Eläketurvakeskuksen uusi laskelma antaa arvokasta lisätietoa kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksuista

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat ottavat ensi kertaa huomioon kunta- ja hyvinvointialan erityispiirteet. Laskelmien perusteella kunta- ja hyvinvointialan työnantajien eläkemaksuja voidaan edelleen alentaa. 

Eläketurvakeskus (ETK) laajensi tänä keväänä pitkän aikavälin PTS-raporttiaan. Alkuperäinen raportti julkaistiin vuonna 2022. Laajennettu versio tarkastelee nyt kunta- ja hyvinvointialan eläkkeitä yhtä kattavasti kuin yksityisen alan työeläkkeitä.

PTS-raportin tarkoituksena on laskea, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät eri oletuksilla. Laskelmat ulottuvat pitkälle vuosikymmenten päähän, aina vuoteen 2090.

ETK:n laskelman mukaan kunta- ja hyvinvointialan kestävä vakuutusmaksu on vuodesta 2022 alkaen 26,1 prosenttia palkkasummasta.

Nykyisin kunnissa ja hyvinvointialueilla palkkaperusteinen eläkemaksu on 24,4 prosenttia palkoista, mikä on sama kuin yksityisellä puolella. Lisäksi julkisen alan eläkevakuuttaja eli Keva perii vuonna 2024 kunnilta ja hyvinvointialueilta 2,75 prosenttia niin sanottua tasausmaksua (entinen eläkemenoperusteinen maksu).  

Yhteensä kunta- ja hyvinvointialan työnantajat ja palkansaajat maksavat eläkemaksuja siis 27,15 prosenttia, kun taas yksityisellä puolella vertailukelpoinen TyEL-eläkemaksu on selvästi alempi eli 24,4 prosenttia.

Kuntien ja hyvinvointialueiden maksama tasausmaksu perustuu siihen, että niiden eläkemenot ovat jonkin verran yksityistä alaa suuremmat. Tähän vaikuttaa muun muassa alan naisvaltaisuus ja se, että naiset elävät miehiä pidempään. Tasausmaksua ei peritä kunta- ja hyvinvointialan yrityksiltä.

Eläketurvakeskuksen laskelma osoittaa selvästi, että kunta- ja hyvinvointialan eläkemaksuja on edelleen varaa olennaisesti alentaa. Tasausmaksun alentaminen säästäisi kunnilta ja hyvinvointialueilta vuosittain satoja miljoonia euroja, eikä heikentäisi eläkejärjestelmän kestävyyttä ja kantokykyä.

Eläkemaksu ei laskelman mukaan nouse

ETK:n teoreettisten laskelmien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaperusteinen eläkemaksu nousee 24,4 prosentista 26,2 prosenttiin vuosina 2023–2090. Tasausmaksu on ennustejakson alussa 1,7 prosenttia ja laskee nollaan vuoteen 2070 mennessä.

Riittävä eläkemaksutaso on laskelman mukaan ennustejakson alussa 26,1 prosenttia, eikä se merkittävästi nouse vuoteen 2090 mennessä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmien varat olivat vuoden 2022 lopussa noin 330 prosenttia suhteessa vakuutettuun palkkasummaan. Vuoteen 2090 mennessä suhde kasvaa 446 prosenttiin.

Laajennetun raportin herkkyyslaskelmissa tarkastellaan sitä, miten erilaiset väestötason muutokset vaikuttavat eläkelaskelmiin. Näitä muutoksia vasten arvioidaan eläkemenoa, maksutuloa ja varojen määrää vuoden lopussa sekä euromääräisesti että prosenttina palkkasummasta.

Raportissa esitetään viisi eri skenaariota. Näissä otetaan huomioon muutokset väestön kuolevuudessa, syntyvyydessä, ansiotason kasvussa, työllisyydessä ja eläkevarojen tuotossa. Tarkemmat skenaariolaskelmat löytyvät blogin lopusta (Taulukko 1).

Optimistisessa skenaariossa sekä ansiotaso, työllisyys että sijoitustuotot kasvaisivat nopeasti. Pessimistisessä skenaariossa yhdistyisivät ansiotason hidas kasvu, matala työllisyys ja sijoitusten matala tuotto.

ETK:n laskelmassa esimerkiksi matala kuolleisuus eli väestön eliniän nousu nostaa kestävää eläkemaksua vain 0,3 prosenttiyksikköä. Kevan omissa laskelmissa matala kuolleisuus nostaisi eläkemaksua noin 0,9 prosenttiyksikköä.

Riskitason nosto huomioon jatkossa

ETK on käyttänyt laskelmissaan samoja tuotto-oletuksia sekä julkisen alan eläkkeille ja yksityisen alan TyEL-eläkkeille. Seuraavassa PTS-raportissa on syytä ottaa huomioon Kevan sijoitusten yksityistä alaa korkeampi odotettu tuotto.

Kevan hallitus, jossa KT on mukana, teki viime vuonna päätöksen korottaa merkittävästi sijoitustensa riskitasoa. Tämän päätöksen ansiosta Keva sijoittaa jatkossa merkittävästi enemmän osakkeisiin kuin yksityiset työeläkeyhtiöt. Muun muassa tämän vuoksi Kevan odotetut sijoitustuotot ovat suuremmat kuin yksityisellä puolella. Tätä ETK:n laskelmissa ei ole vielä huomioitu.

Nyt raportissa oletetaan kaikille eläkevaroille sama reaalituotto, 2,5 prosenttia vuosina 2022–2031 ja 3,5 prosenttia vuodesta 2032 alkaen. Skenaariolaskelmissa sijoitustuotto on 1,2 prosenttiyksikköä perusoletusta korkeampi tai matalampi. Laskelman mukaan korkean sijoitustuoton skenaario sallisi neljä prosenttiyksikköä matalamman eläkemaksun.

Jos osakeriskiä nostetaan noin kymmenen prosenttiyksikköä, se voisi lisätä sijoitustuottoja pitkällä aikavälillä noin 0,3 prosenttiyksikköä. Tämäkin on maltillinen arvio. Skenaariolaskelman tulosten mukaisesti tämä tarkoittaisi noin prosenttiyksikön matalampaa kokonaismaksutasoa. Tuotto-oletuksia lienee syytä tarkentaa ja tarvittaessa eriyttää tulevissa laskelmissa.

Raportti antaa erinomaista tietoa eläkemaksujen kehityksestä

KT on eri yhteyksissä jo pitkään edistänyt sitä, että ETK ottaisi laskelmissaan paremmin huomioon kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulman. On hienoa, että laajennus on vihdoin saatu menestyksekkäästi aikaan.

PTS-raportin laajennus on luonnollinen askel siihen suuntaan, että eläkejärjestelmää voidaan kehittää tasapainoisesti kaikki toimialat huomioiden.

Näin kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksut kehittyvät ETK:n laskelmassa

Näin lähtöoletusten muutokset vaikuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemaksuihin