Lääkärisopimus: usein kysytyt kysymykset

Lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin 1 momentin mukaan terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Määräys koskee myös hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.
 
Vuosilomapalkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta/omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla. 

Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.
 
Jos palvelussuhde on alkanut 1.4. tai sen jälkeen meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden aikana, ei vuosilomapalkkaan tule korotusta, koska edellisenä lomanmääräytymisvuonna ei ole maksettu tämän palvelussuhteen ajalta em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkärille vahvistetaan vuosilomaa 4 täyttä viikkoa (5.7.2021–1.8.2021). Hänen varsinainen palkkansa on 5 750 €/kk. Vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan ((5 750 €/31) x 28) x 122 % = 6 336,13 €.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta (lääkärisopimuksen II luvun 3 §).

Määräys koskee myös omalääkäreitä sekä hinnoittelemattomia terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joihin sovelletaan lääkärisopimusta.

Virkavapaa-ajan palkan laskennassa käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettua varsinaista palkkaa ja säännölliseltä työajalta tai omalääkärin päiväajalta maksettuja lääkärisopimuksen mukaisia palkkioita (toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, todistuspalkkiot ja lausuntopalkkiot). Samalta ajalta maksetulla varsinaisella palkalla tarkoitetaan koko lomanmääräytymisvuonna maksettua varsinaista palkkaa riippumatta siitä, onko lääkäri tai hammaslääkäri ollut osan lomanmääräytymisvuodesta virkavapaalla.

Laskennassa ei oteta huomioon kliiniseltä lisätyöajalta, päivystysajalta eikä paikallisten sopimusten mukaan maksettuja em. palkkioita.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3. varsinaista palkkaa 69 000 €. Hän on ansainnut samalla työnantajalla samalta ajalta säännölliseltä työajalta toimenpide- ja käyntipalkkioita 12 180 € ja lausuntopalkkioita 3 000 €, yhteensä 15 420 €.

Korotusprosentti = 15 180 € x 100 / 69 000 € = 22 %

Terveyskeskuslääkäri on palkallisella virkavapaalla viikon, jonka ajalta hänelle maksetaan varsinaista palkkaa 1 345 €, jota korotetaan.

Palkallisen sairausloman ajalta maksettava palkka = 1 345 € +(1 345 € x 22 %) = 1 345 € + 295,90 € = 1 640,90 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Eläinlääkäriopiskelijalle maksettava palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen tai lomarahavapaan ajalta lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan.

Häneen ei sovelleta LS:n palkkausluvun 4 §:n 2 momenttia.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

Palkka lasketaan lääkärisopimuksen yleisen osan 9 §:n 3 momentin perusteella. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (1.1.2016 alkaen 4 185,26 euroa), hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.
 
Kun vuosilomapalkka maksetaan tämän sopimusmääräyksen perusteella kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkan mukaan, maksetaan vuosiloman ajalta ainoastaan ko. pykälässä mainitut palkan osat. Esimerkiksi eläinlääkärille myönnettyä henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai syrjäseutulisää ei vuosiloman ajalta makseta.

Määräykset ovat takuupalkkatyyppinen. Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 9 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esim. tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), maksettaisiin vuosiloman ja muilta ao. ajoilta kuitenkin henkilön oma, korkeampi varsinainen palkka. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 185,26 €  ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 334,82 €, yhteensä 4 520,08 €.

Praktikkoeläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 266 €. Hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin 9 §:n 3 mom. mukaan laskettu takuupalkka, joten vuosilomapalkka lasketaan takuupalkasta.

Praktikkoeläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 950 €. Hänen työkokemuslisäprosenttinsa on 8 % eli 316 €. Hänelle maksetaan myös henkilökohtaista lisää 350 €. Varsinainen palkka on yhteensä 4 616 €. Koska praktikko B:n oma varsinainen palkka on suurempi kuin 9 §:n 3 momentin mukaan laskettu palkka, maksetaan vuosiloman ajalta praktikon oma varsinainen palkka.

Lomarahavapaan ajalta maksetaan lääkärin tai hammaslääkärille normaali varsinainen palkka. Varsinaista palkkaa ei koroteta samalla tavalla kuin lomarahaa. Lääkärisopimuksessa ei ole lomarahavapaan ajalta maksettavasta palkasta erillistä määräystä.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien osuus pidätetään lomarahasta, joka lääkärille muutoin maksettaisiin. Jos lääkärillä tai hammaslääkärillä olisi oikeus lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun lomarahaan (sisältää korotuksen), vähennetään tästä lomarahasta lomarahavapaaksi vaihdettujen päivien määrää vastaava osuus.

Jos koko lomaraha vaihdetaan vapaaksi, ei maksettavaksi jää yhtään lomarahaa. Jos lääkäri tai hammaslääkäri ottaa vain osan lomarahastaan vapaana, jää lomarahasta maksettavaksi ottamatta jääviä päiviä vastaava osuus rahana, myös desimaalien osuus.

Esimerkki 1

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 50 % on 19 lomarahavapaapäivää (38 x 0,5). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 19 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan tällaisessatilanteessa 12 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (7 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.

Esimerkki 2

Lääkärillä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 11 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 33 vuosilomapäivää, josta 50 % on 16,5 lomarahavapaapäivää (33 x 0,5). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 16 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.

Jos viranhaltijalle vahvistetaan tällaisessa tilanteessa 10 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (6,5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Jos koko lomaraha vaihdetaan vapaaksi, ei maksettavaksi jää yhtään lomarahaa. Desimaaleja ei siis makseta. Jos lääkäri ottaa vain osan lomarahastaan vapaana, jää lomarahasta maksettavaksi vapaaksi ottamatta jääviä päiviä vastaava osuus rahana, myös desimaalien osuus.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Lomarahavapaapäivien määrä on aina kokonaisluku eikä desimaaleja huomioida.

Jos lääkärillä on esimerkiksi 6 täyttä lomanmääräytymiskuukautta ja hänen vuosilomaoikeutensa määräytyy KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, on vuosilomaoikeus 15 vuosilomapäivää, josta 50 % on 7,5 lomarahavapaapäivää. Lomarahapäivien lukumäärä on 7.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä.

Jos lääkärillä on esimerkiksi 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 vuoden perusteella oikeus saada 30 vuosilomapäivää 12 täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, lasketaan lomarahavapaapäivien määrä tästä vuosilomaoikeudesta. 50 % on tällöin 15 lomarahavapaapäivää.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomaraha lasketaan lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 2 momentin perusteella samalla tavalla korotetusta varsinaisesta palkasta kuin vuosiloma-ajan palkka ja vuosilomakorvaus.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde päättyy 31.10.2021. Ajalta 1.4.–31.10.2021 varsinainen palkka on 40 350 € ja samalta ajalta ansaitut toimenpide- ja käyntipalkkiot ja sekä lausunto- ja todistuspalkkiot ovat 14 526 €.

Korotusprosentti = 14 526 € x 100 % / 40 350 € = 36 %

Lomarahaprosentti on 5 %. Edellisen lomanmääräytymisvuoden lomien lomaraha on jo maksettu heinäkuussa. Ajalla 1.4.–31.10.2021 on 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Varsinainen kuukausipalkka on palvelussuhteen päättyessä
5 764,28 €/kk.

Lomaraha: ((7 x 5 %) x 5 764,28 €) x 136 % = 2 743,79 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Lomakorvaus lasketaan lääkärisopimuksen II luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta.

Vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut lääkärisopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot ovat samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy. Näin menetellään silloin, kun palvelussuhde alkaa ja päättyy saman lomanmääräytymisvuoden aikana.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde päättyy 31.10.2021. Ajalta 1.4.–31.10.2021 varsinainen palkka on 40 350 € ja samalta ajalta ansaitut toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä lausunto- ja todistuspalkkiot ovat 14 526 €.

Korotusprosentti = 14 526 € x 100 % / 40 350 € = 36 %

Korvattavia vuosilomapäiviä on edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 8 ja kuluvalta 18, yhteensä 26 päivää.

Varsinainen kuukausipalkka palvelussuhteen päättyessä on 5 764,28 €/kk.

Lomakorvaus: ((5 764,28 € / 20,83) x 26) x 136 % = 9 785,16 €

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Säästövapaan ajalta maksettavaa palkkaa korotetaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkkaa.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Palkallisia virkavapaita ovat kaikki KVTES:n V luvussa mainitut virkavapaat, joiden ajalta maksetaan palkkaetuja.

Näitä ovat muun muassa palkallinen sairausloma, palkallinen äitiys- ja isyysvapaa, palkallinen työtapaturmaloma ja eräät virka- ja työvapaat kuten työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai lähiomaisen hautajaispäivä (ks. tarkemmin KVTES V 11 §).

Lisäksi työnantaja on voinut myöntää palkkaetuja harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta. Tällainen virkavapaa voi olla muun muassa virkavapaa koulutukseen osallistumista varten.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Paikallinen järjestelyerä lasketaan järjestelyerän piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. Käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä palkankorotuksia, em. poikkeuksellisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.

Palkkasummassa on näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräiset lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset, toimenpide- ja käyntipalkkiot. Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. henkilökohtaisen lisän ja työaikakorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä ko. prosenttia palkkasummasta eli ettei se alitu tai ylity.

Mukaan otetaan todella maksetut palkat eli jos joku virka on ollut täyttämättä tai viranhaltija ollut palkattomalla virkavapaalla, ne eivät ole mukana palkkasummassa. Mukaan otetaan hinnoittelemattomat virat. Mukaan otetaan mm. sijaiset ja osa-aikaiset, jollei paikallisesti haluta noudattaa jotakin muuta vakiintunutta käytäntöä.

Jos keikkalääkärit ovat olleet virka-/työsuhteessa, heille maksetut palkat/palkkiot ovat mukana palkkasummassa ja ne otetaan mukaan.

Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kustannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasummaa eivätkä palkkoja).