Teknisen henkilöstön asema aluepelastuslaitoksia muodostettaessa
Johdanto
Julkishallinnossa on viime vuosikymmeninä suoritettu lukuisia toimintojen uudelleenjärjestelyjä, joissa tehtäviä on siirretty kuntayksiköiltä toiselle tai valtiolta kuntasektorille. Muutosten yhteydessä viranhaltijoiden siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen on lähtökohtaisesti perustunut joko sopimukseen, erillislakiin tai normaaliin hakumenettelyyn.
Eläkejärjestelyjä lukuun ottamatta viranhaltijoiden asema on järjestetty lailla vain poikkeuksellisesti (esim. laki henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen tai tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi L 234/78). Tämänkin lain soveltaminen edellyttää luovuttajan ja luovutuksensaajan välistä sopimusta.
Osapuolten välisiin sopimuksiin perustuvaa henkilökunnan aseman järjestämistä on laajalti käytetty esimerkiksi valtion oppilaitosten kunnallistamisen yhteydessä. Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdoista ei juuri ole tehty valtakunnallisia sopimuksia, vaan Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) on lähtenyt siitä, että mahdollisesti tarvittavat järjestelyt voidaan tehdä paikallisin virka-/työehtosopimuksin.
Periaatteellisena lähtökohtana henkilöstösiirroille on ollut, että siirron saavalla kuntayksiköllä ei sinänsä ole velvollisuutta uuden henkilöstön palkkaamiseen eikä myöskään entisten palkkaetujen säilyttämiseen, ellei osapuolten välisistä sopimuksista muuta johdu. Poikkeuksen muodostaa se työsuhteinen henkilöstö, joka siirtyy toisen kuntayksikön palvelukseen työsopimuslain mukaisen liikkeen luovutuksen yhteydessä. Käytännössä myös virkasuhteisen henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen on usein turvattu osapuolten välisin sopimuksin.
Aluepelastuslaitosten muodostaminen
Aluepelastuslaitokset perustuvat 1.1.2002 voimaan tulleeseen lakiin pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001). Lakia sovelletaan kuntien yhteistoiminnan järjestämiseksi pelastustoimilaissa (561/1999) tarkoitettujen kunnan pelastustoimen palvelujen tuottamisessa. Yhteistoiminnan järjestämiseksi maan alue jaetaan alueisiin, jotka määrää valtioneuvosto kuntia kuultuaan. Yhteistoiminta on aloitettava viimeistään 1.1.2004.
Hallituksen esityksen (HE 111/2001) mukaan pelastustoimen alueiden toiminnan suunnittelun lähtökohta on, että uusilla pelastustoimen alueilla on käytettävissä mm. alueen kuntien pelastustoimen henkilöstövoimavarat. Aluepelastuslaitoksia muodostettaessa lähtökohtana on siten henkilöstön palvelussuhteen turvaaminen uuden työnantajan palveluksessa. Hallituksen esityksen mukaan henkilöstön asema järjestettäisiin pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämistä koskevassa sopimuksessa.
Pelastustoimen päätoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään pelastustoimiasetuksessa (857/1999). Sisäministeriöllä on mahdollisuus myöntää erivapaus asetuksen mukaisista kelpoisuusehdoista.
Palvelussuhteen lakkaaminen ja uuden syntyminen
Aluepelastuslaitosjärjestelmään siirryttäessä henkilökuntaa vastaanottava kuntatyönantaja ottaa henkilöstön tekemällä asiaa koskevat hallintopäätökset (viran perustaminen ja virkavaali tai siirto virkaan) ja tekee tarvittavat työsopimukset. Vastaavasti luovuttavan kunnan on huolehdittava virkojen lakkauttamisesta ja palvelussuhteiden päättämisestä.
Henkilöstön siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen koskevat säännökset poikkeavat henkilöstöryhmittäin oleellisesti toisistaan.
Viranhaltijoihin sovelletaan kuntalakia (365/1995), kunnan virkasääntöä, lakia kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta (484/1996, jäljempänä palvelussuhdeturvalaki). Työntekijöihin oikeudellinen asema määräytyy työsopimuslain (55/2001, jäljempänä TSL) mukaan. Lisäksi molempia henkilöstöryhmiä koskevia menettelytapamääräyksiä on kunnallisessa yhteistoimintamenettelyä koskevassa yleissopimuksessa (jäljempänä yleissopimus) ja kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES).
Viranhaltijat
Kunnan, joka lopettaa palo-/pelastuslaitoksen ylläpitämisen on sekä lakkautettava ao. virat, että päätettävä virkaa hoitavien viranhaltijoiden virkasuhteet. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi molemmista ratkaisuista. Viran perustaa ja lakkauttaa kuntalain 44.2 §:n mukaan valtuusto tai johtosäännössä mainittu muu toimielin. Tätä toimivaltaa ei voida siirtää viranhaltijalle. Virkasuhde lakkaa palo-/pelastuslaitoksen ylläpitämisen lopettavassa kunnassa pääsääntöisesti palvelussuhdeturvalain perusteella tapahtuvaan viranhaltijan irtisanomiseen.
Palvelussuhdeturvalain 7 §:n mukainen peruste virkasuhteen irtisanomiselle aluepelastuslaitoksia muodostettaessa on lähtökohtaisesti ko. tehtävän päättyminen sen siirtyessä uuden organisaation hoidettavaksi. Virkasuhteen irtisanominen edellyttää myös KVTES:n IX luvun mukaista selvittelymenettelyä. Selvittelymenettelyn toteuttaminen on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että kaikki viranhaltijat eivät ehkä ole halukkaita siirtymään uuden työnantajan palvelukseen, jolloin erityisesti heidän osaltaan on käytävä läpi esimerkiksi muun työn ja koulutuksen järjestämismahdollisuudet.
Uusi virkasuhde syntyy täyttämällä aluepelastuslaitokseen perustetut virat virkasäännön mukaisesti. Virkasäännön mallin 5 §:n 3 momentin 7. kohdan mukaiset virkasäännöt mahdollistavat "lain tai sopimuksen nojalla kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi luovutetun kunnan, kuntayhtymän, yksityisen tai valtion laitoksen tai muun toimintayksikön palveluksessa olevan henkilön siirtämisen suostumuksellaan kunnan/kuntayhtymän virkaan" ilman hakumenettelyä Jollei kunnan virkasääntö sisällä edellä selostettua mahdollisuutta viranhaltijan siirtämiseksi, on virka täytettävä normaalilla hakumenettelyllä.
Työsuhteiset
Työsuhteisen henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen voi olla ns. liikkeen luovutus. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan työsopimuslain mukaan yrityksen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (TSL I luku 10 §).
Harkittaessa TSL:n liikkeen luovutussäännösten soveltamista eri tilanteissa tärkeäksi tulkintaohjeeksi muodostuvat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYT) tulkinnat unionin liikkeenluovutusdirektiivistä.
Liikkeen luovutuksesta voi EYT:n mukaan olla kyse kaikissa niissä tilanteissa, joissa yrityksen toiminnasta vastuussa oleva oikeushenkilö, jolle työnantajan velvollisuudet työntekijöitä kohtaan kuuluvat, vaihtuu sopimuksen perustella ja liike pysyy samana tai samankaltaisena.
Vaikka liikkeen luovutuksena ei pidetä esimerkiksi kunnallisen hallintoviranomaisen uudelleenorganisointia eikä hallinnollisten tehtävien siirtoa hallintoviranomaiselta toiselle, liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä voidaan EYT:n mukaan soveltaa sellaiseen (kunnalliseen) toimintaan, joka on luovuttavan oikeushenkilön kannalta vain aputoiminto, jossa ei käytetä julkista valtaa.
Liikkeen luovutuksen tärkein oikeusvaikutus on, että luovutuksensaajan palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteen ehdot säilyvät ennallaan saman työehtosopimuksen soveltamispiirissä.
Aluepelastuslaitoksia muodostettaessa liikkeen luovutussäännöstön noudattaminen on syytä ottaa työsuhteisen henkilöstön siirtymisen lähtökohdaksi.
Jollei liikkeen luovutussäännös tule sovellettavaksi, on työsuhteisten osalta noudatettava TSL:n ja KVTES:n määräyksiä palvelussuhteen irtisanomiseksi.
Palvelussuhteen ehdot
Aluepelastuslaitosten teknisen henkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät teknisten sopimuksen (TS) mukaan.
Jos aluepelastuslaitos muodostetaan osaksi yhden kunnan organisaatiota, noudatetaan ao. kunnan TS-järjestelmää pelastuslaitoksen koko henkilöstöön. Toisin sanoen jokaisen aluepelastuslaitokseen siirtyvän TS:n soveltamispiiriin kuuluvan henkilön palkkaus määritellään pelastustoiminnan järjestävän kunnan TS-järjestelmän mukaisesti.
Jos aluepelastuslaitos järjestetään kuntayhtymäpohjalta, on kyseessä kokonaan uusi työnantaja, joka laatii oman paikallisen TS-järjestelmän TS:n edellyttämällä tavalla.
Virka- ja työehdoista voidaan tehdä kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen virka- tai/ja työehtosopimus. Muihin aluepelastuslaitosten muodostamiseen liittyviin sopimuksiin ei palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä tule sisällyttää.
Työaikajärjestelyt
Aluepelastuslaitoksia muodostettaessa tulee kiinnittää huomiota työaikajärjestelyihin, erityisesti ennaltaehkäisevään työhön liittyvän aktiivityöajan lisäämiseen. Voimassaolevat virka- ja työehtosopimukset antavat monia vaihtoehtoja toiminnan kannalta tarpeellisten ja tarkoituksenmukaisten järjestelyjen suorittamiseen.
Yhteistoimintamenettely
Yleissopimus edellyttää mm. suurten organisaatiomuutosten vaikutusten käsittelyä yhteistoimintamenettelyssä.
Uusia aluepelastuslaitoksia muodostettaessa henkilöstöä luovuttavien kuntayksiköiden on käsiteltävä henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat kehittämishankkeet ja muut yleissopimuksen 3 §:n (tai paikallisen yhteistoimintasopimuksen) perusteella yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat. Samoin on meneteltävä henkilöstöä vastaanottavissa kuntayksiköissä, jos käsiteltävät asiat kuuluvat yleissopimuksen 3 §:n asiapiiriin.
KVTES:n mukainen selvittelymenettely korvaa yleissopimuksen 3 §:n tarkoittaman 2 kohdan mukaisen yhteistoimintamenettelyn palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa.
Avoimella ja laajaan tiedottamiseen perustuvalla yhteistoimintamenettelyllä voidaan merkittävästi edistää suuren asiakokonaisuuden läpivientiä ja tasoittaa tietä uudelle organisaatiolle.
Eläke-edut
Kuntien eläkevakuutuksesta saadun selvityksen mukaan aluepelastuslaitosten muodostamiseen liittyvillä henkilöstöjärjestelyillä ei ole vaikutusta pelastustoimen henkilöstön eläketurvaan, jos siirtyminen eläkevakuutuksen jäsenyhteisöstä toiseen tapahtuu välittömästi.
Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön mukaan palvelussuhteen ei katsota eläkettä määrättäessä keskeytyvän viranhaltijan tai työntekijän siirtyessä jäsenyhteisön palveluksesta toisen jäsenyhteisön palvelukseen, jos siirtymisen syynä on tietyn toiminnan siirtyminen toisen jäsenyhteisön (kunnan/kuntayhtymän) hoidettavaksi.
Kuntien eläkevakuutus tulee ohjeistamaan kuntia/kuntayhtymiä palvelussuhteiden muutosten edellyttämistä rekisteri-ilmoituksista.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri
Neuvottelupäällikkö Pentti Hakola
