KVTES

Sosiaali- ja terveysministeriön (13.1.2022) mukaan työsuojelua koskeva lainsäädäntö ei ole muuttunut ja koronan luokitus on edelleen pysynyt samana, eli periaatteessa ohjeet ovat samat kuin aikaisemminkin.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja myös työntekijöiden oikeusturvasta: jos työntekijä sairastuu työssä tapahtuneesta altistumisesta, se voidaan lukea ammattitaudiksi. Kun työpaikalla on kartoitettu altistumistilanteet ja altistuneet, on työterveyshuollon helppo myös jäljittää yksittäisenkin sairastuneen työntekijän työssä altistumista.

Työpaikoilla täytyy kuitenkin myös ottaa huomioon realiteetit ja miettiä, kuinka paljon on järkevää käyttää työpaikan resursseja altistuneiden selvittämiseen ja onko se ylipäätään mahdollista kaikissa tilanteissa.

Työsuojelun vastuualueet ovat ohjeistaneet selvittämään työpaikoilla tapahtuneita altistumisia työpaikan tilanteen ja resurssien mukaisesti.

Niissä tilanteissa, joissa tiedetään, että työpaikalla on ollut Covid-19-positiivinen henkilö joko asiakkaana tai työntekijänä, voidaan kartoittaa tälle henkilölle altistuneet.

Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös arvioida, onko työntekijän tartunta peräisin työpaikalta. Tällä hetkellä tätä ei aina pystytä selvittämään.

Altistumista arvioidessa otetaan edelleen huomioon kaikki siihen vaikuttavat tekijät kuten kontaktin läheisyys ja/tai etäisyys ja kesto, mahdollisesti käytetyt suojaimet, tila, jossa on oleskeltu, sekä sen ilmanvaihto-olosuhteet jne.

• Uutinen koronalle työssä altistuneiden työntekijöiden luetteloinnista työsuojeluhallinnon sivuilla (18.2.2021) >

Tutustu aiemmin annettuun vastaukseen usein kysyttyyn kysymykseen Milloin työnantajan on pidettävä luetteloa työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssään vaarallisille biologisille tekijöille (ml. korona) ja mitä tietoja luetteloon pitää kirjata? (1.11.2021).

Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

THL:n yleinen maskisuositus poistui 14.4.2022, mutta se ei koske työpaikkoja ja työskentelytilanteita, joissa maskien käyttö perustuu työsuojeluun ja asiakasturvallisuuteen. Näistä vastaa työnantaja ja ohjeistaa Työterveyslaitos.

• Työterveyslaitoksen uutinen 14.4.2022: Työnantaja päättää maskien käytöstä työpaikalla >
   
• THL:n tiedote 14.4.2022: yleinen maskisuositus poistuu, mutta maskia voi oman harkinnan mukaan edelleen käyttää >

Koronalta suojautuminen

1. Ota koronarokotukset. Ne suojaavat vakavalta taudilta.
2. Jos sairastut, pysy kotona, kunnes olet terve. Tee tarvittaessa kotitesti.
3. Muista hygienia: kädet, maski, turvaväli ja ilmanvaihto.

• Tietoa koronaviruksen tarttumisesta ja suojautumisesta THL:n sivuilla >

 Työpaikalla koronalta suojautuminen perustuu tehtyyn riskien arviointiin. Riskinarvioinnin pohjalta arvioidaan tarvittavat suojaustoimenpiteet ja käytettävät suojaimet.

• Työterveyslaitoksen ohje työpaikoille covid-19-riskinarvioinnin tekemiseen >

Kriittisten toimintojen huomioiminen

Operatiivisen toiminnan varmistamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota kriittisten toimintaprosessien turvaamiseen. Suojautumistoimenpiteinä voi harkita myös FFP2-suojainten käyttöä.

FFP2-hengityksensuojain suojaa käyttäjäänsä myös ilmavälitteisesti leviävää omikronia vastaan paremmin kuin kirurginen maski. Erityisesti rokottamattomien kannattaa harkita FFP2:n käyttöä. Hengityksensuojaimen pitää istua kasvoilla hyvin ja sitä pitää osata käyttää oikein.

Lisätietoja maskeista ja hengityksensuojaimista löytyy Työterveyslaitoksen Korona ja työ -verkkosivuilta.

• Tietoa kasvomaskeista, suu-nenäsuojaimista ja hengityksensuojaimista Työterveyslaitoksen sivuilta >

FFP2-maskit ovat tehokkaampia vain oikein käytettynä (muun muassa Ylen 11.1.2022 lähetys). Maski tulee pukea tiiviisti, jotta suojaushyöty saavutetaan. Silloin myös sen kanssa työskentely (hengittäminen ja puhuminen) on huomattavasti työläämpää.

Jos FFP2-maskien käyttöä edellytetään, riskinarvioinnissa on otettava huomioon, miten ne tulee pukea ja käyttää oikeaoppisesti sekä huolehtia siitä, että ne asettuvat tiiviisti kasvoille. Myös maskien soveltuvuus käytettäväksi pitkäaikaisesti useita tunteja tai esimerkiksi puhetyössä tulee arvioida osana riskien arviointia.

• Tietoa hengityksensuojaimien käytöstä THL:n sivuilla >

Vastaus on julkaistu 25.1.2022 ja sitä on päivitetty 22.4.2022.

Jokainen työnantaja harkitsee itse, minkälainen käytäntö on toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisin.

KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta virkaansa tai työtään.

Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää kestävässä tai, toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella, tätä pitemmässäkin työkyvyttömyydessä. Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.

Työnantaja voi paikallisesti omalla päätöksellään mahdollistaa työntekijän poissaolon lyhyissä sairaustapauksissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuen. Työnantajilla on mahdollisuus harkita omailmoituskäytännön pidentämistä koko sairausvakuutuslain omavastuuajan kattavaksi. Sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (ns. omavastuuaika).

Jos sairausloman myöntämiskäytäntöä muutetaan esimerkiksi määräajaksi, on käytäntöä koskevaan päätökseen hyvä kirjata, että sairausloman myöntäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan aina vaatia hyväksyttävän lääkärintodistuksen koko sairausloman ajaksi KVTES:n V luvun 1 §:n mukaisesti. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.

Työnantaja voi harkita, onko mahdollista, ettei nykyisessä koronaepidemiatilanteessa työntekijältä tai viranhaltijalta edellytetä käyntiä terveydenhuollon yksikössä vaan hänet ohjataan tarvittaessa ottamaan puhelimitse yhteyttä työterveyshuoltoon ohjeiden saamiseksi. Näin voidaan ehkäistä taudin leviämistä ja terveydenhuollon rajallisten resurssien kuormittamista.

Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.

SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. )

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat;

1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Kun työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muuta matalammin palkattua työtä, KT:n näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että työntekijä hakeutuisi omasta pyynnöstään vähemmän vaativampaan tehtävään. Jos työntekijä ottaa hänelle tarjotun matalammin palkatun työn vastaan, KT:n näkemyksen mukaan siirtyminen muihin tehtäviin perustuu lainsäädäntöön. Näin ollen KT:n tulkinnan mukaan ko. tilanteessa ei voida soveltaa SOTE-sopimuksen II luvun 10 § 3 kohtaa.

A) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on suurempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan muutosajankohdasta lukien (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 1 kohta) (ks myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 1 kohta).

B) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on pienempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

Vastaus on julkaistu 24.1.2022 ja sitä on päivitetty 31.1.2022.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentin soveltamisohje).

Jos työnantaja siirtää työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin KVTES:n I luvun 10 §:n perusteella, KT:n näkemyksen mukaan kyseessä on työnantajan aloitteesta tehty siirto. Tällöin työntekijän palkka ei muutu 8 viikon siirron aikana (ks. SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1momentti 2 kohta ja KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Vain sellainen henkilö, jolla on lääketieteellinen este ottaa koronarokotus, voi työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä esittämällä työnantajalle ennen työvuoron alkua enintään 72 tuntia vanhan negatiivisen koronatestituloksen.

Jos henkilöllä ei ole lääketieteellistä syytä olla ottamatta koronarokotetta, hän ei voi työskennellä negatiivisen koronatestituloksen turvin tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä. Kyseisen työntekijän tulee osoittaa työnantajalle luotettava selvitys joko rokotesuojasta tai alle kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetusta koronataudista.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksessä 230/2021 vp (s. 31) on todettu seuraavasti:

"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lääketieteellisesti päteviä syitä covid-19-rokotteen jättämiseen väliin on hyvin vähän. Lääketieteellinen syy henkilön rokottamattomuudelle arvioitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja tällainen syy voisi olla esimerkiksi se, että henkilö olisi saanut harvinaisen vakavan allergisen reaktion rokotuksen jälkeen, eikä vaihtoehtoista rokotetta olisi tarjolla. Tällöin henkilön rokotesarja olisi jäänyt kesken. Työntekijän tulisi esittää luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi covid-19-rokotetta ottaa. Lääketieteellisen syyn vuoksi covid-19-todistuksen saamiseksi tehtävät testit on säädetty maksuttomiksi tartuntatautilain 58 k §:n nojalla”

Työnantajan tulee huomioida sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2021 vp (s. 7):

"Valiokunta korostaa, että jos lääketieteellisestä syystä rokottamatta jäänyt työntekijä ei halua osoittaa covid-19-suojaa säännöllisellä testaamisella, työnantajan tulee kohdella häntä yhdenvertaisesti muusta syystä rokottamattomien henkilöiden kanssa. Näissä tilanteissa tulee työnantajan tarjota myös lääketieteellisestä syistä rokottamattomalle työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Lisäksi valiokunta painottaa, että tilanteessa, jossa työnantajalla on erityinen syy käyttää myös covid-19-taudilta suojaamatonta henkilöä ehdotetun säännöksen tarkoittamissa tehtävissä, ei testiä voida myöskään edellyttää lääketieteellisestä syystä rokottamattomalta henkilöltä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin edellä kuvatuilla muilla tavoin huolehtia riittävästä terveysturvallisuudesta asiakkaiden ja potilaiden sekä henkilökunnan terveyden turvaamiseksi.”

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa edellytetään ostopalveluna tuotettavassa palvelussa työskentelevältä henkilöltä, johon voidaan soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 29–30) mukaan

"Sääntely ei siis rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskisi myös esimerkiksi sellaisissa siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa. Covid-19-suojaa ei kuitenkaan tulisi edellyttää tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevä henkilö toimisi esimerkiksi taloushallinnossa tai sairaalan keittiössä sellaisissa tehtävissä, joihin ei sisältyisi ollenkaan covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden tapaamista. Suoja covid-19-tautia vastaan olisi kuitenkin perusteltua olla myös sellaisissa tehtävissä toimivilla, jotka eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta jotka voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi tehtävissä, joihin sisältyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille. Näin ollen esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osaston henkilöstöllä tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä tulisi olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan, jotta asiakkaiden ja potilaiden riski saada tartunta olisi mahdollisimman pieni. Tämä toteuttaisi osaltaan myös työturvallisuutta kyseisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa."

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 32) mukaan

"Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajalla olisi ehdotetun 1 momentin perusteella velvollisuus varmistua myös siitä, että kyseisissä palveluissa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, ei myöskään voisi ilman erityistä syytä toimia sellaiset itsenäiset ammatinharjoittajat tai ostopalveluna hankitut muut palvelujen tuottajat ja niiden henkilöstö, joilla ei olisi säännöksessä tarkoitettua suojaa covid-19-tautia vastaan. Itsenäiset palvelutuottajat eivät kuulu yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain soveltamispiiriin, mutta palvelujen tuottaja tai järjestäjä voi sopimusoikeudellisesti edellyttää itsenäiseltä ammatinharjoittajalta riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan."

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp (s. 5) mukaan "säännöksen sanamuodon mukaan vaatimus kohdistuu nimenomaisesti tehtäviin, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski."

Tartuntatautilain 48 a §:n 2 momentin mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tietojen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 2 momenttia. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp (s. 11) mukaan

"Valiokunta toteaa, että pykälän 2 momentin mukaan oikeus käsitellä 48 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tehtävään soveltumista koskevia tietoja on ainoastaan työnantajalla. Näin ollen vastuuta 1 momentissa tarkoitetun suojan varmistamisesta on hallituksen esityksen perusteluista poiketen suojan olemassaolon todentamisen osalta myös henkilöstövuokrausyrityksellä silloin, kun työntekijä on työsuhteessa kyseiseen yritykseen. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävän tai tuottavan toimija kantaa osaltaan vastuuta edellyttämällä sopimusvelvoitteella henkilöstövuokrausyritykseltä pykälän tarkoittamiin tehtäviin sellaista vuokratyöntekijää, jolla lain edellyttämä suoja on. Koska ainoastaan työnantajalla on oikeus käsitellä kyseisiä tietoja, on henkilöstövuokrausyrityksellä tätä kautta vastuuta suojan olemassaolon sekä tietojen oikeellisuuden varmistamisessa."

Ostopalvelussa työskentelevä työntekijä, jolta voidaan edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, osoittaa tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan omalle työnantajalleen eli suojaa ei osoiteta palvelun tilaajalle.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa edellytetään kaikilta sellaisilta henkilöiltä, joihin voidaan soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan.

Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Laissa tai lain esitöissä ei ole mainintaa siitä, että työnantaja voisi arvioida suojan tarvetta eri tavoin työ- tai virkasuhteen pituuden perusteella. KT:n näkemyksen mukaan työ- tai virkasuhteen pituudella ei ole vaikutusta lain soveltamiseen.

• Katso KT:n vastaus suojan osoittamista koskevaan kysymykseen Mitä tarkoitetaan sillä, että työntekijän tulee osoittaa tartuntatautilain 48 a §:ssä tarkoitettu suoja covid-19-tautia vastaan luotettavalla selvityksellä? >

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 29–30) mukaan

"Sääntely ei siis rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskisi myös esimerkiksi sellaisissa siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa. Covid-19-suojaa ei kuitenkaan tulisi edellyttää tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevä henkilö toimisi esimerkiksi taloushallinnossa tai sairaalan keittiössä sellaisissa tehtävissä, joihin ei sisältyisi ollenkaan covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden tapaamista. Suoja covid-19-tautia vastaan olisi kuitenkin perusteltua olla myös sellaisissa tehtävissä toimivilla, jotka eivät ole suorassa lähikontaktissa asiakkaaseen tai potilaaseen, mutta jotka voisivat levittää tartuntaa edelleen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelisi tehtävissä, joihin sisältyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille. Näin ollen esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osaston henkilöstöllä tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä tulisi olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan, jotta asiakkaiden ja potilaiden riski saada tartunta olisi mahdollisimman pieni. Tämä toteuttaisi osaltaan myös työturvallisuutta kyseisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa."

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp (s. 5) mukaan "säännöksen sanamuodon mukaan vaatimus kohdistuu nimenomaisesti tehtäviin, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski."

Työnantajan tulee tapauskohtaisesti arvioida, voidaanko keskuskeittiössä työskentelevältä työntekijältä edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa. Työnantajan tulee ottaa harkinnassaan huomioon edellä mainitut hallituksen esityksen perustelut.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Työnantaja ei voi edellyttää tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa varhaiskasvatuksessa työskentelevältä henkilöstöltä.

Tartuntatautilain 48 a §:n 1 momentin mukaan rokotesuojaa voidaan edellyttää henkilöiltä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 29) mukaan ”Sosiaalihuollon palveluilla tarkoitettaisiin sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:ssä sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja sosiaalihuollon palveluja. Terveydenhuollon palveluilla tarkoitettaisiin terveydenhuoltolaissa (1326/2010) sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) 2 §:ssä määriteltyjä terveydenhuollon palveluja.”

Varhaiskasvatus ei ole sosiaali- eikä terveydenhuoltoa vaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp. mukaan (s. 30) työntekijät, viranhaltijat ja opiskelijat osoittavat työnantajalle tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan esittämällä siitä luotettavan selvityksen.

Sitä, mitä luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan, ei tarkemmin täsmennetä lainsäädännössä eikä lain esitöissä. Näin ollen työnantaja itse harkitsee, mitä dokumenttia se pitää luotettavana selvityksenä.

KT suosittelee, että työnantajat edellyttävät työntekijöiltä luotettavan selvityksen toimittamista kirjallisesti työnantajalle. Työnantajan tulee pystyä vielä vuosienkin päästä osoittamaan esimerkiksi valvontaviranomaiselle, että se on noudattanut lakia. Tästä johtuen tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan osoittaminen on hyvä dokumentoida kirjallisesti.

Hallituksen esityksen 230/2021 vp (s. 32) mukaan "tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne olisivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, mutta hävitettävä kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuuden arviointi on tehty. "

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2021 vp mukaan (s. 10) ilmaisu "osoittaa" merkitsee tässä asiayhteydessä sellaista toteen näyttämistä ja todistamista, jota työnantajalla on oikeus pyytää kirjallisesti. Työnantajalla on valiokunnan näkemyksen mukaan "oltava mahdollisuus kirjalliseen selvitykseen asianmukaisen suojan varmistamisen lisäksi myös, jotta työnantaja kykenee osoittamaan esimerkiksi valvontaviranomaisille, että se on täyttänyt osaltaan sääntelyyn liittyvät velvoitteet suojata asiakkaista ja potilaita sekä työntekijöitä."

Lisäksi valiokunnan mietinnössä todetaan, että "säännös mahdollistaa kuitenkin työnantajan harkintavallan esimerkiksi poikkeuksellisissa kiiretilanteissa sopia muunkinlaisesta luotettavasta selvityksestä sekä siihen liittyen kirjallisen selvityksen toimittamisesta jälkikäteen."

EU:n koronatodistus (koronapassi) sisältää kolme eri todistusta: todistuksen koronarokotuksesta, todistuksen negatiivisesta koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronasta.

• Tutustu koronatodistuksesta esitettyihin usein kysyttyihin kysymyksiin Kanta-palvelussa >

KT:n käsityksen mukaan pelkästään EU:n koronatodistuksen lukeminen sovelluksella ei ole riittävä tapa osoittaa edes lyhytaikaisten sijaisuuksissa tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan olemassaoloa.

Työnantajien tulee huomioida, että EU:n koronatodistuksen voi tällä hetkellä saada myös negatiivisella testituloksella. Kyseinen todistus negatiivisesta testituloksesta ei täytä tartuntatautilain 48a §:n vaatimuksia, sillä muut kuin lääketieteellisistä syistä rokottamattomat eivät voi osoittaa lain edellyttämää suojaansa negatiivisella testituloksella.

KT:n arvio on, että paperituloste sellaisesta EU:n koronatodistuksesta, josta ilmenee tartuntatautilain 48 a §:n edellyttämän suojan olemassaolo, riittänee luotettavaksi selvitykseksi.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut, jos he näin haluavat tehdä. 

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan toimihenkilöksi katsotaan henkilö, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä, ja joka ei ota tai vain tilapäisesti ottaa osaa näiden työhön.

Esihenkilöt asettuvat ehdolle toimihenkilövaaleihin, jos he haluavat käyttää oikeuttaan valita oma työsuojeluvaltuutettu. Jos toimihenkilöt eivät halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua, heidät lasketaan mukaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun edustettavien määrään. He eivät voi asettua ehdolle työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mutta he voivat äänestää siinä. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan (STM/4411/2015) katsonut, että työntekijöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuna ei voi toimia sellainen esihenkilö, joka käyttää työn johto- ja valvontaoikeutta, joka on oikeutettu palkkaamaan tai irtisanomaan työntekijöitä tai joka muutoin edustaa työnantajaa, kun määritellään työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Tällaisen henkilön toimiminen työntekijöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuna olisi STM:n mukaan yhteistoiminnan tarkoituksen vastaista. 

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä Tyry katsoo, että esihenkilön toimiminen työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna ja toisaalta heidän esihenkilönään voisi aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita, joissa valtuutettuna toimivan esihenkilön toiminnan puolueettomuus ja työntekijöiden oikeus omaan edustajaansa työsuojelun yhteistoiminnassa voisivat vaarantua.

Kunta-alan vaaliohjeen mukaisesti työnantajan edustajiksi katsotaan esimerkiksi kunnanjohtaja, viraston tai laitoksen päällikkö ja nimetty työsuojelupäällikkö. He eivät voi asettautua ehdolle työsuojeluvaaleissa eivätkä äänestää niissä.
 

Työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan.

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä yhdessä työpaikka eli se toiminta-alue, jolle työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. 

Työpaikka voi olla saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus. 
 
Työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon 

• työnantajan toiminnan luonne ja laajuus 
• toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä
• työn vaarat ja haitat. 

Yhdelle työnantajalle voidaan määritellä useampia toiminta-alueita. Työntekijät valitsevat vaaleilla työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua jokaiselle toiminta-alueelle. 

Työntekijä voi asettua ehdolle vain omalle toiminta-alueelleen ja äänioikeutetut voivat äänestää vain omalla toiminta-alueellaan ehdolla olevaa työsuojeluvaltuutettua ja varavaltuutettuja.

Vastaavasti toimitaan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mikäli toimihenkilöt haluavat valita oman työsuojeluvaltuutetun. 

Jokaisella äänioikeutetulla on käytettävissään toiminta-alueen vaalissa vain yksi ääni.

Enemmistövaalissa työsuojeluvaltuutetun tehtävään valitaan se henkilö, joka on saanut eniten ääniä.

Koronaepidemian tilanteen muuttuessa ja rokotekattavuuden noustessa työpaikoilla voidaan alkaa pohtimaan erilaisia työskentelymuotoja kuten läsnätyötä, etätyötä tai hybridityötä. Työnantajan tulee erilaisia työskentelymuotoja harkitessaan keskustella asiasta henkilöstön kanssa.

Ennen paluuta läsnä- tai hybridityöhön työnantajan on päivitettävä työpaikan riskienarviointi. Riskinarvioinnin perusteella työpaikalla päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja päivitetään työpaikalla noudatettavaa ohjeistusta (esimerkiksi turvavälit, henkilösuojaimet, puhtaus ja hygienia).

Lisätietoa riskien arvioinnista löytyy KT:n verkkosivuilta. 

• Lue vastaus kysymykseen, miten koronavirus tulee huomioida työpaikan riskien arvioinnissa >

Jos työ organisoidaan hybridi- tai etätyönä, työnantajan on luotava periaatteet ja toimintatavat, joita työskentelyssä noudatetaan.

Läsnätyöhön palaamista mietittäessä ja työskentelyperiaatteita luotaessa työnantajan kannattaa tutustua myös esimerkiksi KT:n ja Työterveyslaitoksen seuraaviin ohjeistuksiin:

•  Etätyöstä KT:n nettisivuilla >

Muualla verkossa

• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi >
   
• Työterveyslaitoksen vinkkejä työpaikalle paluun suunnitteluun >
   
• Työterveyslaitoksen vastauksia koronaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin >