På svenska
HYVTES
Sisällysluettelo
Liite 7 Teknistä alaa koskevat määräykset

Palkkaus

3 § Palkkausjärjestelmä

1 mom. 

Tämän teknisen alan liitteen soveltamisalalla hyvinvointialueella ja hyvinvointiyhtymässä on oltava yhtenäinen tämän teknisen alan liitteen mukainen palkkausjärjestelmä, jonka perusteiden on oltava henkilöstön tiedossa. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaista palkkaa koskevaa paikallista arviointijärjestelmää ja henkilökohtaista lisää koskevaa paikallista arviointijärjestelmää pitää soveltaa koko tämän teknisen alan liitteen soveltamisalalla ja kaikilla organisaatiotasoilla.

Teknisen alan liitteeseen perustetaan paikallinen palkkausryhmä, jonka tehtävänä on seurata tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevien arviointijärjestelmien toimivuutta ja tehdä tarvittaessa muutosehdotuksia. 

Neuvottelut käydään teknisen alan henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestön edustajien kanssa.

2 mom. Palkan osat

1     Tehtäväkohtainen palkan osa:

– tehtäväkohtainen palkka

 

– luontoissuoritus

2     Henkilökohtainen palkan osa:

– henkilökohtainen lisä

 

– ammattialalisä

3     Palkan tulososa:

– tulospalkkio

4     Palkan muu osa:

– syrjäseutulisä
(ks. tämän liitteen 10 §)

 

– kertapalkkio

 

– erillislisä

 

– työaikakorvaukset

4 § Palkkaryhmät

1 mom.

Palkkaryhmä

Tehtäväkohtaiset
vähimmäispalkat €/kk

1.3.2023 lukien

1.6.2023 lukien

H 01 04 01 8

Palkkaryhmä I:
Ammattimies, joka toimii tavallisissa, vaativissa ja erittäin vaativissa ammattimiestehtävissä

1 864,37

1 905,39

H 01 02 01 4

Palkkaryhmä II:
Välitön ja välillinen
esihenkilö tai suunnittelu-,
tarkastus- tai valvontatehtävissä
toimiva

2 147,32

2 194,56

H 01 01 01 1

Palkkaryhmä III:
Johtaja, vastuualueen esihenkilö tai
erityisosaamista edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiva

3 372,38

3 446,57

Soveltamisohje

Palkkaryhmästä riippumatta viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtainen palkka määräytyy tämän teknisen alan liitteen tehtäväkohtaista palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

2 mom. 

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen päättää viranhaltijan ja työntekijän tämän pykälän 1 momentin mukaisesta palkkaryhmästä.

5 § Tehtäväkohtainen palkka (TKP)

1 mom. 

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen päättää TKP:n arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat vaativuustekijät:

  • tehtäviin kuuluva päätösvalta
    • ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset
    • harkintavallan laajuus ja itsenäisyys
  • töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus
  • asema organisaatiossa
  • tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen
  • työnantajan edellyttämä koulutus
  • työnantajan edellyttämä kokemus
  • tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja
  • työolosuhteet.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.

Tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu

  1. tehtäväkuvauksista
     
  2. tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä
     
  3. tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso)
     
  4. tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä
     
  5. koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Tehtäväkuvaukset

Tehtäväkuvauksen tarkoituksena on kuvata, millaisina tämän teknisen alan liitteen tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat kahdeksan vaativuustekijää ilmenevät todellisessa toiminnassa riippumatta siitä, kuka tehtävää kulloinkin hoitaa.

Tehtäväkuvausten tulee olla työnantajatasolla vertailukelpoisia keskenään ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu tämän teknisen alan liitteen soveltamisalalla. Tehtävien sisältö tulee kuvata niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää, mitä työssä tehdään.

Tehtäväkuvausten tulee olla ajan tasalla, jotta ne tekevät mahdolliseksi TKP:n arviointijärjestelmän soveltamisen tehtävien muuttuessa. Viranhaltijan ja työntekijän tehtävien muuttuessa tehtäväkuva muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi.

Arviointimenetelmä

Arviointimenetelmän pitää perustua tehtäväkuvauksiin ja tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä huomioon otettaviin kahdeksaan vaativuustekijään. TKP:n vaativuustekijät voidaan eriyttää erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kunhan vaaditut kahdeksan vaativuustekijää löytyvät järjestelmästä.

Tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointimenetelmään nähden.

Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

Arviointimenetelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Arviointimenetelmän perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään.

Tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittely järjestelmää muutettaessa

Jos teknisen alan liitteen palkkausryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan 8 vaativuustekijää tai että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät muusta syystä ole kunnossa, on tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen.

Työntekijän varsinainen palkka ei alene tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, ammattialalisä ja erillislisä voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena.

2 mom. 

Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtävien vaativuuden muutoksen oleellisuutta arvioitaessa lähtökohtana on se, millaista tehtäväkohtaista palkkaa paikallisen arviointijärjestelmän mukaan maksettaisiin muuttuneesta tehtävästä, jos siihen otettaisiin uusi viranhaltija tai työntekijä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:

  1. toiseen virkaan siirtymishetki
     
  2. tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
     
  3. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi tai
     
  4. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi.

Jos viranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti, tämä on otettava huomioon palkkauksessa.

Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esihenkilön sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.

3 mom. 

Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa enintään 7 %, jos hän on työskennellyt ammattiinsa liittyvissä tehtävissä enintään 5 kuukautta oman tai muun työnantajan palveluksessa. Tätä määräystä ei sovelleta harjoittelijaan tai häneen rinnastettavassa asemassa olevaan.

Soveltamisohje

Viranhaltija ja työntekijä ovat velvollisia esittämään luotettavan selvityksen muun työnantajan palveluksesta. Jos em. 5 kuukauden määräaika täyttyy kesken palkanmaksukauden, tarkistetaan palkkaus seuraavan palkanmaksukauden alusta.

4 mom. 

  Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi asettaa muihin tämän teknisen alan liitteen soveltamispiiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin verrattuna eri asemaan hänen tehtäväkohtaista palkkaansa määritettäessä. (Ks. myös HYVTESin VII luvun 9 §:n määräyksiä.)

6 § Vähimmäispalkka

1 mom. 

Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen, täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka luontoisetuineen on 1.3.2023 alkaen 1 708,41 €/kk, 1.6.2023 alkaen 1 746,00 €/kk ja 1.6.2024 alkaen 1 785,63 €/kk. Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastettavassa asemassa olevaan palvelussuhteen ao. hyvinvointialueeseen tai hyvinvointiyhtymään kestettyä 3 kuukautta.

Soveltamisohje

Harjoittelija on määritelty HYVTESin II luvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa. Tätä määräystä sovelletaan myös työllistämistuella palkattuun työntekijään, joka on otettu harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan.

Pöytäkirjamerkintä (voimassa 1.3.2023–30.4.2025)

Harjoittelijan palvelussuhteen keston laskemiseen sovelletaan HYVTES II luvun 3 §:n (vähimmäispalkka) 1 momentin soveltamisohjetta. 

2 mom. 

Kesätyöntekijän vähimmäispalkka on vähintään 50 % siitä tehtäväkohtaisesta palkasta, jota ao. työstä on virka- ja työehtosopimuksen mukaan maksettava. Kesätyöntekijä on lomakautena 2.5.–30.9. kesätyöntekijäksi määräajaksi palvelukseen otettu

  • koululainen, opiskelija tai muu nuori, jolta
  • puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia kesätyöpaikkojen järjestämiseksi. Määräystä ei sovelleta opiskelijaan, joka on otettu oman ammattialansa viranhaltijan tai työntekijän sijaiseksi.

Ao. työstä maksettavalla palkalla ei tarkoiteta:

  • vähimmäispalkkaa, jota maksetaan harjoittelijalle tai tähän rinnastettavassa asemassa olevalle
  • eikä 5 §:n 3 momentin mukaista tehtäväkohtaista palkkaa.

7 § Henkilökohtainen lisä (HL)

1 mom. 

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen päättää HL:n arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän harkinnanvaraisesta euromääräisestä henkilökohtaisesta lisästä mm. seuraavin perustein:

  • työtulokset
  • ammattitaito
  • työkokemus
  • koulutettavuus
  • monitaitoisuus
  • oma-aloitteisuus
  • vastuuntunto
  • yhteistyökyky
  • tehokkuus ja
  • luovuus.

Soveltamisohje

Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella tämän teknisen alan liitteen palkkausjärjestelmän toinen keskeinen osa. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteena on työssä suoriutuminen. Henkilökohtaista lisää maksetaan toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen.

Henkilökohtaista lisää koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu

  1. henkilön suoriutumista kuvaavista, edellä 1 momentissa tarkoitetuista tekijöistä (suoriutumistekijöistä)
     
  2. henkilökohtaisen suoriutumisen mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä
     
  3. henkilön suoriutumistekijöiden kytkemisestä arviointimenetelmään (miten suoriutumistekijöistä johdetaan suoriutumisen taso)
     
  4. henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen henkilökohtaiseen lisään (miten todetusta suoriutumisen tasosta johdetaan euromääräinen henkilökohtainen lisä), sekä
     
  5. koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Arviointimenetelmä

Henkilökohtaista lisää koskevien hyvinvointialueella tai hyvinvointiyhtymässä noudatettavan HL:n arviointijärjestelmän periaatteiden tulee rakentua muiden kuin palvelusvuosien kertymiseen perustuvien järjestelmien varaan.

Henkilökohtaisen lisän paikallista järjestelmää on sovellettava koko tämän teknisen alan liitteen soveltamisalalla ja kaikilla organisaatiotasoilla.

2 mom. 

Henkilökohtainen lisä voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 0,6 % laskettuna hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan tämän teknisen alan liitteen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tarkistus suoritetaan vuosittain.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosittainen tarkastus tehdään ensimmäisen kerran 31.12.2023 mennessä, ellei vuosittaista tarkistusta ole jo tehty vuonna 2023 TS-22:ta sovellettaessa.

3 mom. 

Henkilökohtaista lisää voidaan korottaa tai alentaa tai sen maksaminen lopettaa, jos sen myöntämisperusteet muuttuvat.

Soveltamisohje

Henkilökohtaista lisää voidaan korottaa tai alentaa, jos työntekijän tai viranhaltijan suoriutumisen muutos tätä paikallisen arviointijärjestelmän mukaan edellyttää. Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa.

4 mom. 

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi asettaa muihin tämän teknisen alan liitteen soveltamispiiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin verrattuna eri asemaan hänen henkilökohtaista lisäänsä määritettäessä. (Ks. myös HYVTESin VII luvun 9 §:n määräyksiä).

8 § Ammattialalisä

1 mom. 

Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan työkokemuslisänä ammattialalisää hänen oltuaan

  1. virka-/työsuhteessa asianomaiseen hyvinvointialueeseen tai hyvinvointiyhtymään taikka
     
  2. muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, tai
     
  3. yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

 Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon enintään yhteensä viiden vuoden palvelu yritystoiminnassa.

Soveltamisohje

Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Ammattialalisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.

2. ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.

Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan ammattialalisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).

Jos henkilölle on myönnetty yritystoiminnasta ammattialalisän sijasta sitä korvaava erillislisä tai muu palkanosa, lopetetaan kyseisen edun maksaminen siltä osin, kun se korvautuu ammattialalisällä.

2 mom. 

Ammattialalisän määrä on tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna

4 %    3 vuoden palvelusajan jälkeen ja
8 %    5 vuoden palvelusajan jälkeen.

3 mom. 

Edellä 2 momentissa tarkoitetuista palvelusajoista vähennetään lakossaoloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

4 mom. 

Oikeus ammattialalisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa ammattialalisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Pöytäkirjamerkintä 

Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Ammattialalisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa ammattialalisää kerryttäväksi. Ammattialalisää ei edellä mainitussa tilanteessa lasketa uudelleen myöskään vain siksi, että TS vaihtuu HYVTESiin.

9 § Erillislisä

1 mom. 

Viranhaltijan ja työntekijän euromääräistä erillislisää on:

  1. TS-95:n 29 §:n siirtymämääräysten perusteella erillislisäksi muodostettu palkanosa,
     
  2. TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettu henkilökohtainen palkka,
     
  3. tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisestä järjestelmää muutettaessa johtuva palkan laskennallinen alenema,
     
  4. työvoiman saatavuuden tai säilyttämisen vuoksi tämän teknisen alan liitteen 5 §:n mukaisen tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettava palkanosa tai ennen tämän teknisen alan liitteen 8 §:n mukaiseen ammattialalisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä maksettava palkanosa ja
     
  5. liikkeen luovutuksen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuva palkan laskennallinen alenema
     
  6. kuntaliitoksen tai seutuhallinnon muodostamisen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuva palkan laskennallinen alenema.

Pöytäkirjamerkintä kohta 5 (voimassa 1.3.2023–30.4.2025)

Kohta 5 ei ole käytettävissä liikkeen luovutuksessa 1.1.2023 (liikkeen luovutus kunnista/kuntayhtymistä hyvinvointialueille/hyvinvointiyhtymiin).  

Tästä liikkeen luovutuksesta johtuvien paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuvaa palkan laskennallista alenemaa ei voi siirtää erillislisäksi.

2 mom. 

Erillislisä poistuu tai pienenee tehtäväkohtaisen palkan korotuksia vastaavasti ellei jäljempänä toisin määrätä.

3 mom. 

Edellä olevan 1 momentin 4 kohdan mukaisen erillislisän maksamisesta päättäessään työnantaja voi päättää, että erillislisä poistuu tai pienenee myös palkan noustessa yleiskorotuksen, 7 §:n mukaisen henkilökohtaisen lisän ja 8 §:n mukaisen ammattialalisän maksamisen vuoksi.

4 mom. 

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu erillislisä poistuu tai pienenee vain tehtäväkohtaisen palkan noustessa toiseen tehtävään siirtymisen tai tehtävien muutoksen vuoksi. Viranhaltijan tai työntekijän varsinaisen palkan pitää tällöin nousta vähintään tehtäväkohtaisen palkan korotuksen puolikkaalla.

10 § Varsinainen palkka *)

Varsinaiseen palkkaan kuuluvat

  • tehtäväkohtainen palkka
  • henkilökohtainen lisä
  • ammattialalisä
  • syrjäseutulisä
  • erillislisä
  • luottamusmieskorvaus
  • työsuojeluvaltuutetun korvaus ja
  • luontoissuoritus.

Soveltamisohje

Varsinaiseen palkkaan eivät kuulu tulospalkkio, työaikakorvaukset (esim. lisä- ja ylityökorvaus) ja kustannusten korvaus.

Varsinainen palkka maksetaan mm. sairauspoissaolon ja vuosiloman sekä äitiysvapaan ajalta.

Pöytäkirjamerkintä

*) Katso perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite.

Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle maksetaan TS-22:n määräysten mukaisesti syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen kyseisten määräysten mukaisesti.

11 § Osa-aikaisen sopimuspalokuntalaisen palkkaus 

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän sopimuspalokuntalaisen työntekijän palkka maksetaan tuntipalkkana, joka lasketaan hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Tuntipalkan laskeminen edellyttää, että sopimuspalokuntalaiselle työntekijälle määritetään ensin tämän teknisen alan liitteen mukainen tehtäväkohtainen palkka, jota hänelle maksettaisiin kokoaikaisessa tehtävässä. Tästä palkasta lasketaan tuntipalkka. 

Soveltamisohje

Tähän palkkaan maksetaan myös mahdollinen ammattialalisä.

12 § Työryhmä 

Asetetaan seuraava työryhmä:

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelmää kartoittava työryhmä 

Työryhmän tehtävänä on selvittää ja neuvotella palo- ja pelastustoimeen soveltuvia työaikajärjestelmiä, jotka mahdollistavat myös pitkät työvuorot työlainsäädännön puitteissa ja palvelevat palo- ja pelastuslaitosten erilaisia tarpeita työaikojen järjestelyissä sekä tehdä selvitys mitä kustannusvaikutuksia ja korvaustapoja ehdotuksiin sisältyy. Työryhmä voi tarvittaessa tehdä muutosehdotuksia. Työryhmä tarkastelee työssään myös TS-18:n liitteen 8 kokeilumääräyksiä. Työryhmän toimikausi 1.3.2023–30.4.2025. 

Alaliitteet

Alaliite 1 Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset
Alaliite 2 Pelastuslaitosten pelastussukeltajien sukellusraha
Alaliite 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö
Alaliite 4 Työaika 37 tuntia 45 minuuttia