På svenska
LS
III Työaika

Säännöllisen työajan ylittäminen

8 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Lisätyön määritelmä

Korvattavaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan (2 §) lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä.

2 mom. Ylityön määritelmä

Korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy vuosiloman johdosta, määräytyy ylityöraja seuraavasti:

  1. Kun vuosiloma ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, alenee ylityöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi. Osa-aikaisen ylityöraja alenee vastaavasti sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi.
  2. Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla.

3 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan erikoissairaanhoidon hammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.


Soveltamisohje

Työaikakorvaukset katso 10 §.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä erikoissairaanhoidon lääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien erikoissairaanhoidon lääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.


9 § Päivystävät lääkärit/hammaslääkärit

9 a §:ssä ja 9 b §:ssä on määräykset koskien päivystystä. 9 a §:ää noudatetaan viranhaltijoihin ja 9 b §:ää työntekijöihin.

9 a § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (viranhaltijat)

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (583/2017) (viittausmääräys)).

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.


Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia. Päivystysvelvollisuuden toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärien rajoitukset.

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina.

Päivystysvelvollisuus koskee vain lainsäädännössä määriteltyä terveydenhuollon päivystystä.

Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy.

Osa-aikaisen tai 55 vuotta täyttäneen lääkärin päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä, ks. työaikaluvun soveltamisohjeliite kohta 2.


2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri suorittaa kummassakin tapauksessa työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 17 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaa päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.


Soveltamisohje

Vapaamuotoisessa päivystyksessä lääkäri/hammaslääkäri on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi.  Muutosta ei tarvitse tehdä, mikäli vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08. Kun työnantaja harkitsee siirtymistä vapaamuotoisesta päivystyksestä työpaikkapäivystykseen, järjestelyä on arvioitava myös enimmäistyöaikaa koskevan määräyksen kautta (ks. 16 §).

Mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä.


3 mom. Päivystysvuoro

Päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. (ks. esim. työaikaluvun 6 §:n soveltamisohje).


Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.


Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä, ks. Työaikaluku 2 §.


4 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä.


9 b § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (työntekijät)

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (583/2017) (viittausmääräys)).

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan aloitteeseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Työsuhteisen lääkärin päivystäminen perustuu suostumukseen (TAL 5 luku 17 §, TAL 2 luku 4 §, viittausmääräys).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.


Soveltamisohje

Toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on tärkeää, että myös työsuhteiset lääkärit päivystävät. Päivystyksen toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärät.

Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Päivystäviin työsuhteisiin lääkäreihin sovelletaan 9 a §:n 2 ja 3 momentin määräyksiä päivystysmuodoista ja päivystysvuorosta. Tämän lisäksi sovelletaan 4 ja 5 momentteja.