Tiedote

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstömäärä kasvoi, mutta palveluiden kysyntä kasvaa edelleen

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstömäärä on kasvanut varsinkin kouluissa ja päiväkodeissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli vuonna 2022 noin 441 000 palkansaajaa. Heistä noin puolet siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Lapsi käyttää tablettia luokassa opettajan ohjauksessa.

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstö on kasvanut viitenä vuonna peräkkäin. Suurin osa lisäyksestä ajoittuu koronavuosiin 2021 ja 2022, jolloin henkilöstön kokonaismäärä kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.

Luvut selviävät Tilastokeskuksen viimeisimmästä Kuntasektorin palkat -aineistosta, johon kerätään vuosittain tietoa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstä. Luvut on kerätty ennen sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden aloitusta, lokakuussa 2022.

Tilastojen mukaan alan työntekijämäärä kasvoi viidessä vuodessa noin 24 500 henkilöllä. Heistä osa voi olla osa- tai määräaikaisia.

– Kasvua selittää osaltaan koronapandemia, joka lisäsi sekä palvelujen tarvetta että kuntien saamaa rahoitusta. Lisäksi on huomattava, että vertailuvuonna 2017 alan henkilöstö oli 2000-luvun alhaisimmalla tasolla, kertoo KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne.

Jatkossa väestön ikääntyminen lisää edelleen julkisten palvelujen ja alan osaajien tarvetta.

– Vaikka työnantajat ovat saaneet rekrytoitua henkilöstöä, lisää tarvitaan. Osaavan henkilöstön tarvetta lisäävät myös lainsäädännön muutokset, kuten jatkuvasti kiristyvät henkilöstömitoitukset, osaamisvaatimukset ja hoitotakuut, sanoo tutkimusjohtaja Mika Juutinen.

Kuntiin lisää opettajia ja koulunkäyntiavustajia

Kunnissa henkilöstön määrä kasvoi pääasiassa koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Näiden alojen suurista ammattiryhmistä eniten kasvoivat koulunkäyntiavustajien, varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien lukumäärät.

Lokakuussa 2022 kunnissa työskenteli 15 500 koulunkäyntiavustajaa (kasvua viidessä vuodessa 3 800 henkilöä). Varhaiskasvatuksen opettajia oli noin 19 500 (kasvua 3 600) ja lastenhoitajia 25 900 (kasvua 4 200 henkilöä). 

– Toimialat ovat erilaisia ja niin myös syyt kasvuun. Koronapandemian aikana kunnat saivat lisää resursseja. Niiden avulla on saatu rekrytoitua lisähenkilöstöä koulutuksen ja kasvatuksen tehtäviin, sanoo Piitu Parmanne.

Hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 palkansaajaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä palo- ja pelastustoimi siirtyivät kunnista hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. KT:ssa on arvioitu hyvinvointialueiden henkilöstömääriä lokakuun 2022 tiedoilla sen perusteella, mitä toimintoja hyvinvointialueille siirtyi kunnista. 

KT:n tilastoanalyysin mukaan hyvinvointialalle siirtyi vuoden 2023 alussa runsas puolet kunta-alan henkilöstöstä, mikä on noin 224 000 palkansaajaa. Se tarkoittaa, että Manner-Suomessa kunta-alalla työskentelee 217 000 palkansaajaa. Luvuissa eivät ole mukana Ahvenanmaan kunnat.

Hyvinvointialueille siirtyneiden ammattilaisten joukossa suurimpia henkilöstöryhmiä olivat sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Sairaanhoitajia oli 48 200 (kasvua 3 200) ja lääkäreitä 14 500 (kasvua 500). Sosiaali- ja terveydenhuollon lähihoitajan tehtävissä työskenteleviä oli 42 900 (kasvua 4 900).

– Sote-alan kasvu on ollut suhteellisesti pienempää kuin kuntapuolella, vaikka tarve on suuri. Sote-alan koulutusmääriä on edelleen tärkeää lisätä, sillä palvelujen tarve kasvaa ja kiristyvä sääntely edellyttää lisää henkilöstöä, sanoo Mika Juutinen.

Tilastokeskus on kerännyt Kuntasektorin palkat -aineiston vuosittain lokakuussa. Vuoden 2023 kuntia ja hyvinvointialueita koskevat paikallishallinnon tilastot julkaistaan syksyllä 2024.

Mika Juutinen

tutkimusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2131
Matkapuhelin:
+358 50 502 0300
Sähköposti:
Mika.Juutinen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Piitu Parmanne

työmarkkinatutkija
Puhelin:
+358 9 771 2242
Matkapuhelin:
+358 50 511 3774
Sähköposti:
Piitu.Parmanne@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT