På svenska

Palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin kaikilla sopimusaloilla tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon ja lääkärien päivystyskorvaukset ylityökorvauksiin.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
SOTE-sopimus 79,9 4,6 1,2 10,8 3,4
KVTES 90,4 5,3 1,6 2,2 0,5
Opetusala 82,1 9,3 1,0 6,0 1,5
Tekniset 81,3 6,1 4,2 5,1 3,2
Lääkärit 65,8 3,7 2,5 6,6 21,4

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2022

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 23 kuntasektorin työnantajaa (5 %) maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita lokakuussa 2022.

Tulospalkkiota maksettiin noin 1 900 henkilölle eli vajaalle prosentille (0,61 %) kuntatyönantajien henkilöstöstä.
 
Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 1 222 €/henkilö/vuosi.

Tulospalkkiot olivat yhteensä 0,02 % kokoaikaisten ja pääpalvelussuhteessa olevien palkkasummasta. 

Tulospalkkioita saaneista 38 %, noin 720 henkilöä,  oli teknisen sopimuksen piirissä. Seuraavaksi eniten tulospalkkioita sai KVTESin sopimusalalla työskentelevät henkilöt, jotka saivat 30 % kaikista jaetuista tulospalkkioista. Kolmanneksi eniten opetushenkilöstö (25 %).

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?