Palkkaus
28 § Työajan tehokas käyttö
Aikapalkkaa samoin kuin muitakin palkkaustapoja käytettäessä edellytetään työajan tehokasta käyttöä.
29 § Palkkaryhmän määrääminen
Palkkaustavasta riippumatta kullekin työntekijälle tulee määrätä palkkaryhmä johon hän kuuluu.
30 § Palkkaustavat
Tämän sopimuksen mukaiset palkkaustavat ovat:
- Aikapalkka
- Urakkapalkka
- Suora urakka
- Osaurakka
Aika- tai urakkapalkan lisäksi voidaan täydentävänä palkkaustapana käyttää 33 §:n määräyksen mukaisia erikoispalkkioita.
Soveltamisohje
Palkkaustavan valinnan kullekin työlle tulee perustua siihen, että palkkaustapa edistää työn tarkoituksenmukaista suorittamista.
Palkkaustavasta riippumatta työaikakorvaukset maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti (vuoro-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja ylityö ym.) ja kullekin työlle muodostuu vähimmäistuntiansioksi se ansio, jonka työntekijä saisi tehdessään tuota työtä aikapalkalla.
Urakkapalkka ja erikoispalkkio lisäävät työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja kannustavana palkkaustapana edistävät työn tuottavuutta. Urakkapalkka määräytyy kokonaan tai osittain työmäärän ja erikoispalkkiot kokonaan tai osittain työtuloksen perusteella.
31 § Aikapalkka
1 mom. Määritelmä
Aikapalkka on palkkaustapa, jossa työntekijän palkka lasketaan työajan nojalla käyttäen palkkaperusteina perustuntipalkkaa sekä työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkaan liittyviä lisiä.
2 mom. Palkkaperusteet
Aikapalkalla tarkoitetaan seuraavista palkkatekijöistä muodostuvaa summaa:
Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin liitteiden 1 ja 2 mukaan. Perustuntipalkassa otetaan huomioon keskimääräisinä ne vaativuustekijät ja työolosuhteet, jotka ovat pysyviä.
Erinäiset lisät (liite 3), joita maksetaan joko työkokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien taikka työolosuhteiden perusteella ovat:
- työkokemuslisä
- henkilökohtainen lisä
- työolosuhdelisä.
3 mom. Aikapalkan käyttö
Aikapalkkaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa:
- Työn luonteen vuoksi tehollisen työn työsaavutustasolla on vain vähäinen suoranainen merkitys tehtävien hoidon kannalta.
- Urakkapalkan edellytyksiä ei ole esimerkiksi, jos työntekijän työkokemus on puutteellinen tai työ on harvinaista taikka kun työmenetelmät ovat vakiintumattomat sekä kun tuotannon häiriöt ja työolosuhteiden vaihtelut ovat suuret.
4 mom. Tilapäisen työn palkka
Milloin työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen tilapäisesti suorittamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos työ on alemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.
32 § Urakkapalkka
1 mom. Määritelmä
Urakkapalkalla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkamuotoja, joissa ansion suuruus välittömästi määräytyy työsaavutustason mukaan.
2 mom. Soveltamisehto
Työntekijälle on pyrittävä varaamaan tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkateknisesti mahdollista.
3 mom. Palkkaperusteet
Suorassa urakassa koko tuntiansio määräytyy tehdyn työmäärän (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän) mukaan.
Osaurakassa tuntiansio muodostuu tuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja työmäärästä (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärästä) riippuvasta muuttuvasta palkanosasta.
Liitteen 3 mukaiset erinäiset lisät sisältyvät urakka-ansioon.
4 mom. Urakkapalkan käytön yleiset edellytykset
Urakkapalkan käyttö edellyttää, että
- urakkapalkan käytöstä sovitaan paikallisten osapuolten kesken
- kustannukset työsuoriteyksikköä kohden kaikki kustannustekijät huomioon ottaen muodostuvat pienemmiksi kuin aikapalkkaa käytettäessä
- työmenetelmät on määritelty
- työnjärjestelyaste on vähintään tyydyttävä
- palkkakannustimen tulee olla sellainen, ettei se vaikuta haitallisesti esimerkiksi laatutasoon, työskentelyn taloudellisuuteen tai työturvallisuuteen
- työn määrä voidaan mitata
- urakkahinnat vastaavat käytettyjä työmenetelmiä
- työntekijä voi itse säädellä työskentelynsä joutuisuutta ja työn määrää.
5 mom. Yksityisen alan hinnoittelut
Niissä töissä, joissa ei ole kunnan tai kuntayhtymän omaa urakkahinnoittelua, voidaan noudattaa soveltuvin osin yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja vastaavia hinnoitteluja. Jos näissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut hinnoittelut käyttöön samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.
6 mom. Vähimmäishinnoittelutaso
Muista kuin liitteessä 4 sanotuista urakkapalkoista voidaan solmia paikallinen sopimus. Paikallisesti solmittavan urakkapalkkasopimuksen hinnoittelujen tulee olla sellaisia, että vähimmäishinnoittelutaso normaalilla urakkatyöjoutuisuudella on 30 % asianomaisen palkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa korkeampi. Alin hinnoittelutaso määräytyy palkkaryhmässä I palkkaryhmän I C ja palkkaryhmässä II palkkaryhmän II B mukaan. Urakkapalkkasopimuksen hinnoitteluperusteissa määritellään työsaavutuksen muutoksen vaikutus ansioon.
Paikallisista urakkapalkkahinnoitteluista on sovittava ennen työn aloittamista. Jos hinnoittelu todetaan työn alettua virheelliseksi, voidaan se työn kestäessä muuttaa joko korottamalla tai alentamalla sitä.
Yli palkkakauden vaihteen jatkuvasta työkokonaisuudesta on maksettava urakan ennakkopalkkana vähintään 90 % arvioidusta lopullisesta urakka-ansiosta. Urakan välimittaus on pyrittävä suorittamaan ja pohjarahat maksamaan vähintään vuosineljänneksittäin.
7 mom. Keskeytysajan palkka
Jos urakkapalkkainen työ, lukuun ottamatta liitteessä 4 tarkoitettua työtä, keskeytyy työntekijästä riippumattomasta syystä, kuten esimerkiksi jouduttaessa odottamaan työaineita, on työntekijälle pyrittävä järjestämään keskeytyksen ajaksi hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä. Jollei mitään työtä voida järjestää, maksetaan tuntia kohden keskeytyneen urakan keskituntipalkka.
Urakkapalkkainen työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa tilapäisesti siirtää omasta urakastaan muuhunkin työhön. Tällaisesta työstä maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua ja muuta kuin urakkapalkkaista työtä, työntekijälle maksetaan kuitenkin hänen oman urakkansa keskituntipalkka kuluvan ja sitä seuraavan viikon ajalta.
33 § Erikoispalkkiot
1 mom. Määritelmä
Erikoispalkkioilla tarkoitetaan työsuoritukseen tai työtulokseen liittyvien tekijöiden perusteella maksettavia erillisiä palkkioita, jotka ovat työsuoritemäärästä välittömästi riippumattomia (esim. koneen käyntiaika tai hyötysuhde, raaka-ainesäästöt, tuotteen laatu, hylkytuotannon määrä yms.).
2 mom. Hinnoittelu
Erikoispalkkion hinnoittelun tulee perustua sellaisiin mitattavissa oleviin seikkoihin, jotka liittyvät työn suoritukseen tai työn tulokseen, mutta jotka eivät välittömästi liity työsaavutustasoon. Tällaisia erikoispalkkion perusteita voivat olla esimerkiksi:
- työsuoritteita koskevat laatunormit, joiden nojalla on mahdollista ja tarkoituksenmukaista määrittää ns. laatupalkkio
- työhön liittyvät raaka-ainesäästöt tai muut erityiset kustannussäästöt, jotka voidaan laskennallisesti todeta ja niiden nojalla määrittää ns. säästöpalkkio.
Hinnoitteluperusteet selvitetään riittävistä tutkimuksista kertyneen aineiston nojalla. Palkkion suuruusluokka määritetään sopivan rahakertoimen avulla sellaiseksi, että palkkioon liittyvä kannustavuus johtaa taloudellisuuden paranemiseen kaikki asiaan vaikuttavat kustannusseikat huomioon ottaen.
3 mom. Erikoispalkkion käytön edellytykset
Erikoispalkkio voidaan ottaa käyttöön kaikkien palkkaustapojen yhteydessä työnantajan esittämien näkökohtien mukaisena.
Perusedellytyksenä on, että palkkion käytön voidaan katsoa johtavan kokonaiskustannusten alenemiseen suoriteyksikköä kohden ja että palkkion maksaminen perustuu työnantajan yksipuoliseen päätökseen eikä päätöksen kumoaminen oikeuta ansiokompensaatioon.
34 § Töiden keskeytys ja siirto alempipalkkaiseen työhön
1 mom. Määräysten soveltaminen
Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan kaikkiin palkkaustapoihin.
2 mom. Töiden keskeytys
Milloin työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä. Sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä ei makseta odotusajan palkkaa.
3 mom. Siirto alempipalkkaiseen työhön
Työntekijälle, joka kunnan tai kuntayhtymän työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärinlausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä kunnan tai kuntayhtymän kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturmaeläkettä vastaavalla määrällä.
Jos edellä mainitun ajankohdan jälkeen on suoritettu palkankorotuksia, tarkistetaan aikaisempaa ansiota vastaavalla määrällä.
4 mom. Työkyvyn huomattava menetys
Milloin on kysymyksessä muu kuin edellä 3 momentissa tarkoitettu työntekijä, joka on huomattavasti menettänyt työkykyään, työnjohto sopii työntekijän ja työntekijäin luottamusmiehen kanssa kohtuullisesta palkasta.
35 § Keskituntiansion laskeminen ja tarkistaminen
1 mom. Laskentasääntö
Keskituntiansio on 2 vuosineljänneksen mukaan laskettujen keskituntiansioiden aritmeettinen keskiarvo.
- Helmi-, maalis- ja huhtikuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden II ja IV vuosineljännes
- touko-, kesä- ja heinäkuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden III ja kuluvan vuoden I vuosineljännes
- elo-, syys- ja lokakuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden IV ja kuluvan vuoden II vuosineljännes ja
- marras- ja joulukuussa laskentaperusteena on kuluvan vuoden sekä tammikuussa edellisen vuoden I ja III vuosineljännes.
Keskituntiansio lasketaan työssäolon ajalta maksetun tai maksettavaksi erääntyneen palkan mukaan, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä tai vuorolisätyöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa, jakamalla se vastaavien työtuntien lukumäärällä. Asianomaiset laskentajaksot alkavat ja päättyvät palkkakausien mukaan siten, että palkkakauden sattuessa kahteen eri laskentajaksoon palkkakausi luetaan edelliseen laskentajaksoon silloin, kun siihen sattuu vähintään puolet palkkakauden päivistä.
Työssäolon ajalta maksettavana palkkana pidetään:
- urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä maksettua palkkaa sekä aikapalkkaa mahdollisine henkilökohtaisine-, työkokemus- ja työolosuhdelisineen
- pääluottamusmiehelle maksettavaa henkilökohtaista lisää
- työsuojeluvaltuutetun korvausta
- vuorotyökorotusta, ilta- ja yötyölisää, lauantaityökorotusta
- poikkeuksellisen työajan korotusta
- viikoittaisen vapaa-ajan korvausta
- kolmivuorotyössä maksettavia 1,8 %:n ja 7,4 %:n suuruisia korvauksia
- työssäolon ajalta maksettua arkipyhäkorvausta sekä sunnuntaityökorotusta 100 %:n suuruisena riippumatta siitä, onko työ yli-, hätä- vai säännöllistä työtä.
Työssäolon ajalta maksettavana palkkana ei kuitenkaan pidetä:
- työehtosopimuksen 20 §:n ja 12 § 8 momentin mukaisia ylityön ja vuorolisätyön korotusosia sekä kolmivuorotyössä pitämättä jääneiltä vapaapäiviltä suoritettua korvausta
- ns. "tossurahaa"
- varallaolokorvausta
- arkipyhäkorvausta, jota ei ole maksettu työssäolon ajalta
- erikoispalkkioita, ellei niitä ansaita ja makseta palkkakausittain
- työkalukorvauksia
- palkallisilta työvapaa- ja vapaapäiviltä maksettua palkkaa, eväsrahaa
- vuosiloman, sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan palkkaa eikä
- muita mahdollisia palkkatekijöitä, joita ei ole maksettu työssäolon ajalta.
2 mom. Poikkeuksellinen laskentasääntö
Ellei aritmeettista keskituntiansiota voida kohtuudella laskea edellä 1 momentissa sanotuin tavoin tai tämä laskemistapa johtaa kohtuuttomaan tulokseen, tulee palkallisilta työstävapautusajoilta maksettava palkka arvioida sen mukaan mitä työntekijä tuona aikana työssä ollessaan olisi todennäköisesti ansainnut.
3 mom. Keskituntiansion korottaminen
Jos edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen työntekijäin palkkoihin on toteutettu 1 tai useampi yleiskorotus, keskituntiansiota korotetaan vastaavasti sopimusosapuolten erikseen sopimalla määrällä.
36 § Ammattikehitys, oppiajat ja lyhennykset oppiaikoihin
1 mom. Työskentelyaika
Työntekijälle, joka on hankkinut ammattipätevyyden oppisopimussuhteessa tai työskennellyt ammattityöntekijän apulaisena ammattiin kehittävässä työssä vähintään 3 vuotta, maksetaan nuoremman ammattityöntekijän palkka. Työntekijälle, joka on työskennellyt nuorempana ammattityöntekijänä 3 vuotta, maksetaan vanhemman ammattityöntekijän palkka.
2 mom. Lyhennykset työskentelyaikoihin
Ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa lyhennetään työntekijän työalallaan hyväksytysti suorittaman 2-vuotisen ammattikoulun perusteella 18 kuukautta ja vähintään 3-vuotisen ammatillisen perustutkinnon perusteella 27 kuukautta.
Jos työntekijällä ei ole edellä mainittua ammatillista koulutusta, lyhentää muu ammattiin kehittävän koulumuotoisen ammattikurssin hyväksytysti suorittaminen ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa kurssiaikaa vastaavasti.
Opetushallituksen hyväksymän ammattitutkinnon suorittaminen lyhentää ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa 12 kuukautta.
Soveltamisohje
Tässä pykälässä tarkoitettavia ammatteja ovat:
autonasentajat, autosähköasentajat, hienomekaanikot, hitsaajat, jyrsijät, maalarit, pelti- ja levysepät, puhelinasentajat, putkiasentajat, puusepät, sepät, sorvarit, sähköasentajat, koneasentajat, viilarit ja muut vastaavat ammatit.
37 § Palkanmaksu
1 mom. Palkkakausi
Palkka maksetaan joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudessa taikka, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, kerran viikossa. Työsuhteen jatkuessa rahapalkka erääntyy maksettavaksi viimeistään seitsemäntenä työpäivänä palkkakauden päätyttyä.
Edellä sanotusta voidaan poiketa, silloin kun käytetään 9 §:n 3–4 momenttien tarkoittamia työaikajärjestelmiä, käyttämällä kausipalkkaa.
2 mom. Erääntyminen
Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina tahi arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.
3 mom. Palkan maksaminen
Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.
Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.
Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).
4 mom. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, josta ilmenevät palkan muodostumisperusteet sekä palkanpidätykset eri tarkoituksiin.
