På svenska

Työajat

Kunta-alalla on käytössä useita työaikamuotoja. Työnantaja valitsee työaikalain sekä kunnallisten virka- ja työehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien kannalta tarkoituksenmukainen.

Henkilöstö työaikamuodoittain

Kunta-alan yleisin työaikamuoto on yleistyöaika, jonka piirissä on kolmasosa henkilöstöstä.

Vuosityöaika

Säännöllinen vuosityöaika vaihtelee sopimuksen mukaisesta viikkotyöajasta, vuosiloman pituudesta ja kunkin vuoden arkipyhien lukumäärästä riippuen.

Vuoden 2022 säännölliset vuosityöajat

 

Tuntia

Osuus henkilöstöstä
(%)

Yleistyöaika

1 574–1 760

34

Jaksotyöaika

1 574–1 684

29

Toimistotyöaika

1 559–1 668

13

Osuus
Yleistyöaika (38,25 t/vko) 34
Jaksotyö (114,75 t/3 vkoa) 29
Opetusvelvollisuustyöaika 12
Toimistotyöaika (36,25 t/vko) 13
Muut työaikamuodot 9
Lääkärit 3

Sairauspoissaolot

Kunta-alan sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Tästä lähtien sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2015 mennessä keskimäärin 2,9 päivällä ja vuonna 2015 sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 16,5. Tämän jälkeen sairauspoissaolopäivien keskimääräinen kesto pysyi hieman alle 17 päivässä vuoteen 2021 asti. 

Vuonna 2022 sairauspoissaolopäivien keskimääräinen kesto kääntyi jyrkkään kasvuun. Vuonna 2022 sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto oli 20,7 päivää. 

Tutkimuksen kunnissa 16 % henkilöstöstä ei ollut päivääkään poissa oman sairauden vuoksi vuonna 2022. Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna 13 prosenttiyksikön verran ja on koko 2000-luvun alhaisin. 

Keskimääräiset sairauspoissaolopäivät yhtä henkilötyövuotta kohden (kalenteripäivä)

Sairauspoissaolotietojen lähde: Työterveyslaitos, Kunta 10-tutkimus + Helsinki.

Vuosi

Kaikki

Miehet

Naiset

Vakituiset

Määrä-aikaiset

2022

20,7

16,0

22,1

21,1

19,3

2021

16,7

11,7

18,4

17,4

14,7

2020

16,7

11,4

18,4

17,3

14,6

2015

16,5

12,9

17,6

17,5

12,8

2010

18,4

14,9

19,5

19,5

14,5

2005

19,0

15,6

20,3

20,7

13,8

2000

16,8

14,6

17,6

18,5

12,1

 

Lisää aiheesta

Uutinen

Sairauspoissaoloissa näkyy laskeva trendi kunta-alalla

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2023, selviää Työterveyslaitoksen seurannasta. Sote-uudistus muutti kunta-alan ammattirakennetta merkittävästi, eikä uusimpia lukuja voi sen vuoksi enää suoraan verrata aiempiin. Muut tilastotiedot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen vähenemisestä.

Lapsi lähestyy punaisia liikennevaloja liikennepuistossa. Kuva: Mostphotos.
Uutinen

Hyvä työvuorosuunnittelu vähentää kuormitusta ja lisää työturvallisuutta sote-alalla

Työaikojen liikennevalomalli auttaa työnantajia arvioimaan työvuorojen kuormittavuutta. Malli perustuu kansallisiin vuoroergonomiasuosituksiin, jotka Työterveyslaitos on vastikään päivittänyt. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että suositusten noudattaminen vähentää kuormitusta.

Lääkäri ja hoitaja kävelevät sote-keskuksen käytävällä. Kuva: Eeva Anundi.
Blogi

Työaikajärjestelyillä vastataan palvelutarpeisiin ja tuetaan työoloja – henkilöstöllä hyvät vaikutusmahdollisuudet

Tuoreen työaikakyselyn mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Työaikajärjestelyt vaikuttavat sekä työoloihin että siihen, miten palvelutarpeisiin voidaan vastata. Kyse ei ole pikkuasiasta. SOTE-sopimuksen piirissä työskentelevien teoreettinen työtuntimäärä kalenterikuukaudessa pyörii arviolta 23 miljoonassa tunnissa.

Yleiskirje

TE2024-uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin siirtyvän henkilöstön virka- ja työehtosopimukset 1.1.2025 lukien

Yleiskirje

Valtuutus sopia vuosityöaikaan otetun sairaalakoulun opettajan palvelussuhteen ehdoista

Ohje

Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2024

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Sairastunut mittaa kuumetta. Kuva: Polina Tankilevitch / Pexels.
Uutinen

Korona kasvatti kunta-alan sairauspoissaoloja vuonna 2022

Kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 20,7 päivää vuonna 2022. Sairauspoissaolopäiviä kertyi peräti neljää päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Todennäköinen syy kasvuun on koronaviruksen aiheuttamat poissaolot.

Yleiskirje

Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) 2023–2025

Yleiskirje

Täydentäviä soveltamisohjeita OVTES 2022–2025 sopimusmääräyksien tulkintaan osion A, B ja F osalta

Ohje

Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2023

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Näytä enemmän