Usein kysyttyä

Jos harjoittelu on suoritettu työ- tai virkasuhteessa, se otetaan huomioon samoin edellytyksin kuin muu palvelu työ- tai virkasuhteessa.

Palvelusaikaan hyväksytään aina oman työnantajan palvelu sekä muun työnantajan palvelu, jos siitä on olennaista hyötyä.

Jos harjoittelua ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, sitä ei oteta huomioon työkokemuslisää laskettaessa.

KVTES luku II, 12 §

Lomarahaa ei makseta, jos viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen ilman tärkeää syytä. Työnantaja ei maksa lomarahaa, koska uusi palvelussuhde ei ole peruste palvelussuhteen purkamiseen.

KVTES IV luku 18 § 3 mom.

Näin voidaan sopia. Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään 1.1.2017–30.4.2018.
Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman kymmenen päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun loman ajankohdasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa.

Sopimus on tehtävä jokaisen loman osalta erikseen. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu.

KVTES IV 7 ja 8 §

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään kymmenen vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §).

Ainoa poikkeus tästä on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle kymmenen päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

KVTES IV luku 7 §, 8 §

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat ennen palvelussuhteen päättymistä sopia ansaittujen vuosilomapäivien siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus voidaan tehdä, jos ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.

Jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Loma siirtyy sen pituisena kuin se olisi palvelussuhteen päättymishetkellä, jos se tällöin annettaisiin lomana. Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko.

Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, vuosiloman ansainta ei keskeydy, vaan jatkuu katkeamattomana.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, kun tiedetään varmasti, että sekä siirretyt että toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat voidaan pitää seuraavan palvelussuhteen aikana.
Jos palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Lomarahaa ei voi siirtää. Se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom., 7 § ja 8 §

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

Yleensä henkilökohtainen lisä pienenee tai suurenee samassa suhteessa kuin työaika muuttuu. Työajan muuttuessa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi myös euroissa myönnettyä henkilökohtaista lisää alennetaan. Muutos tapahtuu samassa suhteessa kuin työajan lyhentyminen, jollei lisää myönnettäessä ole päätetty toisin.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, jos viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus tämän omasta syystä huonontuu huomattavasti. Viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan ennen lisän alentamista. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa myös silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti ja siitä johtuvat palkkausperusteet arvioidaan uudelleen.

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Sellainen poistuu määräajan päättyessä.

KVTES II luku 11 § 1 mom, 5 mom.

Työmatka eli matka asunnolta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei yleensä oikeuta korvauksiin. Jos matkasta ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä takaisin asunnolle aiheutuu ensisijaiselle työpisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, erotus korvataan matkustamiskustannusten määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa tulee siis tarkastella, aiheutuuko työntekijälle työmatkasta suurempia kustannuksia kuin hänelle olisi aiheutunut matkasta asunnosta ensisijaiseen työpisteeseen. Jos kustannuksia aiheutuu enemmän, erotus korvataan.

KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.

Vuosiloman siirtämiseen palautettiin omavastuuaika vuosilomalain 25 §:n muutoksella (1.4.2016). Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.

Lainmuutos ei kuitenkaan vaikuta kuntasektorilla, koska vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta loman siirrosta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa toisin.

Jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden (synnytyksen tai tapaturman) johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat loma- tai vapaapäivät sairastumispäivästä lukien myöhäisempään ajankohtaan. Siirtoa tulee pyytää ilman aiheetonta viivytystä tai ennen loman alkua, jos se on mahdollista.

KVTES IV luku 11 §; VLL 25 §

Luottamusmieskorvaus maksetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, jos varamies hoitaa tehtävää vähintään kahden viikon ajan yhtäjaksoisesti. Korvaus maksetaan sijaisuuden alusta lähtien. Sijaisuudesta tulee tehdä ilmoitus esimiehelle. Luottamusmieskorvaus maksetaan sekä varsinaiselle pääluottamusmiehelle että tehtäviä hoitavalle varamiehelle.

Korvausta ei kuitenkaan makseta pääluottamusmiehelle, mikäli hän on palkattomalla virka- tai työvapaalla.

KVTES VII luku 10 § 2 mom.

Lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin 1 momentin mukaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Määräys koskee myös hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
 
Vuosilomapalkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla. 

Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.
 
Jos palvelussuhde on alkanut 1.4. tai sen jälkeen meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden aikana, ei vuosilomapalkkaan tule korotusta, koska edellisenä lomanmääräytymisvuonna ei ole maksettu tämän palvelussuhteen ajalta em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkärille vahvistetaan vuosilomaa 4 täyttä viikkoa (5.7.2021–1.8.2021). Hänen varsinainen palkkansa on 5 750 €/kk. Vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan ((5 750 €/31) x 28) x 122 % = 6 336,13 €.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta (lääkärisopimuksen II luvun 3 §).

Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.

Virkavapaa-ajan palkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta tai omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla.

Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkäri on palkallisella virkavapaalla viikon, jonka ajalta hänelle maksetaan varsinaista palkkaa 1 345 €, jota korotetaan.

Palkallisen sairausloman ajalta maksettava palkka = 1 345 € +(1 345 € x 22 %) = 1 345 € + 295,90 € = 1 640,90 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan.

Häneen ei sovelleta LS:n palkkausluvun 4 §:n 2 momenttia.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

Palkka lasketaan lääkärisopimuksen yleisen osan 9 §:n 3 momentin perusteella. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (1.1.2016 alkaen 4 185,26 euroa), hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.
 
Kun vuosilomapalkka maksetaan tämän sopimusmääräyksen perusteella kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkan mukaan, maksetaan vuosiloman ajalta ainoastaan ko. pykälässä mainitut palkan osat. Esimerkiksi eläinlääkärille myönnettyä henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai syrjäseutulisää ei vuosiloman ajalta makseta.

Määräykset ovat takuupalkkatyyppinen. Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 9 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esim. tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), maksettaisiin vuosiloman ja muilta ao. ajoilta kuitenkin henkilön oma, korkeampi varsinainen palkka. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 185,26 €  ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 334,82 €, yhteensä 4 520,08 €.

Praktikkoeläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 266 €. Hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin 9 §:n 3 mom. mukaan laskettu takuupalkka, joten vuosilomapalkka lasketaan takuupalkasta.

Praktikkoeläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Hänelle maksetaan myös henkilökohtaista lisää 350 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 616 €. Koska praktikko B:n oma varsinainen palkka on suurempi kuin 9 §:n 3 momentin mukaan laskettu palkka, maksetaan vuosiloman ajalta praktikon oma varsinainen palkka.

Lomarahavapaan ajalta maksetaan lääkärin tai hammaslääkärille normaali varsinainen palkka. Varsinaista palkkaa ei koroteta samalla tavalla kuin lomarahaa. Lääkärisopimuksessa ei ole lomarahavapaan ajalta maksettavasta palkasta erillistä määräystä.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.