Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
1.1.2004 astuu voimaan uusi kielilaki (423/2003). Kuntaliitto on lähettänyt asiasta yleiskirjeen 22/80/2003. Kuntaliiton yleiskirjeessä on selvitetty mm. ne velvoitteet, mitä uusi kielilaki yksi- ja kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille asettaa.
Kielilain yhteydessä astuu voimaan laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003, ns. kielitaitolaki), joka koskee myös kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöltä vaadittavaa suomen, ruotsin ja muiden kielten taitoa.
Lakia sovelletaan kunnallisiin viranomaisiin sekä kuntasektorilla toimiviin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin. Lakia sovelletaan sekä virka- että työsuhteiseen henkilöstöön.
Laki kumoaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain vuodelta 1922 (149/1922).
1 Henkilöstön kielitaidosta huolehtiminen
Viranomaisen toiminnan tulee täyttää sille asetetut kielelliset laatuvaatimukset. Henkilöstön kielitaito ja sen ylläpitäminen on tässä suhteessa keskeisessä asemassa. Työnantajan on koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtävien hoitamiseksi kielilaissa ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää sekä palveluksessa olevien että uusien viranhaltijoiden ja työntekijöiden riittävään kielitaitoon.
Uuden lain tavoitteena on pyrkiä kieltä koskevien kelpoisuusvaatimusten joustavaan sääntelyyn. Viranomaisilla tulee olla kielitaitoista henkilöstöä juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa vaaditaan. Kaksikielisessä kunnassa tai kaksikielisen kuntayhtymän viranomaisessa voidaan erityisestä syystä kielivähemmistön tarpeita varten perustaa yksikielisiä osastoja tai yksiköitä. Palvelu vähemmistökielellä voidaan ohjata myös eri palvelupisteisiin edellyttäen, ettei palvelun taso laske. Viranomaisten tulee suunnitella toimintansa niin, että sen henkilöstön kielitaito voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeää kielitaito onkin palvelutehtävissä.
2 Kelpoisuusvaatimukset ja kielitaidon huomioon ottaminen
Julkiseen virkaan voidaan perustuslain 125 § mukaan nimittää vain henkilö, jolla on myös kielitaidon osalta riittävät edellytykset virkatehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Viranomaisella on uuden kielitaitolain mukaan nimenomainen velvollisuus varmistautua siitä, että tehtävää hoitamaan otettavalla virka- tai työsuhteisella henkilöllä on sellainen kielitaito, jota hänen tehtäviensä menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Kunnissa ja kuntayhtymissä kielitaitoa koskevista määräyksistä säädetään kuntalain osoittamalla tavalla. Kielitaitovaatimuksista päätetään esimerkiksi kelpoisuusvaatimusten yhteydessä tai erillisellä kielisäännöllä. Paikallisesti on syytä selvittää kielitaitovaatimusten tarpeellisuus ja sisältö sekä tarvittaessa tehdä muutoksia vaadittuihin kelpoisuuksiin. Kelpoisuusvaatimuksista päättävä viranomainen päättää siitä missä tehtävissä kielitaitoa vaaditaan ja miten se osoitetaan. Tarvittavan kielitaidon voi osoittaa esimerkiksi tutkinnolla ja/tai kielitaito voidaan varmistaa työhönottohaastattelussa.
Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kielitaitolain 6 §:n säännökset eivät koske kuntia ja kuntayhtymiä, mutta kuntatyönantaja voi halutessaan päättää edellyttää säännöksen mukaista kielitaitoa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Valtionhallinnossa on omat kielitutkinnot suomen ja ruotsin kielelle. Tutkinnoilla voidaan osoittaa suomen tai ruotsin kielen erinomaista, hyvää tai tyydyttävää taitoa. Kielitutkinnosta säädetään tarkemmin asetuksella. Valtionhallinnossa on mahdollista osoittaa kielitaito myös yleisillä kielitutkinnoilla (laki yleisistä kielitutkinnoista 668/1994). Yleiset kielitutkinnot on jaettu perustason, keskitason ja ylimmän tason testeihin. Tutkintojen arvostelu perustuu 6-portaiseen taitotasoasteikkoon. Kunnat ja kuntayhtymät voivat halutessaan käyttää hyväksi valtionhallinnon kielitutkintoja tai yleistä kielitutkintoa vaatimuksena tarvittavan kielitaidon osoittamiseen.
Sekä korkeakoulujen perustutkintoihin että muihin kieliopintoihin sisältyy nykyisin kielikokeita. Myös tällaisia kypsyysnäytteitä voidaan käyttää kunta-alalla kielellistä kelpoisuutta mitattaessa.
3 Kielitaitoa koskevista vaatimuksista ilmoittaminen
Lain mukaan viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa hakuilmoituksessa siitä, minkälaista kielitaitoa työhön otettavalta edellytetään. Jos virkaan tai työhön on asetettu kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, pitää tämä aina mainita ilmoituksessa. Lähtökohta on tehtävien tosiasiassa edellyttämä kielitaito. Jos kelpoisuusvaatimusten mukainen kielitaito ei ole riittävä, tämä on mainittava ilmoituksessa samoin kuin jos kelpoisuusvaatimuksia ei ole asetettu. Jos palvelukseen otettaessa muu kielitaito luetaan eduksi, tämä on myös mainittava. Velvollisuudella ilmoittaa kielitaitovaatimuksista etukäteen korostetaan sitä, että viranomaisen on tärkeää suunnitella etukäteen, mitä kielitaitoa tehtävä edellyttää. Asialla on merkitystä myös hakijan oikeusturvan kannalta. Hakija tietää näin ollen jo hakuilmoituksen perusteella millainen merkitys kielitaidolla tulee päätöksenteossa olemaan ja mitä selvitystä omasta kielitaidostaan hakijan tulee liittää hakemukseensa.
4 Hakuajan päätyttyä osoitettu kielitaito
Uudessa laissa poiketaan kunnallishallintoa koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan tietty kelpoisuus virkaan tulee olla saavutettu ennen viran hakuajan päättymistä. Virkaa täytettäessä tai muuhun palvelussuhteeseen otettaessa otetaan huomioon myös sellainen hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päätyttyä. Jälkikäteen toimitettu selvitys ei kuitenkaan saa viivyttää asian käsittelyä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan poikkeussäännös on perusteltu, koska kielitaitoa koskevat kielitaitovaatimukset saattavat tulla hakijalle yllätyksenä. Koska kielikokeita järjestetään suhteellisen tihein välein, on mahdollista, että hakija ehtii suorittaa kielikokeen ennen viranomaisen tekemää valintaa.
5 Erivapaus
Valtioneuvoston voi myöntää erivapauden lailla tai asetuksella säädetystä kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta, kuten valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Erivapausmenettely ei koske kuntien ja kuntayhtymien asettamia kelpoisuusvaatimuksia.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri
Neuvottelupäällikkö Heikki Saipio
