikoita.
Tiedote

Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle yli 420 miljoonan säästöjä

Heikkenevä talous pakottaa kunnat ja hyvinvointialueet säästämään henkilöstökuluista aiempaa enemmän. Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää vuokratyön ja ostopalveluiden käyttöä. Kunnissa huolta aiheuttavat valtionosuuksien leikkaukset. 

Käsi kokoaa puista palapeliä, jonka paloissa on ihmisten hahmoja.
Tiedote

Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman ja ostopalvelujen kustannukset kasvussa

Hyvinvointialueet käyttävät pelkästään henkilöstönvuokraukseen tänä vuonna arviolta 625 miljoonaa. Noin puolet summasta kuluu lääkäreihin, puolet hoitajiin. Arvio perustuu KT:n hyvinvointialueille tekemään kyselyyn.

Uutinen

Työnantajien sosiaaliturvamaksut pienenevät merkittävästi vuonna 2024

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat maksavat vuonna 2024 pienempiä työttömyysvakuutus-, eläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat jopa yli 1,5 prosenttiyksikköä. 

Talousennusteet ja julkinen talous
Uutinen

Hallituksen talousarvioesityksessä on panostettava henkilöstön saatavuuteen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on huolissaan julkisen talouden tilanteesta ja pitää välttämättömänä vakauttaa julkisen talouden velkaantumisuraa.

Käsi tasapainottaa kiikkulaudalla olevaa kolikkokasaa
Tiedote

Kunnat ja hyvinvointialueet hyötyvät työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä, että hallitus alentaa työttömyysvakuutusmaksuja Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti. Koulutuspaikkojen lisäykset tulee kohdentaa pula-ammatteihin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiin ja sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisiin.

Henkilö pitää sormellaan tasapainossa vakaa, jonka päällä on kolikoita. Kuva: Mostphotos.
Tiedote

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kannanotto työttömyysvakuutusmaksuista pääministeri Petteri Orpon hallitukselle

Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa lakiesityksiä, jotka toteutuessaan supistavat merkittävästi Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja. Tästä seuraisi paine alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.

Näytä enemmän