Työvoima- ja työllisyyspalveluja on vahvistettava ennen eläkeputken poistoa

KT pitää myönteisenä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden poistamista, jolla on suurin työllisyyttä lisäävä vaikutus. Hallituksen päättämien toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä vuoden 2029 loppuun mennessä.

Uudistuksen siirtymävaihe on tärkeä toteuttaa niin, että työvoimapalvelujen resursointi ja työllisyyspalvelujen rakenneuudistus voidaan sovittaa yhteen. Palveluja tulee vahvistaa hyvissä ajoin ennen lisäpäiväoikeuden poistamista.

Uudistuksen kustannuksia kompensoitava työnantajille

Nyt päätettyjen toimien yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. KT korostaa, että julkisen talouden vaikutukset ovat kuitenkin erilaiset valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen osalta. Kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset ja muut kustannustekijät tulee kompensoida täysimääräisesti kunnille.
Muutosturvaratkaisu ja uusi irtisanomiskorvaus lisäävät työnantajien kustannuksia. Niiden vaikutusta työnantajien ja työntekijöiden käyttäytymiseen on vaikea ennakoida.

Työnantajille mallin pitäisi olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. On varmistettava, että osaamista kehitetään työelämän tarpeiden mukaan ja etenkin joustavan lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa lisätään.

Valtiovarainministeriön vaikutusarvioiden perusteella lisäpäiväoikeuden poistuminen lisää kuntien työllistämisvelvoitteen määrää. Kuntien työllistämisvastuut ja kustannukset lisääntyvät.

Järjestämisvastuu työllisyyspalveluista kunnille

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden poistuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen korostavat entisestään tarvetta siirtää työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu kunnille.

KT painottaa jatkovalmistelussa kuntien lisävastuiden ja työllisyyspalveluiden yhteensovittamisen parempaa huomioimista.