Hyvinvointialueilla on täyttämättä yli tuhat lääkärintehtävää

Lääkärivaje on kasvanut perusterveydenhuollossa, selviää KT:n tuoreesta tutkimuksesta. 

Terveyskeskusten lääkärien tehtäviä on täyttämättä hyvinvointialueilla 483, mikä vastaa 13,5 prosentin osuutta kaikista tehtävistä. Lääkärivaje kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoisairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 552. Hammaslääkäreiden virkoja oli täyttämättä 121. Hyvinvointialueiden lääkärien ja hammaslääkärien yhteenlaskettu vaje on kokonaisuudessaan siis 1 156 vakanssin suuruinen.  

– Terveyskeskusten lääkäripula ei ole helpottanut hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen. Monilla alueilla perustason palveluiden lääkärivakanssien määrää on lisätty, mutta virkoja ei ole saatu täytettyä, koska lääkäreistä on edelleen pulaa, KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne sanoo.  

Ostopalvelun käyttöä on onnistuttu vähentämään sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Ostopalvelujen käyttö väheni terveyskeskuslääkärin tehtävissä 12,3 prosentista 4,3 prosenttiin. Tämä on ollut hyvinvointialueiden tavoitteena, koska vuokralääkärit ovat huomattavasti omia lääkäreitä kalliimpia.  

Terveyskeskusten lääkärivakansseja on lisätty monilla alueilla hyvinvointialueuudistuksen myötä.  Hyvinvointialueiden tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisyä ja ratkoa asukkaiden terveysongelmia jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin sairauksien pitkittyminen ja erikoissairaanhoito.

– Hyvinvointialueiden hyvät suunnitelmat uhkaavat jäädä puolitiehen, jos työvoimaa uudistuksen toteuttamiseen ei saada riittävästi, Parmanne sanoo.

Mielenterveyspalveluissa on työvoimapulaa

Lääkäripula on ollut pitkään vaikea erityisesti psykiatriassa. Pulaa on niin aikuis-, lasten- kuin nuorisopsykiatreistakin. Tällä hetkellä lääkäreitä tarvitaan paljon lisää myös keuhkotauteihin, akuuttilääketieteeseen ja urologiaan. Pulaa on kuitenkin lähes kaikilla aloilla.

– Haluan erityisesti nostaa esille psykiatrian erikoisalat, joiden tilanne on vaikea. Näille aloille tarvittaisiin heti 120 lääkäriä lisää. Jatkossa tulisi kouluttaa huomattavasti enemmän psykiatreja, jotta palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy voidaan turvata, Parmanne sanoo.

Julkinen terveydenhuolto on kärsinyt lääkäripulasta koko 2000-luvun ajan. Lääkärikoulutusta on Suomessa lisätty maltillisesti ja samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten lääkärien ja ulkomailla lääkäriksi opiskelleiden suomalaisten määrä on kasvanut.  

– Sekä lääkärit että hammaslääkärit ovat terveydenhuollon keskeisiä ammattilaisia, joiden tehtäviä muut ammattilaiset eivät voi korvata. Suomessa tulee kouluttaa lääkäreitä ja hammaslääkäreitä riittävästi, jotta koulutusmäärä täyttää oman palvelujärjestelmämme tarpeet, Parmanne sanoo.  

Fakta:

• Terveyskeskuksissa oli lokakuussa 2024 kokonaan täyttämättä 483 lääkärintehtävää (13,5 %).  
• Perusterveydenhuollon hammaslääkärintehtävistä oli täyttämättä 106 (7,3 %).  
• Erikoisairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 552 (5,9 %) ja erikoishammaslääkäreissä vastaava luku oli 15 (5,4 %) prosenttia tehtävistä.
• Hyvinvointialueet ilmoittivat kyselyssä yhteensä 14 621 lääkärin ja hammaslääkärin tehtävää.
• Vastauksia ei saatu kolmelta hyvinvointialueelta. KT:n tutkimus kertoo täyttämättömien tehtävien minimitason. Lääkärivaje voi olla jonkin verran sitä suurempi.  
• Valviran tilastojen mukaan joka kolmas vuonna 2024 laillistettu lääkäri oli suorittanut tutkintonsa muualla kuin Suomessa.

Lähteet: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Tiedot kerätään vuosittain, ja ne koskevat yhden päivän lääkäritilannetta. Vuonna 2024 kyseinen päivä oli keskiviikko 2.10.