Usein kysyttyä

Monet alueet ovat päättäneet, että niiden tartuntatautiviranomaiset asettavat koronaan sairastuneita vain poikkeustapauksissa viralliseen tartuntatautilain 63 §:n mukaiseen eritykseen. Sen sijaan alueiden terveysviranomaiset ovat ohjeistaneet, että flunssaoireista kärsivän henkilön tulisi pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet. Ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää noin 5 vuorokautta oireiden alkamisesta.

Jos työntekijät eivät enää saa virallisia eristyspäätöksiä, työnantaja joutuu arvioimaan työstä poissaoloa työkyvyttömyyden kautta.

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 § 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

• Lisätietoa sairauslomista löydät KT:n virka- ja työvapaita koskevalta sivulta >

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. (sanajärjestys muutettu) Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

Työnantajan tulee riskiarvioinnin perusteella arvioida, voiko työntekijä kotitestin positiivisesta tuloksesta huolimatta tulla työpaikalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan koronapositiivisen tulisi pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osiossa G on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (8 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

• varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
• varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
• päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja)*
• sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

• varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle
• varhaiskasvatuksen sosionomille
• varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
• henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
• työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille
• varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa työskenteleville.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vapaapäivänään voidaan seuraavat vapaapäivät  hänen pyynnöstään siirtää. 

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.
 

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.
Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.

Työnantaja voi antaa vapaapäivät harkintansa mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä.

Työnantaja päättää ves-päivien antamisajankohdasta työntekijän ja viranhaltijan esityksen perusteella.

Esityksen on oltava tiedossa hyvissä ajoin, jotta antamisajankohta ehditään merkitä työvuoroluetteloon ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista. Vapaapäivien hakeminen ja myöntäminen täytyy pystyä todentamaan ja käytäntöjen on oltava työyhteisön tiedossa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat pidetyiksi. Ves-päiviä ei ole tarkoitus kerätä useampien ansaintajaksojen ajalta, vaan kertyneet ves-päivät tulisi pitää vuosittain. Ansaitut ves-päivät on tarkoituksenmukaista pitää ennen pidempiä työ- ja virkavapaita. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ves-päiviä ennen työ- tai virkavapaata, kuten perhevapaata, ei vapaapäiviä kuitenkaan voida katsoa menetetyiksi.

Työnantaja määrittelee, mikä on ves-päivien vuoden pituisen ansaintajakson alkamisajankohta.

Ansaintajaksoksi voidaan valita

• toimintavuosi eli 1.8.–31.7.
• lomanmääräytymisvuosi eli 1.4.–31.3.
• kalenterivuosi eli 1.1.–31.12.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

Ves-päivät eli virka- ja työehtosopimuksen mukaiset ylimääräiset vapapäivät kuuluvat OVTES:n määräyksen mukaan kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimiville.

Epäpätevä varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ei ole oikeutettu ves-päiviin.

Ves-päivät eivät myöskään kuulu varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle tai muulle henkilölle, joka tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla hoitaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää.

Jos kelpoisuusehdot täyttävä varhaiskasvatuksen opettaja toimii päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan sijaisena tai hoitaa kyseistä tehtävää tilapäisesti, hänelle annetaan ves-päivät siitä huolimatta, ettei hän täytä varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja.

Osa-aikaisen kohdalla osa-aikaisuus vaikuttaa jo siihen, miten ves-päiviä kertyy. Osa-aikaisen ansaitsemat ves-päivät vastaavat kokoaikatyötä tekevän työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,65 tuntia).

Esimerkki 1 osa-aikasen ves-päivistä

Työntekijä on työskennellyt ansaintavuoden aikana osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 3,6 ves-päivää, joka pyöristetään neljään ves-päivään.

Työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa 7,65 tuntia eli 7 tuntia 39 minuuttia (ma, ti, ke). Hänelle annetaan 4 kokonaista ves-päivää.

Esimerkki 2 osa-aikaisen ves-päivistä

Työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa 6 kuukautta ansaintajakson aikana ja työskennellyt tämän ajan osa-aikaisena tehden 50 prosenttia täydestä työajasta.

Hän on ansainnut 0,5 x 6/2 = 1,5 ves-päivää, joka pyöristetään kahdeksi kokonaiseksi ves-päiväksi.

Hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on 0,50 x 38,25 eli 19,13 tuntia.

Mikäli työntekijälle annetaan molemmat ves-päivät saman viikon aikana (ennalta suunniteltu poissaolo), vähentää se hänen säännöllistä työaikaansa kyseisellä viikolla 2 x 7,65 tuntia, eli 15,3 tuntia.

Kyseiselle viikolle suunnitellaan työvuoroluetteloon työtä seuraavasti:

19,13 – 15,3 tuntia eli 3,83 tuntia.