Usein kysyttyä

Kun työntekijä on sitoutunut tarvittaessa varallaoloon, on hän samalla sitoutunut tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Kun työntekijä sopii varallaolosta, sitoutuu hän samalla tekemään ylityötä, kun hän tulee varallaolosta töihin.

Ylityökiellon aikana on syytä varmistaa, että työntekijä tietää sen, että varallaolositoumus sisältää ylityösuostumuksen.

Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Lisätöiden teettäminen on mahdollista työ- ja virkaehtosopimusten määrittelemin tavoin. Työtaisteluilmoitus ei koske lisätyön teettämistä tai tekemistä.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Työnantaja harkitsee, onko työntekijälähtöinen vuoronvaihto tai ylityön tekeminen työnantajalle mahdollista.

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Tämä on mahdollista KVTES:n I luvun 10 §:n mukaisesti.

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Viranhaltijat eivät ilmoitusten mukaisesti kuulu ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Työtaistelun aikaisista palvelussuhteen ehdoista ja työtaistelun rajoista voidaan keskustella/ sopia paikallisesti. Kyse ei ole kuitenkaan paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Työnantajan tieto työntekijän liiton jäsenyydestä perustuu aina työntekijän vapaaehtoiseen ilmoitukseen.

Jäsenyystieto annetaan työnantajalle vain ay-maksun perintää varten, eikä sitä tule käyttää muihin tarkoituksiin.

Työntekijä voi halutessaan ilmoittaa, kuuluuko hän työtaistelun piiriin. Työntekijä ilmoittaa työnantajalle, mikäli ei suostu tekemään ylitöitä tai vaihtamaan työvuoroa.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Esihenkilön on syytä harkita tarkasti, onko uusien vuosilomien tai harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden myöntäminen toiminnan turvaamisen näkökulmasta mahdollista ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Rokotussuoja on henkilötieto, ja työnantaja saa siitä tiedon vain työntekijän omalla suostumuksella.

Työnantaja voi kysyä asiaa joko suoraan työntekijältä suullisesti tai esimerkiksi lomakkeella, jossa on myös maininta, että työntekijä antaa tiedot suostumuksellaan työnantajalle.

Rokotussuoja voidaan tarkistaa myös työterveyshuollossa, joka antaa työntekijälle todistuksen soveltuvuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Työntekijä itse päättää, antaako hän tämän todistuksen työnantajalle.

Työnantaja ei voi pitää kirjaa rokotetuista työntekijöistä, vaan ainoastaan tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin soveltuvista henkilöistä.

Asiakkaan koti ei ole lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastila. Lähtökohtaisesti kotihoidon henkilöstö ei siten kuulu 48 §:n piiriin.

Jos kuitenkin kotihoidon henkilöstön työnkuvaan kuuluu se, että he käyvät usein esimerkiksi terveysasemalla, kuuluvat he todennäköisesti rokotussuojan piiriin.

Ei ole.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että viranhaltija ja/tai työntekijä on tosiasiallisesti aloittanut työnteon.

 KVTES I luku 6 §

KVTES II luku 1 §

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–10 § ja liite 18) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

• luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
• luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
• luvulla 162, mikäli työaika määräytyy liitteen 18 (työaika 37 tuntia 45 minuuttia) mukaan
• luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 39 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 23 §

Vastaus on julkaistu 6.6.2017 ja sitä on päivitetty 15.4.2021.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä. Eli päiväpalkka on eri suuruinen eri kuukausina riippuen siitä, kuinka monta kalenteripäivää kuukaudessa on.

Esimerkki

Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa, joten huhtikuussa, jossa on 30 kalenteripäivää, päiväpalkka on 100 euroa (3 000 euroa /30=100 euroa).

 KVTES II luku 19 §

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy aina tehtävän vaativuuden mukaan. Sijaisen tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä arvioidaan sijaisen tehtävän vaativuus itsenäisesti.

Mikäli sijaisen ja sijaistettavan tehtävät ovat samoja tai vaativuudeltaan saman tasoisia, määräytyy tehtäväkohtainen palkka lähtökohtaisesti samoin perustein.

KVTES luku II, 9 §