Julkisen työn arvo ja merkitys ovat suuria

Kunta- ja hyvinvointialan työtä ei tulisi tarkastella vain euromääräisesti, vaan miettiä sen tuloksia yleisen hyvinvoinnin ja kasvun kasvattajana.

Suomi sijoittuu useissa kansainvälisissä listauksissa maailman kärkimaaksi. Kotimaamme on maailman vähiten epäonnistunut, onnellisin ja turvallisin. Näiden saavutusten taustalla on julkisella sektorilla tehtävän työn saavutukset. 

Suomessa ei tarvitse miettiä, pitääkö toisen vanhemmista jäädä kotiin hoitamaan lapsia liian korkeiden päiväkotimaksujen vuoksi, tai olla huolissaan irtisanomisista, joiden myötä koko perhe menettäisi terveysvakuutuksensa. Eikä keski-ikäisten kahvipöydässä käydä keskustelua siitä, miten saisi säästettyä perheen nuorille kymmenientuhansien eurojen yliopistomaksut. 

Se, että luotamme poliittiseen järjestelmään, poliisiin, opetuslaitokseen ja toisiimme, on elinkeinoelämän toiminnan kannalta hyvin tärkeää. Vartijoita ja juristeja ei tarvita joka paikassa. Lapset voivat liikkua ilman saattajaa. Korruptiota ei tarvitse pelätä. 

Julkisen sektorin työssä voi auttaa muita ihmisiä ja osallistua yhteiskunnan suurten ongelmien ratkomiseen ja itsensä toteuttamiseen, joten ei ole ihme, että työolobarometrissä kuntasektorilla työskentelevät arvioivat työnsä merkityksellisyyden muita korkeammaksi. Vuonna 2021 kuntasektorilla 93 prosenttia koki työnsä erittäin tai melko merkitykselliseksi. Mistä sitten johtuvat kielteiset mielikuvat julkisesta työstä?

Julkinen puhe kunta- ja hyvinvointialueilla tehtävästä työstä on vääristynyt ja myyttien värittämää. Markkinaliberalistisessa ajattelussa julkinen sektori näyttäytyy pahimmillaan pelkkänä menoeränä, jota yksityinen sektori rahoittaa. Se ei pidä paikkaansa.

Tuottamaton menoerä?

Tosiasiassa julkinenkin työ on tuottavaa ja tuloksellista. Olennaista on, miten tuloksia mitataan. Yksioikoinen kustannusajattelu johtaa helposti kustannusten karsimiseen sieltäkin, missä se ei ole järkevää.

Vaikeus mitata julkisen työn kustannusvaikuttavuutta, houkuttelee mittaamaan ja vertailemaan esimerkiksi suoritteiden määrää, luokkakokoa ja varhaiskasvatuksen kustannuksia lasta kohden. 

Suoritteiden mittaaminen johti Hollannissa siihen, että muutama kotisairaanhoidon työntekijä kyllästyi ja perusti voittoa tavoittelemattoman yrityksen, Buurtzorgin. Uudessa yrityksessä pyrittiin maksimoimaan suoritteiden sijasta asiakkaiden toimintakykyä. 

Seuraavina vuosina tuhannet kotisairaanhoidon työntekijät hakeutuivat uuteen yritykseen. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja voivat paremmin. Kotisairaanhoidon kustannukset Buurtzorgin tuottamana ovat laskeneet jopa kolmanneksella. Samaan voidaan päätyä myös pitämällä palvelut julkisina.

Leppoisaa lapioon nojailua?

Toisen myytin mukaan julkinen työ on leppoisaa verovaroilla kustannettua lapioon nojailua. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Kunta-alan työt ovat jo vuosikausia olleet kuormittavuudeltaan suomalaisen työelämän kärkeä. Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2022 -tutkimuksen mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sivistyksessä kaksi kolmasosaa vastaajista piti työtään henkisesti kuormittavana.

Työn kuormittavuutta lisää monissa kuntatöissä tiivis työskentely ihmisten kanssa. Se on tyypillistä esimerkiksi opetus- ja hoitotyölle. Kun kuormitus on korkealla tasolla, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota työn voimavaratekijöiden vahvistamiseen. 

Liialliselta kuormitukselta suojaavat esimerkiksi työyhteisön tuki, hyvä johtaminen ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Nämä ovat kunnissa pitkään olleet hyvällä tasolla, mutta eivät kaikissa yksiköissä. Työn voimavaratekijä on myös se, että henkilöstöä kuullaan ja sillä on mahdollisuus osallistua uudistusten valmisteluun. 

Kuormitukseen vaikuttavat myös poliittiset päätökset resursseista, taloudesta ja normeista. Iso merkitys on nykyisin sillä, miten nopeasti avoinna olevat virat ja tehtävät saadaan täytettyä. Nykyinen työvoimapula ei ratkea vain organisaatioiden käytettävissä olevin keinoin.

On aika palauttaa keskustelu raiteilleen. Julkinen arvo tarkoittaa julkisesta toiminnasta ja palvelutuotannosta syntyvää arvoa yhteiskunnalle, yksilöille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle. Keskustelua julkisesta arvosta – siis siitä, mitä toiminnalla saadaan aikaan – käydään liian vähän. Julkista arvoa tarkastellaan liian usein vain siitä aiheutuvien kustannusten tai menojen kautta, tai vasta siinä vaiheessa, kun sitä on tarjolla jo liian vähän. Tarvitaan kampanjointia julkisen arvon esille nostamiseksi.

Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.