II luku Palkkaus
Ohjeet
Usein kysyttyä
Miten lomarahan suuruus määräytyy, jos työntekijä on lakossa välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä? Entä miten lakko vaikuttaa palkkaan?
Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.
Esimerkki lomarahan laskemisesta
Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen.
KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.
Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.
Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli
lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.
Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 19.10.2020 ja tiistain 20.10.2020, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 19.10. ja tiistain 20.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n tai SOTE-sopimuksen II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.
Vastaus on julkaistu 6.11.2018 ja sivua on päivitetty 15.4.2021 ja 2.3.2022.
Miten palkanmaksun osalta toimitaan tilanteessa, jossa tartuntatautilain 48 a §:n suojaa vailla oleva työntekijä suostuu työnantajan tarjoaman muun työn vastaanottamiseen?
Tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentin mukaan, jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.
SOTE-sopimuksen (ks. myös KVTES:n II luku 10 §) II luvun 10 §:n mukaan jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. )
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat
- tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
- kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
- tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
- toiseen virkaan siirtymishetki.
Kun työnantaja tarjoaa ilman tartuntatautilain 48a §:n tarkoittamaa suojaa olevalle työntekijälle muuta matalammin palkattua työtä, KT:n näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että työntekijä hakeutuisi omasta pyynnöstään vähemmän vaativampaan tehtävään. Jos työntekijä ottaa hänelle tarjotun matalammin palkatun työn vastaan, KT:n näkemyksen mukaan siirtyminen muihin tehtäviin perustuu lainsäädäntöön. Näin ollen KT:n tulkinnan mukaan ko. tilanteessa ei voida soveltaa SOTE-sopimuksen II luvun 10 § 3 kohtaa.
A) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on suurempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan muutosajankohdasta lukien (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 1 kohta) (ks myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 1 kohta).
B) Jos työnantajan tarjoaman muun työn palkka on pienempi kuin työntekijän omassa työssään ansaitsema palkka, KT:n tulkinnan mukaan palkkaus muuttuu ko. palkkaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. (SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1 momentti 2 kohta) (ks. myös KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).
Vastaus on julkaistu 24.1.2022 ja sitä on päivitetty 31.1.2022.
Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.
Kuinka palkkauksen kanssa tulee toimia, jos työnantaja siirtää yksipuolisesti työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin?
KVTES:n I luvun 10 § 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.
Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste (KVTES:n I luku 10 § 2 momentin soveltamisohje).
Jos työnantaja siirtää työntekijän, jolla ei ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa, muihin tehtäviin KVTES:n I luvun 10 §:n perusteella, KT:n näkemyksen mukaan kyseessä on työnantajan aloitteesta tehty siirto. Tällöin työntekijän palkka ei muutu 8 viikon siirron aikana (ks. SOTE-sopimuksen II luku 10 § 1momentti 2 kohta ja KVTES:n II luku 10 § 1 momentti 2 kohta).
Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.