IV luku Muut määräykset
1 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja liitteitä:
Luku I Yleinen osa 2 §, 5–10 §
Luku IV Vuosiloma
Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
Luku VI Kustannusten korvaukset
Luku VII Luottamusmiehet
Luku VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättäminen
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
Ohjeet
Usein kysyttyä
Miten tarkastetaan vuoden 2024 henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä SOTE-sopimuksessa?
SOTE-sopimuksen II luvun 11 § 7 momentissa on seuraava kirjaus:
"Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 %, heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain."
Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 1.2.2024 voimaan tulleen järjestelmän (liitteet 1–5) perusteella. Tarkastukseen käytetään laskentapohjana sellaista kuukautta, jossa hinnoittelu-uudistus on jo toteutettu eli esimerkiksi elokuuta 2024.
Jos henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 31.1.2024 saakka voimassa olleen järjestelmän (liite 1 ja 2) perusteella, tarkastukseen käytetään laskentapohjana ennen määräysmuutosta käytössä ollutta laskentapohjaa. Tällöin myös tarkastuksen perusteella maksuun tulevat lisät maksetaan tammikuusta 2024 lähtien. Näin voi toimia, jos tarkistus on vakiintuneesti tehty tammikuussa.
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.
Mitkä ovat SOTE-sopimuksen kertapalkkion maksamisen edellytykset?
Kertapalkkion maksaminen edellyttää seuraavien tekijöiden täyttymistä:
- Palvelussuhde on ollut voimassa seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 . Lisäksi kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
- Kyseessä ovat KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainitut palvelut. >