Ohjeet Tehy-pöytäkirjan 5 §:n järjestelyerästä 1.9.2010

Pöytäkirja Tehy ry:een kuuluvien palvelussuhteen ehdoista (ns. Tehy-pöytäkirja) sisältää kaksi uudentyyppistä paikallista järjestelyerää (1.9.2010 ja 1.5.2011), joiden tavoitteena on tuloksellisuutta parantamalla turvata lisäpalkanmaksuvara myös voimakkaasti työvoimavaltaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Tehy-pöytäkirja soveltamisohjeineen on lähetetty tiedoksi kunnille Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä 20/2007.

Tehy-pöytäkirjan 5 §:ssä määrätty ensimmäinen tuloksellisuuden parantumiseen paikallisesti kytketty erä suoritetaan 1.9.2010. Erän maksuperusteissa korostuu strategiasidonnaisuus ja tavoite kytkeä palkka entistä paremmin työn vaativuuteen ja tuloksiin. Tämä yleiskirje sisältää tarkemmat ohjeet 1.9.2010 paikallisesta järjestelyerästä.

Toinen, Tehy-pöytäkirjan 6 §:ssä määrätty työvoiman määrän toteutuneeseen kehitykseen perustuva paikallinen erä suoritetaan 1.5.2011. Tätä erää koskevat ohjeet lähetetään aikaisintaan huhtikuussa 2011, kun kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2006 vuoteen 2010 on selvinnyt.

Edellä mainitut kaksi erää kytkeytyvät toisiinsa siten, että mm. toimintoja, tehtäviä ja työnjakoja uudistamalla ja henkilöstön osaamista koko työyhteisössä mahdollisimman hyvin hyödyntämällä voidaan parantaa tuloksellisuutta ja vaikuttaa samalla henkilöstömäärän hallittuun kehitykseen. Yhdessä nämä kaksi erää edesauttavat pitkäjänteisessä tuloksellisuuden kehittämisessä. 

Tämä yleiskirje on yksimielinen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n kanssa.

1
Tuloksellisuuden edistäminen ja sitä tukeva
paikallinen järjestelyerä 1.9.2010

1.1
1.9.2010 järjestelyerän piiriin kuuluva henkilöstö

Tuloksellisuuden paranemiseen perustuva paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 on sovittu Tehy-pöytäkirjassa. Erä koskee Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluvia viranhaltijoita ja työntekijöitä, jotka ovat mukana em. pöytäkirjan mukaisissa tuloksellisuushankkeissa riippumatta siitä, millä hallinnonalalla tai organisaatiotasolla he työskentelevät.

1.2
Järjestelyerän tavoitteet ja keinot

1.9.2010 lukien on Tehy-pöytäkirjan piirissä käytettävissä paikallisesti 0,7 prosentin suuruinen paikallinen erä, jonka tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua.

Tuloksellisuushankkeilla tarkoitetaan meneillään olevaa tai nyt aloitettavaa tuloksellisuuden kehittämistä, joista esimerkkejä ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tehtävät töiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, työnjaossa ja tehtävärakenteissa tehtävät muutokset, vastaanottotoiminnan tehostaminen, alueellinen yhteistyö sekä osaamisen kehittämistä koskeva toiminta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen tuloksellisuutta voidaan edistää hyödyntämällä lääketieteen, teknologian ja hoitokäytäntöjen jatkuvaa kehittymistä ja uudistamalla henkilöstön tehtäviä ja työnjakoja em. kehitystä vastaavasti. Palvelutuotannon tuloksellisuutta edistävät tehtävien ja työjakojen uudistukset mahdollistavat samalla henkilöstön entistä mielekkäämmät työkokonaisuudet ja uralla etenemisen vaativampiin tehtäviin. Uudistuvien toimintojen edellyttämät uudet osaamisvaatimukset varmistetaan jatkuvalla henkilöstön kehittämisellä. Uudistusten läpivientiä tuetaan palkkauksellisesti mm. tällä järjestelyerällä.

Kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa mm. entistä tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstörakenteella, töiden organisoinnilla ja johtamisella sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Toimintojen tehostamiseen pyritään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Erän maksamista varten asetetaan etukäteen tulos- tai toimintayksikölle kunnan tai kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin perustuvat tuloksellisuustavoitteet sekä määritellään niiden saavuttamista kuvaavat mittarit, suoritustasot ja tarkastelujakso. Mittarit voivat olla tunnuslukuja tai esimerkiksi jonkin kehittämishankkeen toteuttaminen tuloksellisesti. Samalla myös tuloksellisuuteen tähtäävä kehittämistyö aikataulutetaan. Kehittämistyön arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin. Tavoitteista ja seurannasta päätetään paikallisesti.

1.3
Järjestelyerää koskevat neuvottelut

Järjestelyerän täytäntöönpanosta neuvotellaan Tehy ry:tä edustavien kanssa vastaavasti kuin KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 5 §:ssä on määrätty. Kun tuloksellisuutta edistävät kehittämishankkeet valitaan ja niiden tavoitteet ja mittarit asetetaan yhteistyössä työyksikön henkilöstön kanssa, on tarkoituksenmukaista samalla pyrkiä yhteisymmärrykseen 1.9.2010 käytettävissä olevan järjestelyerän jakamisen periaatteista. Järjestelyerän jaon periaatteista neuvotellaan Tehy ry:tä edustavien luottamusmiesten kanssa, kuten myös kehittämistyön päätyttyä todettaessa järjestelyerästä maksettavien palkkioiden tai palkanosien osuudet.

Tuloksellisuuden kehittäminen onnistuu parhaiten yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tuloksellisuutta edistävän kehittämistyön suunnittelun ja läpiviemisen aikana avoin vuoropuhelu tekee tavoitteet helpommin ymmärrettäviksi ja toteutettaviksi ja edesauttaa tavoitteiden saavuttamista.

1.4
Järjestelyerän käyttäminen, laskeminen ja kohdentaminen

Paikallisen erän suuruus lasketaan tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Paikallisen erän laskemisessa käytetään vastaavia periaatteita kuin Tehy-pöytäkirjan mukaista 1.1.2008 järjestelyerää jaettaessa. Ohjeet palkkasumman laskemisesta löytyvät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilta (www.kuntatyonantajat.fi: Sopimukset - Ohjeita 1.3.2008 paikallisen erän laskemiseen).

Erä käytetään ensisijaisesti em. henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen. Mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan vain osittain, maksetaan erästä sen piiriin kuuluville vain saavutettuja tavoitteita vastaava osuus. Loppuosa erästä muuttuu yleisesti Tehy-pöytäkirjan piiriin kuuluville käytettäväksi paikalliseksi eräksi, joka kohdennetaan pöytäkirjan piiriin kuuluvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden henkilökohtaisiin lisiin. Erästä maksettavat henkilökohtaiset lisät määräytyvät paikallisten järjestelmien ja periaatteiden mukaisesti, josta tulisi vallita laaja yhteisymmärrys järjestöjen kanssa.

2
Tuloksellisuuden parantaminen kunta-alalla

2.1
Tuloksellisen toiminnan kehittäminen

Tuloksellisen työyhteisön tunnusmerkkinä on koko henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa. Yksi keino vaikuttaa tuloksellisuuteen, on kehittää terveydenhuollossa tehtäviä ja työnjakoja. Osapuolet ovat kiinnittäneet huomiota tähän seikkaan ja myös kustannusvaikuttavuuteen liittyviin seikkoihin Tehy-pöytäkirjan 5 § 1 momentissa olevassa osapuolten kannanotossa. Tehtävien ja työnjakojen uudistamiseen liittyviä menettelytapoja on selostettu tarkemmin työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan palkansaajajärjestöjen yhteisessä muistiossa "Tehtävien ja työnjakojen muutokset terveydenhuollon ja työelämän kehityksessä", joka on löydettävissä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilta (www.kuntatyonantajat.fi: Työelämän kehittäminen Tuloksellisuus).

Tuloksellisuutta kehitettäessä ja tuloksellisuustavoitteita asetettaessa on yleensä perusteltua tarkastella työyhteisöä kokonaisuutena ja ottaa huomioon eri henkilöstö- ja ammattiryhmien osaaminen sekä rooli ja vaikutusmahdollisuudet tuloksellisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Työelämän kehittämisen tavoitteena on sekä tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen. Henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä on tutkittu terveydenhuollossa sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Terveydenhuollon tuloksellisuutta on näissä hankkeissa mitattu mm. vaikuttavuus-, prosessi- ja asiakaspalvelun näkökohdista sekä terveydenhuollon kustannuksilla. Henkilöstöjohtamisen tuloksia on mitattu henkilöstön vaihtuvuudella ja työpaikan vaihtokustannuksilla, työtyytyväisyydellä ja työhyvinvoinnilla sekä stressikokemuksilla, sitoutumisella ja motivaatiolla. Myös henkilöstörakenteen, henkilöstömäärän ja osaamisen välisiä yhteyksiä on tutkittu. Tulosten mukaan terveydenhuollossa täytyykin panostaa kaikkien ammattiryhmien osaamiseen, mutta samalla käydä avointa keskustelua tarkoituksenmukaisesta henkilöstö- ja tehtävärakenteesta sekä työnjaon ja organisaatioiden kehittämisestä.

2.2 
Kunta-alan suosituksia

Uusi tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus on valmisteilla ja lähetetään myöhemmin yleiskirjeellä. Kuntien ja kuntayhtymien strategisia tavoitteita suositellaan asetettavaksi vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannosnäkökyvyn näkökulmista. Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskevan suosituksen mukaan palkitsemisen on perustuttava asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tuottavuuden mittaamisessa suositellaan otettavaksi huomioon panos-tuotos -laskennassa myös palvelun laatu. Työn tuottavuutta laskettaessa panoksena on työpanos. Tuotokset ovat suoritteiden lisäksi palvelukokonaisuuksien aikaansaannoksia. Vaikutukset näkyvät laajemmin potilaan tai asiakkaan tilassa tapahtuvina muutoksina ja vaikuttavuus pitkällä tähtäimellä kuntalaisten hyvinvoinnissa.

Henkilöstövoimavarojen tilaa voidaan seurata hyvinvoinnin osalta esimerkiksi sairauspoissaoloilla tai henkilöstökyselyjen tuloksilla, osaamisen osalta muun muassa osallistumisella täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittymistä tukevaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen (Kunta-alan henkilöstöraporttisuositus, KT:n yleiskirje 10/2004). Myös uusi henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus lähetetään myöhemmin yleiskirjeellä.

2.3
Kansallisia kehittämishankkeita ja tutkimustietoa

Kansallisissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hankkeissa on kehitetty työnjakoa ja tehtävärakenteita. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

KASTE 2008-2011, jonka tarkoituksena on tukea myös kunta- ja palvelurakenteen uudistumista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tässä yhteydessä on mahdollista hyödyntää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon kansallisten hankkeiden tuloksia työnjaon ja tehtävärakenteiden osalta. Teknologian kehittämisen osalta STM on tehnyt yhteistyötä Tekesin ja Sitran kanssa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Hallituskauden mittaisella politiikkaohjelmalla pyritään vahvistamaan "Terveys kaikissa politiikoissa" -ajattelua ja jatkamaan Kansallisen terveyshankkeen aloittamaa terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä.

Terveydenhuoltoa koskevaa tutkimustietoa on saatavilla palveluprosessien ja laadun kehittämisestä (Teknillinen korkeakoulu), työprosessien kehittämisestä ja innovaatioista (Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos), henkilöstöjohtamisesta ja hoitohenkilöstön mitoituksesta (Kuopion yliopisto), palkitsemisesta (Teknillinen korkeakoulu) sekä terveystaloudesta (Kuopion yliopisto ja Stakes). Nämä kaikki näkökulmat sisältyvät tuloksellisuuden osa-alueisiin uudessa suosituksessa. Terveystaloustieteessä korostuu kustannusvaikuttavuuden mittaaminen (VATT). TYKES ja Työsuojelurahasto ovat rahoittaneet lukuisia terveydenhuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita, joiden tuloksia voi myös hyödyntää.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                                  Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö                                  Ulla-Riitta Parikka