Eläkelaskelmat tukevat KT:n tavoitetta eläkemaksujen alentamisesta
Eläketurvakeskuksen uuden pitkän aikavälin (PTS) laskelman mukaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutasoa voidaan vähentää lähes pari prosenttiyksikköä ilman, että järjestelmä vaarantuu. KT:n tavoitteena on ollut jo pitkään parantaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kustannuskilpailukykyä alentamalla yksityissektoria suurempaa eläkemaksua.
PTS-laskelmalla pyritään havainnollistamaan, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät seuraavien 60 vuoden aikana, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Lokakuussa 2022 julkaistu laskelma sisältää kuntien näkökulmasta yhden uutisen ylitse muiden: Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutasoa voidaan kestävästi vähentää lähes pari prosenttiyksikköä. Totean tämän vielä uudelleen. Huolimatta koronakriisistä ja epävarmoista tulevaisuudennäkymistä raportissa päädytään suosittelemaan julkisten alojen (JuEL) eläkemaksutason alentamista. Laskelmissa on otettu huomioon korona-ajan kuolleisuus, inflaatio ja sijoitustuotot aina heinäkuun 2022 loppuun asti.
Eläkemaksut määritetään tiukoin kriteerein
PTS:ssä lasketaan arvio riittävästä vakiomaksusta, jolla tulevat työeläkemenot voitaisiin kattaa hamaan tulevaisuuteen. Kuntien pitkän aikavälin kestävä maksutaso on PTS:n mukaan 26,2 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä kuntien eläkemaksu on arviolta 27,9 prosenttiyksikköä, eli 1,7 prosenttiyksikköä kestävää maksutasoa korkeampi. Vertailun vuoksi maksun alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaisi Kevan jäsenyhteisöille vuosittain yhteensä noin 200 miljoonan euron kuluvähennystä.
On myös oleellista huomata, että kestävä maksutaso on arvioitu varsin turvaavin kriteerein.
KT:n pitkäaikaisena tavoitteena on muun muassa Kevan hallinnossa ollut kuntatyönantajien eläkemaksutason alentaminen lähemmäksi yksityisen sektorin (TyEL) 24,4 prosentin tasoa.
Vuonna 2022 Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksut ovat edelleen 3,5 prosenttiyksikköä yksityisen sektorin maksua suurempia. Ero kuntien ja yksityisen sektorin kestävän tason maksussa PTS:n mukaan on vain 0,9 prosenttiyksikköä.
Eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymät positiivisia erityisesti hyvien sijoitustuottojen ansiosta
Sijoitukset ovat tuottaneet huomattavasti paremmin kuin mitä aikoinaan oletettiin.
Samaan aikaan eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt yllättävän paljon. Vuonna 2021 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,4 vuotta. Laskelman mukaan se on 63,3 vuotta vuonna 2030 ja kasvaa yli 66 vuoteen laskentajakson lopulla.
Myös työkyvyttömyyseläkkeiden puolelta kantautuu ainakin osittain hyviä uutisia. PTS:n työkyvyttömyysalkavuuden taso alenee 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2070 mennessä 25 prosenttia.
Viimeaikainen kehitys on vastannut pitkälti edellisen PTS-laskelman positiivisen skenaarion toteumaa. Varsinkin sijoitustuotot ovat olleet huomattavasti korkeampia. Vuosien 2019–2021 aikana työeläkerahastot tuottivat noin 69 miljardia euroa. Tästä noin 7 miljardia meni eläkemenon kustantamiseen ja siten työeläkevarat kasvoivat noin 62 miljardilla eurolla. Vuoden 2022 aikana tästä oli kesäkuun loppuun mennessä sulanut pois noin 16 miljardia euroa.
Vastaavasti Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän varat kasvoivat 2019–2021 ajanjaksolla 17,2 miljardia euroa. Tuottoa tuli 18,1 miljardia, josta noin 0,9 miljardia meni eläkkeiden kustantamiseen.
Näiden ilmiöiden takia paine eläkemaksun pienentämiseen on voimistunut kuntasektorilla ja vastaavasti vuosisadan puoliväliin kohdistunut paine nostaa TyEL-maksuja on selvästi taittunut.
TyEL-maksun korotuspaine vähentynyt jopa neljä prosenttiyksikköä
Laskelman mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksun korotuspaineet ovat selvästi vähentyneet.
TyELin kestäväksi maksutasoksi saadaan uudessa PTS:ssä 25,3 prosenttia, kun se aikaisemmin oli 26,7 prosenttia
TyELin keskimääräinen perittävä maksu on 24,4 prosenttia.
TyELin maksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä TyEL-maksussa on edelleen korotuspainetta, mutta se on laskenut neljä prosenttiyksikköä aiemmasta laskelmasta (2019).
Sijoitustuotot vaikuttavat skenaarioihin
Sijoitustuottojen osuvuus on avainasemassa tulevien eläkemaksujen tason määrittämisessä. Mitä korkeampia tuottoja oletetaan, sitä pienemmäksi vaadittava maksu määrittyy.
PTS:ssa on varioitu peruslaskelman lisäksi matalan ja korkean reaalituoton skenaariot, jotka poikkeavat 1,2 prosenttiyksikköä peruslaskelman urasta.
Sijoitusten korkea tuotto laskee Kevan jäsenyhteisön riittävää vakiomaksutasoa 3,8 prosenttiyksikköä ja matala tuotto kasvattaa sitä 4,5 prosenttiyksikköä. Vastaavasti TyELissä korkea tuotto laskee vakiomaksutasoa 3,2 prosenttiyksikköä ja matala tuotto kasvattaa sitä 3,9 prosenttiyksikköä.
Vanhushuoltosuhde kasvaa huolestuttavasti
Väestörakennetta haastaa syntyvyyden voimakas trendinomainen lasku.
Vanhushuoltosuhde kuvaa 65 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhdetta 15–64-vuotiaiden määrään. Raportin mukaan vanhushuoltosuhde lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2085 mennessä. Muutos on kuitenkin tässä raportissa hivenen hitaampaa kuin aikaisemmassa vuoden 2019 PTS-raportissa.
Vanhushuoltosuhde nousee 37,4 prosentista vuonna 2021 aina 44,8 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2090 vanhushuoltosuhde on 65,4 prosenttia.
Vanhushuoltosuhdetta kasvattavat sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvu että työikäisen väestön väheneminen. 65-vuotiaan elinajanodotteen arvioidaan pitenevän noin seitsemällä vuodella vuoteen 2090 mennessä. Toisaalta elinajan piteneminen nostaa alinta vanhuuseläkeikää.
Rahastointiaste ja tasapainoluku kuvaavat eläkejärjestelmän taloudellista tasapainoa
Rahastointiaste kuvaa sitä, kuinka suuri osuus jo karttuneista eläkkeistä voitaisiin rahoittaa olemassa olevilla eläkevaroilla. Rahastointiaste lasketaan jakamalla eläkevarojen määrä karttuneiden eläkeoikeuksien arvolla. Rahastointiaste vuoden 2021 lopussa oli JuELin (kunnat) osalta jo 45,0 prosenttia ja TyeL:ssä 35,4 prosenttia. Aikaisemmista laskelmista rahastointiaste oli noussut 4,1 prosenttiyksikköä ja TyEL:ssä 2,9 prosenttiyksikköä.
Toinen mielenkiintoinen eläkejärjestelmien kestävyyttä kuvaava määre PTS-raportissa on ns. tasapainoluku. Tasapainoluvulla tarkoitetaan tässä yhteydessä eläkemaksujen ja eläkevarojen nykyarvon suhdetta tulevan eläkemenon nykyarvoon. Yksinkertaisemmin tämän voi ajatella siten, että jos saatava luku on alle 100 prosenttia, eläkejärjestelmässä on maksunkorotuspainetta ja päinvastoin.
Kuntien tasapainoluku on laskelmassa jo 105 prosenttia (aikaisemmin 102 prosenttia). Vastaavasti TyELin puolella tasapainoluku on 98 prosenttia (aikaisemmin 90 prosenttia). PTS-raportissa todetaankin, että TyEl-maksussa on siis hieman korotuspainetta, kun taas kuntien maksuja olisi mahdollista alentaa pitkällä aikavälillä.
PTS-raportti kertoo päättäjille, mitä tapahtuisi, jos muutoksia ei tehtäisi
PTS tarjoaa erinomaisen työkalun työmarkkinakeskusjärjestöjen käyttöön.
Suurien eläkeuudistuksien lisäksi järjestelmää säädetään koko ajan pienemmin muutoksin, jotta uhkakuvat eivät toteutuisi. Raportin tuloksia käytetään laajasti hyväksi eläkepolitiikassa ja sen oletukset muodostavat ns. pohjan myös useimmille muille alan laskelmille.
Eläkejärjestelmä porskuttaa eteenpäin varsin vahvasti, ja esimerkiksi ensi vuonna työeläkeindeksiin kohdistuvat, inflaation aiheuttamat poikkeuksellisen suuret korotukset eivät järjestelmää suuressa mittakaavassa juuri heilauta. Uusi PTS antaa suhteellisen hyvän arvosanan eläkejärjestelmän kestävyydelle esimerkiksi edellisen eläkeuudistuksen ansiosta, mutta silti ei ole syytä tuudittautua hyvään oloon.
Väestöpyramidi muuttuu hitaasti mutta vääjäämättä. Ilmiötä voidaan yrittää korjata kai pääosin kahdella keinolla: nettomaahanmuuttoa voimakkaasti lisäämällä ja toisaalta yrittämällä löytää keinoja syntyvyyden kasvattamiseksi. Varsinkaan työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ihan yksinkertaista, koska ikääntymisen tuoma ongelma on suhteellisen globaali.
Syntyvyyden suunnan muuttaminen on myös osoittautunut varsin hankalaksi, ja lienee realistista olettaa epäsuotuisan trendin jatkuvan edelleen.
Eläkejärjestelmien näkökulmasta on ehkä luontevinta pyrkiä hakemaan parempia tuottoja sijoituksille riskiä kasvattamalla. Tämänkaltaista pohdintaa tehdään koko ajan esimerkiksi TyELin vakavaraisuuskehikkoon liittyen.
Tietoa julkisen alan eläkejärjestelmästä tarvitaan
PTS-laskelmat ovat pitkään pohjautuneet lähes yksinomaan yksityisen työeläkesektorin analysointiin.
Uudessa raportissa varsinkin kunta-alan eläketurvaa koskevaa tarkastelua on selvästi laajennettu, vaikka pääpaino on edelleen TyELissä. Aikaisemmin oli ehkä luonnollistakin, että aineistojen rajallisuuden ja myös osaamisen takia analyysi rajoitettiin TyELiin. Eläkejärjestelmien yhdistämisprojektin aikana tietotaito kuitenkin kasvoi huomattavasti.
KT kiittää Eläketurvakeskusta ansiokkaasta raportista, sillä kuntasektori huomioidaan raportissa nyt selvästi aiempaa paremmin.
Muualla verkossa
Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.
Juha Knuuti
Juha Knuuti on KT:n johtava eläkeasiantuntija, joka työskentelee työmarkkinatutkimusyksikössä. Knuutin tehtäviin kuuluu pääasiassa eläkepolitiikan edunvalvonta ja hän toimii KT:n neuvottelijana eläkkeisiin liittyvissä työmarkkinakeskusjärjestöasioissa. Knuuti on jäsen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä, joka tekee esityksiä työeläkejärjestelmän kehittämiseksi.
Olen ollut käytännössä koko työurani ajan tekemisissä eläkkeiden mystisessä ja monipuolisessa maailmassa. Vapaa-aikaani kuuluu koiran ulkoilutusta, jopa intohimoinen suhtautuminen squashiin sekä mökkeilyä kalastuksen ja sienestämisen kera. Uutena ajanviejänä on moottoripyöräily. Myös lasten harrastukset pitävät arjen suhteellisen kiireisenä.
