Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Väestön ikääntyessä ja nuorempien ikäryhmien pienentyessä kunnat ja kuntayhtymät joutuvat vastaamaan kuntalaisten tarpeiden ja työvoiman saatavuuden tuomiin haasteisiin. Ennakoimalla ja tarttumalla jo nyt näiden haasteiden ratkaisemiseen, kunnat ja kuntayhtymät voivat helpottaa tulevaisuudessa palvelutuotannon järjestämistä ja samalla voidaan parantaa myös nykyistä toimintaa tuloksellisempaan suuntaan.
Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen on edellytys kestävälle tuottavuuskasvulle. Kestävä tuottavuus yhdistää aineellisen ja aineettoman pääoman tuottavuuskehityksen lähteiksi. Kestävä tuottavuuskehitys rakentuu yksilön ja työyhteisön voimavarojen käyttöön ja kehittämiseen. Onnistunut tuloksellisuuden kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa henkilöstön kanssa. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät motivaatiota ja sitoutumista, jolloin henkilöstön lisäksi myös kunnat ja kuntayhtymät työnantajina hyötyvät. Tuloksellisuuteen liittyvää käsitteistöä käsitellään tarkemmin itse suosituksessa.
Tämän yleiskirjeen liitteenä oleva suositus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien poliittiselle ja virkamiesjohdolle sekä henkilöstölle tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittämistä varten. Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittaa, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat huomioon tässä suosituksessa esitettävät toimintalinjat ja periaatteet kehittäessään palveluidensa tuloksellisuutta ja tuottavuutta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on valmistellut suosituksen työryhmässä, jonka asettaminen ja toimeksianto perustuvat 1.10.2007 allekirjoitettuun pöytäkirjaan kunnallisen alan työelämän kehittämisasioita koskevista neuvotteluista.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta on kokouksessaan 17.12.2008 hyväksynyt suosituksen.
Suosituksen lähtökohdat ja korvattavat suositukset
Työmarkkinajärjestöjen suositus perustuu tuloksellisuutta ja sen arviointia koskeviin tutkimustuloksiin sekä käytännön kokemuksiin kehittämisestä (Kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arvioinnin tutkimus- ja kehittämisohjelma KARTUKE, ohjelman arviointi-tutkimus AURORA sekä tutkimusavusteiset kehittämishankkeet kunnissa SAKEA-verkostossa). Työryhmä on kuullut myös alan asiantuntijoita.
Vuosien 1989 ja 2000 suositusten sisällöt on otettu huomioon tämän suosituksen tuloksellisuuden osa-alueissa, kuten tasapainotettu mittaristo (BSC). Uudessa suosituksessa painotetaan tuloksellisuuden arvioinnin ja mittaamisen lisäksi johtamista ja kehittämistä. Suosituksen keskeiset teemat ovat laadullisesti kestävä tuottavuuskasvu ja strateginen henkilöstöjohtaminen. Muutoksen johtamisessa tarvitaan sekä pitkän tähtäimen strategiatyötä että lyhyen tähtäimen toiminnan ja talouden suunnittelua.
Po. suosituksella on yhtymäkohtia mm. Henkilöstöraportti-suositukseen (KT:n yleiskirje 10/2004), suositukseen työhyvinvoinnin toimintalinjoista ja hyvistä käytännöistä (KT:n yleiskirje 11/2007), kannanottoon kuntapalvelujen strategisesta toteuttamisesta henkilöstöjohtamisen avulla (KT:n yleiskirje 7/2007), työsuojelun yhteistoimintasopimukseen (KT:n yleiskirje 8/2008), kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevaan suositukseen sekä työ- ja virkaehtosopimukseen ammattiyhdistyskoulutuksesta (KT:n yleiskirje 18/2008).
Tuloksellisuutta on kuntasektorilla kehitetty jo 1980-luvun alkupuolelta lukien. Tämän kehittämistyön tuloksena on aikaisemmin annettu viisi tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävää suositusta, jotka tämä suositus korvaa. Korvattavat suositukset ovat:
- Kunnallishallinnon rationalisointia koskeva suositussopimus (1987)
- Kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskeva suositus (1989)
- Kunnallisen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunnan (KYNK) ohje aloitetoiminnan periaatteista (1997)
- Kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskeva suositus (2000)
- Kannanotto strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä (2001)
Paikallinen soveltaminen omassa johtamisjärjestelmässä ja toimintaympäristössä
Kunnat ja kuntayhtymät ovat rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia. Tämä on hyvä muistaa, kun malleja haetaan muista kunnista ja kuntayhtymistä. On tärkeää paikallisesti valita ja kehittää omaan organisaatioon sopivat toimintatavat ja arviointijärjestelmät. Tämä puolestaan edellyttää erilaisten toimintamallien ja oman nykytilanteen vertailua, arviointia ja analysointia sekä johtopäätösten tekemistä, jonka pohjalta toimintaa kehitetään.
Tuottavuuden parantaminen edellyttää suunnittelua ja tavoitteiden asettamista pitkällä aikajänteellä, jolloin strategiset tavoitteet tähtäävät yli valtuustokausien.
Kehittämistyön tulisi ulottua valtuustotasolta yksittäiselle palvelualueelle, työyksikkö- ja jopa työtekijätasolle asti. Tavoitteet voivat olla eri tasoilla erilaisia, mutta niiden kaikkien on tähdättävä samaan päämäärään. Tavoitteisiin pääsemistä voidaan tukea tavoitteiden mukaan valituilla palkitsemisen välineillä. Yksikkö- ja yksilötason tavoitteiden taustalla on aina oltava kunnan tai kuntayhtymän strategiset tavoitteet ja päämäärät.
Tulokselliseen toimintaan päästään parhaiten, kun toimintoja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Myös laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (449/2007) korostaa yhteistoiminnan merkitystä palvelutuotannon tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistämisessä (Lain tarkoitus, 1 §). Lain perusteluissa korostetaan avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäin tapahtuvaa yhteistyötä.
Suosituksen käyttö ja siihen liittyvä jatkotyö
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuille kootaan tuottavuustyöhön liittyvää tietoa, linkkejä ja luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta (www.kuntatyonantajat.fi > Työelämän kehittäminen > Tuloksellisuus). Lisää tietoa löytyy myös osoitteesta www.tuottavuustyo.fi.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja järjestöt valmistelevat myös muita yhteisiä toimenpiteitä, joilla tukea kuntia ja kuntayhtymiä suosituksen käyttöönotossa. Näistä toimenpiteistä tiedotetaan erikseen myöhemmin.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen
Liite (pdf)
Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus