Työllisyystavoitteen toteuttaminen jatkovalmistelun varassa
Hallitus teki puoliväliriihessään merkittäviä työllisyyttä, työttömyysturvaa ja julkista taloutta koskevia päätöksiä. Monet työllisyystavoitteen kannalta keskeiset asiat jäivät vielä jatkovalmistelun varaan, toteaa KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Hallitus ansaitsee kiitokset työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta kunnille ja niiden rahoitusmallin uudistamisesta.
– Kunnilla on välitön intressi työllistää työttömiä työnhakijoita, ja kunnat kykenevät työnhaussa palvelemaan yksilöllisesti työttömiä. Kunnilla on myös paras alueellisen työllisyystilanteen tuntemus, painottaa Jalonen.
Jalosen mukaan työttömyysturvan uudistaminen jäi puolitiehen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti olisi johtanut suurimpaan työllisyysvaikutukseen.
Nuorten työllistymismahdollisuuksien tukeminen oppisopimuskäytäntöjä ja koulutuskorvauksia uudistamalla on kannatettavaa.
Työperäinen maahanmuutto ja kotoutuminen
– On myönteistä, että hallitus panostaa nyt työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja kotouttamisen edistämiseen. Painopisteinä pitää olla hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat, kuten hoiva-ala, vaatii Jalonen.
Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi hallitus on valmistellut toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista.
Kunnista ei saa tulla koronaelvytyksen laskun maksajia
Julkisen talouden alijäämä kasvaa hallituksen päätöksillä. Valtion menot ylittävät budjettikehyksen ensi vuonna noin 900 miljoonalla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.
– Hallitus on lisännyt kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Niiden kustannukset on katettava täysimääräisesti ja kuntia ei pidä laittaa koronaelvytyksen laskun maksajiksi. Koronan lopullinen lasku kuntataloudelle on vielä auki, korostaa Markku Jalonen.
