Työuupumuksen arvioinnin ja tunnistamisen avuksi malli ja kansalliset raja-arvot

Työterveyslaitos on käynnistämässä “Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä”-tutkimusta, jonka osana testataan uutta työuupumuksen arvioinnin menetelmää.

Menetelmässä on uudella tavalla huomioitu nykykäsityksen mukaiset työuupumuksen oireet: krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työhön ja kokemus kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin aiheuttama häiriö, jonka seurauksena ihmisen voimavarat ehtyvät. Työuupumus lisää fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia sekä työkyvyttömyyden riskiä. Se heikentää elämänlaatua ja työssä suoriutumista. Työuupumusta on tutkittu paljon, mutta sen tunnistaminen ajoissa on vaikeaa.

Tutkimushankkeen tavoitteena on luoda menetelmä, jolla voidaan varhain tunnistaa työuupumuksen hälytysmerkit samoin kuin pitkälle edennyt työuupumus. Menetelmä tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta. Jatkossa voisi vastata ajantasaisesti ja luotettavammin siihen, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta.

Byrokratia ja rooliristiriidat ennustavat vahvimmin työuupumusta

Hankkeessa on tavoitteena myös tunnistaa yhteisöllisiä ja johtamiseen liittyviä keinoja ehkäistä työuupumusta työn murroksessa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoi Työterveyspäivillä 8.10, kuinka työuupumuksen arvioinnin menetelmää on jo pilotoitu Arttu2-tutkimusohjelman Henkilöstö strategisena resurssina -osaprojektin aikana kerätyllä aineistolla. KT on ollut mukana Arttu2-ohjelmassa.

Ohjelmassa selvitettiin 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä.

Aineistosta nousivat esille työuupumusta, työn imua ja työssä tylsistymistä vahvimmin ennustavat tekijät. Työuupumusta ennustaa työn määrällistä kuormittavuutta enemmän byrokratia ja rooliristiriidat. Työn imua taas lisäävät sosiaaliset voimavarat työssä sekä mahdollisuudet oppimiseen ja päätöksentekoon. Nuori ikä on merkittävä työssä tylsistymistä ennustava tekijä.