Työsopimuksessa ja viranhoitomääräyksessä määritellään palvelussuhteen ehtoja
Työsopimus ja viranhoitomääräys toimivat pohjana palvelussuhteiden ehtojen määrittelylle yhdessä työ- ja virkaehtosopimuksen sekä lainsäädännön kanssa.
Työsopimusta ja viranhoitomääräystä laadittaessa on ratkaistava, annetaanko niillä samalla tiedoksi työsopimuslaissa ja kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa mainitut työ- ja virkasuhteen keskeiset ehdot vai annetaanko osa lain edellyttämistä tiedoista tiedoksi erillisellä asiakirjalla.
Muun muassa työsopimuslakiin, työaikalakiin ja viranhaltijalakiin tuli muutoksia 1.8.2022 alkaen. Lainmuutosten jälkeen työnantajilla on aikaisempaa laajempi velvollisuus antaa tietoja työsuhteen ja virkasuhteen alussa. Tietoa on annettava muun muassa työnantajan käyttämästä työtapaturmavakuutus- ja eläkeyhtiöstä. Laajempi tiedonantovelvollisuus koskee myös vaihtelevan työajan ehtoja ja tilanteita, joissa palkansaajilla on erityinen, lakiin tai työnantajan käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen.
Lainmuutokset on otettu huomioon tällä sivulla annetuissa ohjeissa sekä mallilomakkeissamme. KT haluaa ohjeistuksellaan vähentää työnantajien hallinnollista työtä, ja sen vuoksi laeissa edellytetyt työ- tai virkasuhteen keskeiset ehdot on otettu huomioon työsopimuksesta ja viranhoitomääräyksestä tehdyissä mallilomakkeissa.
Osa laeissa mainituista työsuhteen ja virkasuhteen keskeisistä ehdoista voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista antaa tiedoksi erillisellä kirjallisella selvityksellä. Työnantajien henkilöstöasioista vastaavien on tärkeä käydä läpi lainmuutokset ja arvioida niiden vaikutuksia oman organisaationsa toimintaan ja käyttämiin työsopimus- ja viranhoitomääräyspohjiin.
Työsuhteen keskeiset ehdot työsopimuslain mukaan
Työsopimuslain (TSL 2:4 §) mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Jos määräaikainen työsopimus uusitaan ehtojen säilyessä ennallaan, selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen.
Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana.
Osa tiedoista on annettava tiedoksi viikon kuluessa työnteon aloittamisesta. Osa tiedoista voidaan antaa kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta. Jos tiedoissa tapahtuu muutoksia, olisi tieto niistä annettava viimeistään muutoksen tullessa voimaan.
Työnantajan on annettava selvitys, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:
Tiedot, jotka on annettava viikon kuluessa työnteon aloittamisesta (lihavoituna)
- työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka
- työnteon alkamisajankohta
- määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa
- koeaika
- työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa
- työntekijän pääasialliset työtehtävät
- palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
- noudatettava työaika.
Tiedot, jotka on annettava kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta
- vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta:
- missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta
- viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain 30 a §:n mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta
- vuokratyössä:
- käyttäjäyrityksen nimi ja toimipaikka, kun ne ovat tiedossa
- tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta
- arvio määräaikaisen vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä
- mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työantajan tarjoamaan koulutukseen
- vuosiloman määräytyminen
- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
- työhön sovellettava työehtosopimus
- vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta
- vähintään kuukauden kestävässä ulkomaan työssä työsopimuslaissa tämän osalta mainitut tiedot.
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista voidaan antaa tiedoksi yhdellä tai useammalla erillisellä asiakirjalla tai ne voidaan kirjoittaa työsopimukseen. Osa tiedoista voidaan antaa viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen, jos vaaditut tiedot käyvät niistä ilmi.
Tällaisia tietoja ovat
- koeaika
- palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
- noudatettava työaika
- mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työantajan tarjoamaan koulutukseen
- vuosiloman määräytyminen
- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
- työhön sovellettava työehtosopimus
- vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.
Jos annetuissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista. Selvitys on annettava viimeistään muutoksen tullessa voimaan, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.
Työsopimuksen laadinnassa huomioitavaa
Kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimusten mukaan työsopimus on aina pyrittävä tekemään kirjallisesti tai sähköisesti ja niin tarkasti, että siitä ilmenevät työsuhteen ehtojen määrittelyyn vaikuttavat seikat (KVTES I 6 §).
Työnantajan on arvioitava, mistä asioista työsopimuksessa nimenomaisesti sovitaan, miten ne työsopimukseen kirjataan ja annetaanko osa lain edellyttämistä työsuhteen keskeisistä ehdoista tiedoksi erillisellä selvityksellä.
Työnantajan mahdollisuuteen tehdä muutoksia työsuhteen ehtoihin vaikuttaa se, onko ehdoista sovittu työsopimuksella, millä tavoin ja kuinka tarkasti. Työsopimukseen kannattaa kirjata vain sellaiset ehdot, joista on nimenomaisesti tarkoituksenmukaista sopia.
Työsopimuksen kirjauksilla on merkitystä, kun arvioidaan työnantajan direktio-oikeutta eli esimerkiksi sitä, missä määrin työnantaja voi myöhemmin muuttaa työsuhteen ehtoja. Tämän vuoksi joidenkin työsopimuksessa sovittujen ehtojen kohdalla on suositeltavaa käyttää esimerkiksi kirjausta ”työsuhteen alussa”. Se jättää työnantajalle laajemman oikeuden muuttaa kyseisiä ehtoja. KT:n työsopimusmallilomakkeen kirjauksissa on otettu tämä huomioon.
Huom. Jos työnantaja teettää työaikalain tarkoittamaa vaihtelevaa työaikaa, on sen annettava työntekijälle tieto myös vaihtelevaan työaikaan liittyvistä TSL 4:2 §:n mukaisista asioista. Tätä ei ole otettu huomioon työsopimuksen mallilomakkeessa.
Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa edustamaansa järjestöön kuuluvien työntekijöiden kirjalliset työsopimukset sen jälkeen, kun sopimukset on asianmukaisesti allekirjoitettu (KVTES/HYVTES VII luku 6 § 4 mom. ja TTES 3 § 2 momentin soveltamisohje).
Jos työtehtävät edellyttävät tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa ja työsuhteen alkamisen ehtona on tartuntatautilain mukainen soveltuvuus tehtävään, on työnantajan jo työsopimuksen tekovaiheessa ilmoitettava työntekijälle, että soveltuvuustieto tulee toimittaa työnantajalle ennen työnteon ja työsuhteen alkamista. Jos työsopimus tehdään ehdollisena ja työsopimus raukeaa, jos soveltuvuustietoa ei toimiteta määräaikaan mennessä työnantajall tai työntekijä ei ole soveltuva tehtävään, tulee työsopimuksen ehdollisuudesta ja raukeamisesta olla maininta työsopimuksessa.
Muualla verkossa
Viranhoitomääräyksen laadinnassa huomioitavaa
Kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijasta annetun lain 9 §:n 1 momentissa on määräykset siitä, mitä viranhoitomääräyksen tulee sisältää.
1.8.2022 lukien lain 9 §:ään on lisätty uusi 2 momentti, jonka mukaan viranhaltijalle on 1 momentissa mainittujen tietojen lisäksi annettava kirjallinen selvitys lainkohdassa mainituista työnteon ehdoista, jos tiedot eivät käy jo ilmi viranhoitomääräyksestä.
Viranhoitomääräyksestä tulee käydä ilmi ainakin
- virkasuhteen osapuolet
- virkanimike
- virkasuhteen kestoaika
- määräaikaisuuden peruste
- mahdollinen koeaika
- virantoimituksen alkamisajankohta
- pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste
- palkkauksen perusteet.
Edellä mainittujen tietojen lisäksi joko viranhoitomääräyksestä tai erillisestä kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi
- työntekopaikka tai jos viranhaltijalla ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan viranhaltija työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa
- noudatettava työaika
- mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen
- vuosiloman määräytyminen
- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
- työhön sovellettava virkaehtosopimus
- vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt viranhaltijan eläketurvan tai vakuuttanut viranhaltijan työtapaturman ja ammattitaudin varalta
- vähintään kuukauden kestävässä ulkomaan työssä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n 3 momentin 16 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Viranhoitomääräyksessä ilmoitettavat tiedot sekä työntekopaikkaa ja noudatettavaa työaikaa koskevat tiedot on annettava viimeistään viikon kuluessa virantoimituksen aloittamisesta. Muut tiedot on annettava viimeistään kuukauden kuluessa virantoimituksen aloittamisesta. Poikkeuksena tähän ovat ulkomaan työtä koskevat tiedot, jotka on annettava ennen viranhaltijan lähtöä ulkomaille.
Osa tiedoista voidaan antaa tiedoksi viittamaalla virkasuhteessa sovellettavaan lakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen, jos vaaditut tiedot käyvät niistä ilmi.
Tällaisia tietoja ovat
- koeaika
- palkkauksen perusteet
- noudatettava työaika
- mahdollinen lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuva oikeus työantajan tarjoamaan koulutukseen
- vuosiloman määräytyminen
- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
- työhön sovellettava työehtosopimus
- vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt viranhaltijan eläketurvan tai vakuuttanut viranhaltijan työtapaturman ja ammattitaudin varalta.
Jos määräaikainen virkasuhde uusitaan ehtojen säilyessä ennallaan, selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen.
Jos selvityksen tiedoissa tapahtuu muutos, on viranhaltijalle annettava tästä kirjallinen tieto niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutoksen tullessa voimaan. Jos muutos johtuu selvityksessä viitatun lain säännöksen tai työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksen muuttumisesta, selvitystä ei tarvitse antaa.
Päätös virkavalinnasta tehdään ehdollisena, jos tarvittavat selvitykset, esimerkiksi selvitys terveydentilasta, eivät ole päätöstä tehtäessä käytettävissä. Päätös tulee vahvistaa tai todeta rauenneeksi myöhemmin.
Viranhoitomääräyksen mallilomake sisältää lain 9 §:n 1 ja 2 momenttien tiedot lukuun ottamatta ulkomaan komennusta koskevaa kohtaa.
Huom. Jos viranhaltijan tehtäviin voi kuulua myös varallaoloa, kannattaa työnantajan pyytää viranhaltijalta varallaolosuostumus. Suostumus otetaan erillisellä asiakirjalla.
Juha Raunio
Hanne Ojanperä
- Työvapaalla
